Mies! Miten vanhana olet vielä tullut isäksi?

  • Viestiketjun aloittaja me kaksi ja lapsi?
  • Ensimmäinen viesti
Tree
Alkuperäinen kirjoittaja taini:
Minun mieheni kuoli 37-vuotiaana ja minä jäin leskeksi 2-vuotiaan lapsen kanssa. Ei se nuoruus aina takaa, että isä säilyy elossa ja nuoret parit voivat erota jne.

Ei elämää saa pelätä, jos haluatte lapsen, niin nopeasti vain toimeksi.
Kannattaa ottaa huomioon myös se, että nuori äiti voi kuolla ja mites se seitsemänkymmpinen pappa sitten jaksaa yksin kasvattaa lapsen?
 
pinjake
RAHAA on oltava niin paljon että voi palkata lapselle holhoajan ja maksaa elinkustannukset koulutuksinneen vaikka haudan takaa .............. niin isällä kuin äidilläkin siis.

 
7k48sk
Eläkkeelle jäädessä ihmisen tulot putoavat todella huimasti. Eläkkeitä ei myöskään koroteta kovinkaan tiuhaan, vaan käytännössä eläkkeiden ostovoima hiipuu aika nopeasti. Mielestäni eläkeläismieskin voi hankkia lapsen, kunhan hänellä on rahaa kustantaa lapsen elatus, sillä olisi tosi vastuutonta hankkia lapsi, jos ei ole varma, miten eläkeläispappa jaksaa hoitaa vauvaa eikä ole edes varma, riittävätkö rahat omiin kuluihin puhumattakaan perheen elatuksesta.

Kun äiti jää äitiyslomalle, niin toivottavaa olisi, että äiti voisi rauhassa luoda suhteen vauvaansa eikä niin, että eläkeläismiehensä vuoksi on pakko mennä töihin mahdollisimman pian. Jos tilanne on se, että mies ei jaksa lasta hoitaa, vaan lapsi pitää viedä hoitoon, niin voi olla, että pinna kiristyy aika lailla äidillä, kun on taloudellisesti tosi tiukkaa eikä mieheltä saa riittävästi tukea vanhemmuudelle.

Minusta myös on ihan eri asia ryhtyä vauvan hankintaan köyhänä, nuorena opiskelijana kuin että köyhä, vanha eläkeläinen ryhtyy vauvanhankintaan.
 
Sivupersoona
Mistä tiedätte, että kaikki ihmiset elävät elämänsä kädestä suuhun periaatteella.
Meilläkin on nyt huomattavasti enemmän omaisuutta, kuin silloin kun lapset kasvatettiin. Silloin oli velkaa vaan.
 
Saudi-Arabiassa "vaimo" 9v- "aviomies" 78
Alkuperäinen kirjoittaja vanha päiväys:
En ikinä hankkisi lasta vanhan miehen siittiöillä. Miehen siittiöiden parasta ennen päiväys on mennyt jo parikymmentä vuotta sitten. Tuota asiaa on viime aikoina tieteellisestikin tutkittu.
Suurin osa maapallon naisista ei "joudu" pohtimaan suominaisten "pulmia". 9-14 vuotiaat "naiset" ovat monissa kehitysmaissa naimakelpoisia. Tosin "aviomies" voi olla 60-vuotias setä tai 40-vuotias serkku...

 
kahle"kunkku"
Alkuperäinen kirjoittaja Saudi-Arabiassa "vaimo" 9v- "aviomies" 78:
Alkuperäinen kirjoittaja vanha päiväys:
En ikinä hankkisi lasta vanhan miehen siittiöillä. Miehen siittiöiden parasta ennen päiväys on mennyt jo parikymmentä vuotta sitten. Tuota asiaa on viime aikoina tieteellisestikin tutkittu.
Suurin osa maapallon naisista ei "joudu" pohtimaan suominaisten "pulmia". 9-14 vuotiaat "naiset" ovat monissa kehitysmaissa naimakelpoisia. Tosin "aviomies" voi olla 60-vuotias setä tai 40-vuotias serkku...
"puurot" ja "vellit" ja "piparit" ja "kakut" taas kerran hiukan "lomalla"
 
Leena
Minusta tämä keskustelu on mennyt nyt liialti tuohon varakkuuspuoleen ja materiaan, kun kuitenkin minusta se on tunneperäinen asia eikä mikään mietitty taloudellinen hankinta se lapsen tekeminen.Aivan ikävä lukea sellaisia kirjoituksia, joissa sanotaan tyyliin, että kyllä lapsen saa tehdä jos rahaa on.Kyllähän se olisi silloin tässä maailmassa niin, että harvalla olisi lapsia jos vain rikkaat niitä työstäisivät.

Ok, me emme ole nyt niin vanhoja kuin ap, mutta kuitenkin kypsässä iässä ja meidän taloudellinen tilanteemmekin on kiikun kaakun.Eli todennäköisesti minä joutuisin hyvinkin pian palaamaan työelämään eikä vauvalle/lapselle ostettavat tavarat olisi sitä viimeistä huutoa.Saattaa käydä niinkin että jään työttömäksi jos oman firman "uudelleen lämmittely" synnytyksen jälkeen ei ota onnistuakseen, epävarmaa olisi meidän paikkakunnallamme että saisin uutta työpaikkaakaan, en sitten tiedä.Mutta olen päättänyt etten sen takia jätä sitä lasta tekemättä.Kyllä sitä jotenkin toimeen tullaan, on aina tultu.
 
jokaisen oma asia
Eikö laspsen hankkiminen ole pariskunnan oma asia. Jos he haluavat lapsen, niin tehkööt."Vanhat" vanhemmat ei tarkoita sitä, että he olisivat huonoja vanhempia. Miksi vaahdotaan niin mielettömästi, jos yli 35 vuotias haluaa lapsen. Mielestäni olisi enemmän aihetta vaahdota 15-20 tulemisesta äideiksi ja isiksi. Kuka heidän lapset yleensä hoitaa, isovanhemmat!!! Ne "vanhat" kääkät kelpaa hoitamaan lapsenlapsia, mutta ei omiaan? Miksi ei? Mielestäni on mahtava asia, että ihmiset hankkivat lapsia myöhemmälläkin iällä. Suomalainen yhteiskunta on sairas, se laittaa kaikki normeihin ja aikatauluihin. 0-5 mennään tarhaan, 6 eskari, sitten koulu, rippikoulu, ylioppilas, koulua käydään niin kauan aikaa, että saadaan hyvätuloinen ammatti, avoliitto, kihlaus, mahdollinen avioliitto, lapset alle 30 vuotiaina, pakolliset ulkomaan lomamatkat, rakennetaan talo, jne. jne. jne. Voi luoja varjele, jos poikkeat tuosta kaavasta, olet omituinen. Niin ja muistathan, että syöt vain kevyttuotteita, käyt kuntosalilla, et ole ylipainoinen ja katsot televisiosta BigBrotheria ja Idolsia. Älä elä omaa elämää, äläkä uskalla olla oma itsesi.

Ap:lle, ei muuta kuin hankkikaa lapsi jos sen te molemmat haluatte. Olihan Anthony Quinnkin 80-vuotias tullessaan isäksi.
 
Leena
Aivan ja saahan lapsi 18vuotiaaksi asti lapsilisää ja muistaakseni vielä jotain muutakin avustusta jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen.En jaksa uskoa että suomessa kukaan kuolisi nälkään, ei muuta kuin vauvoja väsäämään! =)
 
,.-9e.-
Minusta on lähtökohtaisesti eri asia tehdä nuorena lapsi, vaikka olisikin köyhä, koska todennäköisesti se taloudellinen tilanne siitä kohenee, kun työkokemusta kertyy.

Sen sijaan jos eläkeläisenä ryhtyy tietoisesti vanhemmaksi, niin siinä on taloudellinen riski siinä mielessä, että miten saa kustannettua lapsen tarvitsemat asiat ja toisaalta oman terveyden vaatimat lisämenot, sillä tulot eläkkeellä ollessa putoavat verrattuna palkkatyöhön. Moni todella köyhä on nimenomaan eläkeläinen. Minusta ei voi ajatella, että kustantakoon yhteiskunta lapsen elatuksen ja hoitakoon yhteiskunta (päivähoito, peruskoulu) myös lapsen kasvatuksen, kun ei sittenkään enää jaksa.

Minusta pitää ajatella myös lasta. Mehän emme tiedä, missä kunnossa AP:n mies on, mutta minusta olisi kurjaa ajatella, että lapsi joutuu menettämään isänsä ehkä ennen aikuisikää. Kuinka raskasta se onkaan vaimolle, kun se on iso menetys lapsellekin.

Tilannehan on se, että yhteiskunta sallii lisääntymisen kenen tahansa kohdalla. Muistan kuitenkin lukeneeni, että eräs vammaisen, aikuistuvan lapsen äiti oli jyrkästi sitä mieltä, että yhteiskunnalta ei muutenkaan saa tukia riittävästi, vaan jotta vammainen lapsi saa arvoisensa kohtelun, vanhempien pitää tehdä hirvittävästi työtä. Jos vammainen (tässä tapauksessa jälkeenjäänyt) tytär tekisi lapsen, sekin jäisi viime kädessä tämän naisen (isoäidin) hoidettavaksi. Kun nainen kuolisi, kuka hoitaisi tytärtä ja hänen lastaan kokonaisvaltaisesti? Lapsi todennäköisesti otettaisi huostaan ja tämä vammainen tytär joutuisi laitokseen tai jatkaisi elämistä "itsenäisenä aikuisena" vaikkei siihen kykenekään. Yhteiskunnan TUKI ei tarkoita sitä, että kaikessa nojataan yhteiskuntaan, vaan pitää vanhemmillakin olla resursseja hoitaa lasta.

Olis kiva kuulla AP:n ajatuksia tästä keskustelusta. Koska hän kysyy asiasta tällä palstalla, hän todennäköisesti on jonkun verran miettinyt asiaa.
 
jos pelkällä tunteella mennään, ollaan pian metsäs
Alkuperäinen kirjoittaja Leena:
Kyllähän se olisi silloin tässä maailmassa niin, että harvalla olisi lapsia jos vain rikkaat niitä työstäisivät.
Mutta silloin olisi myös huomattavasti vähemmän pahoinvoivia lapsia... Raha ei takaa onnea, ja varakkaassakin perheessä voi asiat olla pahasti pielessä, mutta kyllä edelleen suurin osa ongelmalapsista tulee päihde- ym. alempien sos.luokkien perheistä, jotka yllättäen ovat myös niitä vähävaraisia.

Totta kai lasta täytyy myös _toivoa_, voidakseen olla mahdollisimman hyvä vanhempi, mutta kyllä nyt herranjestas voi ensin vähän pohtia, millaista kapasiteettia itseltä löytyy - niin henkistä kuin materiaalistakin - jos OIKEASTI haluaa ajatella myös lapsen parasta, eikä itsekkäästi vain sitä mitä "mä haluuuun".
Paras lahja mitä omalle lapselleen voi antaa, on olla se että ei edes tuo häntä tähän maailmaan, jos olosuhteet ovat sitä vastaan. Mutta tähänhän harva suostuu, kun Suomessakin tosiaan aikuisen oikeus vanhemmuuteen jyrää mennen tullen lapsen oikeuden hyvinvointiin.
 
Mies 50
Alkuperäinen kirjoittaja jos pelkällä tunteella mennään:
Alkuperäinen kirjoittaja Leena:
Kyllähän se olisi silloin tässä maailmassa niin, että harvalla olisi lapsia jos vain rikkaat niitä työstäisivät.
Mutta silloin olisi myös huomattavasti vähemmän pahoinvoivia lapsia... Raha ei takaa onnea, ja varakkaassakin perheessä voi asiat olla pahasti pielessä, mutta kyllä edelleen suurin osa ongelmalapsista tulee päihde- ym. alempien sos.luokkien perheistä, jotka yllättäen ovat myös niitä vähävaraisia.

Totta kai lasta täytyy myös _toivoa_, voidakseen olla mahdollisimman hyvä vanhempi, mutta kyllä nyt herranjestas voi ensin vähän pohtia, millaista kapasiteettia itseltä löytyy - niin henkistä kuin materiaalistakin - jos OIKEASTI haluaa ajatella myös lapsen parasta, eikä itsekkäästi vain sitä mitä "mä haluuuun".
Paras lahja mitä omalle lapselleen voi antaa, on olla se että ei edes tuo häntä tähän maailmaan, jos olosuhteet ovat sitä vastaan. Mutta tähänhän harva suostuu, kun Suomessakin tosiaan aikuisen oikeus vanhemmuuteen jyrää mennen tullen lapsen oikeuden hyvinvointiin.
Hyvä viesti, paljon asiaa.
Mainitsen vielä että katsokaa ympärillenne minkälaiset ihmiset lapsia hommaa.
Kaiken maailman toivottomat tapaukset, joilla ei ole omakaan elämä hallinnassa.
Alko-ongelmaisia varmaan eniten. Seuraavaksi ne jotka ei oikeasti välitä lapsestaan, vaan se toinen aikuinen hoitaa koko paletin. On huumeongelmaisia ja väkivaltaisia.
Tuonlaisilta ihmisiltä pitäis leikata letkut poikki, aivan jokaiselta.
Lapset kärsivät aivan suotta.................ja heitä ei ole tässäkään maassa aivan vähän.
 
Nuorena lapsen saanut
Jostain luin, että yhä suureneva joukko eläkeläisiä alkoholisoituu kovaa vauhtia. Sinä "mies 50" älä tee aina noita mutu-päätelmiä.

Sain lapsen 19-vuotiaana, pärjättiin hyvin ja nyt lapsi opiskelee yliopistossa. Nuoret jaksaa aivan eri tavoin kuin vanhat. Vanhat ihmiset ovat usein kärttyisiä, väsyvät helpommin, hoida siinä sitten vauvaa! Ystäväni sai 35-vuotiaana ensimmäisen lapsen, ei oikein jaksa olla lapsen kanssa, kun aina joku asia ahdistaa (työt, liitto jne.) Eräät tutut saivat yli neljäkymppisinä kaksi lasta. Molemmat lapset ovat ronkeleita känisiöitä joilla ei ole ikinä mikään hyvin, syy omituisen kasvatuksen. Kaikki jotka teidän nuorina tulleen äideiksi ja isiksi heillä mennyt hyvin.
 
niinnoniin..
Alkuperäinen kirjoittaja Leena:
Ok, me emme ole nyt niin vanhoja kuin ap, mutta kuitenkin kypsässä iässä ja meidän taloudellinen tilanteemmekin on kiikun kaakun.
Eikös Leena ole vasta 33? Näin ainakin jostain luin. Et sinä kyllä mielestäni ole vielä mitenkään "kypsässä iässä", minusta kypsä ikä tarkoittaa jotain 4-kympin ja 6-kympin väliltä. Sinähän olet vielä suhteellisen nuori.
Jostain syystä aikaisemmin olen kirjoituksistasi saanut sellaisen kuvan, että Leenalla olisi ikää jo ainakin vähintään se 45. Sori vaan, mutta kirjoitustyylisi on välillä sen kaltainen, että näin olen luullut :|

Mieheltähän niitä siittiöitä tulee vielä vaikka 7-kymppisenäkin, tosin se hedelmällisyys laskee. Ja kyllähän Leenallakin on ihan hyvin vielä aikaa tehdä lapsia vaikka 10 vuotta, ellei ylikin.

Tehkööt jokainen kakaroita siinä iässä kun hyvältä tuntuu, ihan se ja sama. Itse ole kolmekymppinen, eikä lapsia ole, mutta haluaisin niitä kyllä parin vuoden sisällä. Mieheni on minua pari vuotta nuorempi. Aikaisemmin ei ole lasten teko ollut ajankohtaista, koska ikään ei ole suhde ollut kenenkään kanssa yhtä vakaalla pohjalla kuin nyt.
Mutta, vaikka olisin nytkin sanotaanko 35-37 vuotias, niin kyllä lapsia haluaisin siitäkin huolimatta.
Jokaisella on oikeus niitä lapsia tehdä, jokaisen oma asia, ja ei sillä iällä pitäisi ulkopuolisten päätänsä vaivata, kun loppujen lopuksi asia ei heille sinänsä kuulu.
 
Sivupersoona
Alkuperäinen kirjoittaja Leena:
Kaiketi voisin kouluttaa tähän jonkun, muttei minulla ole varaa hänen palkkaansa. =(
Jospa tuo Väinö tarkoitti sillä talkootyöllä sitä, vai kuka se nyt olikaan, että hän osallistuisi talkoisiin vaikkapa sitä liikettä hoidellen, kun Leena hoitelee niitä lapsen teko asioita. =)
Vakavasti sanottuna, eikö tuottava yritys kuitenkin tuloillaan elätä sen sijaisen.
Radiosta kuulin jostakin hankkeesta, jossa yrittäjä saisi helposti sijaisen, vaikka kahdeksi tunniksi kerrallaan. Siis yrittäjän tarpeiden mukaan. Samaan tapaan, kun toimii maatalouslomittajakin. Olikohan tuo jokin uusi asia. Onko Leenalla tietoa?

 
malliksi
Kysykää Paavo Lipposelta, millaista on olla vanha isä. Lipponen on noin 66-vuotias ja Päivi Lipponen noin 40-vuotias, pari vuotta vanhempi kuin Lipposen tytär ensimmäisestä avioliitosta. Päivin kanssa olevat lapset on siinä 5- ja 7-vuotiaita.
 
myrkkysumakki
Alkuperäinen kirjoittaja Nuorena lapsen saanut:
Sain lapsen 19-vuotiaana, pärjättiin hyvin ja nyt lapsi opiskelee yliopistossa. Nuoret jaksaa aivan eri tavoin kuin vanhat. Vanhat ihmiset ovat usein kärttyisiä, väsyvät helpommin, hoida siinä sitten vauvaa! Ystäväni sai 35-vuotiaana ensimmäisen lapsen, ei oikein jaksa olla lapsen kanssa, kun aina joku asia ahdistaa (työt, liitto jne.) Eräät tutut saivat yli neljäkymppisinä kaksi lasta. Molemmat lapset ovat ronkeleita känisiöitä joilla ei ole ikinä mikään hyvin, syy omituisen kasvatuksen. Kaikki jotka teidän nuorina tulleen äideiksi ja isiksi heillä mennyt hyvin.
Tämä keskustelu on kohtuullisen älytöntä, koska suurin osa keskustelijoista haluaa vain yksisilmäisesti puolustaa omaa valintaansa.

Ei se, että omalla kohdalla joku ratkaisu on toiminut, tarkoita sitä, että muut ratkaisut ovat vääriä.

Jos on sovussa itsensä ja valintojensa kanssa, ei tunne tarvetta mitätöidä muita. Toisten valintojen arvosteleminen tai jopa tuomitseminen kertoo lähinnä siitä, että kokee omat valintansa niin heikoiksi, että niitä pitää pönkittää muita tuomitsemalla.

Antakaa nyt ihmisten elää omaa elämäänsä. Joillekin lapsen saanti vanhempana toimii hyvin, joillekin nuorena. Ja elämä lapsettomanakin on hyvää.

Ehkä joka kerta, kun tuntee tarvetta hyökätä toisen elämänvalintoja vastaan, voisi pysähtyä ja miettiä, miksi tuntee olevansa niin heikoilla, että tuomitsee itselleen täysin tuntemattomia ihmisiä voidakseen paremmin.
 

Yhteistyössä