Mies lähdössä viihteelle - rauhotelkaa mua.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "a p"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="a p";22911946]Ei oo helppoa. :/ Käykö sun miehesi usein?[/QUOTE]

Ei käy,muutaman kerran vuodessa. Ei oikein viihdy baareissa,mutta lähtee kyllä jos on joku hyvä keikka tms. Enemmän on semmonen saunailtaihminen,eli tykkää ottaa kavereiden luona,mökillä jne. Joskus oon huonon omantunnon takia oikein usuttanut miestä lähtemään,mutta silti sisimmässä tuntuu pahalta. Mä en oikein osaa edes selittää että mitä mä pelkään,kai tää on suurinmmaksi osaksi huonoa itsetuntoa. Tulee päähän kaikenlaisia kauhukuvia,miten mies juttelee jonkun hemaisevan naisen kanssa,flirttailee,pitää hauskaa,jonkun muun kanssa kuin mun :/
 
[QUOTE="a p";22911961]Kirjoitin äsken jo, etten voi lähteä mihinkään kun olen lasten kanssa kotona.. Muuten kyllä ihana suunnitelma![/QUOTE]

Kun lapset nukkuu,käy vaikka pitkässä,kuumassa suihkussa/ammeesa,hemmottele itseäsi ja lue vaikka jotain lehteä/ kirjaa äläkä mieti yhtään mitä se mies mahtaa tehä kapakassa.Ei ole hyväksi etukäteen pohtia ja surra mitä siellä tapahtuu.
 
[QUOTE="vieras";22912001]Ei käy,muutaman kerran vuodessa. Ei oikein viihdy baareissa,mutta lähtee kyllä jos on joku hyvä keikka tms. Enemmän on semmonen saunailtaihminen,eli tykkää ottaa kavereiden luona,mökillä jne. Joskus oon huonon omantunnon takia oikein usuttanut miestä lähtemään,mutta silti sisimmässä tuntuu pahalta. Mä en oikein osaa edes selittää että mitä mä pelkään,kai tää on suurinmmaksi osaksi huonoa itsetuntoa. Tulee päähän kaikenlaisia kauhukuvia,miten mies juttelee jonkun hemaisevan naisen kanssa,flirttailee,pitää hauskaa,jonkun muun kanssa kuin mun :/[/QUOTE]

Ihan samanlaiset on ajatukset mullakin. Ja noita "kauhukuvia" pyörii minunkin päässä, siks yritän tappaa aikaa täällä etten pyörittele vain niitä ajatuksia. Onko sulle käynyt joskus lapsena/nuorena niin, että luottamuksesi on petetty? Mulla itselläni ei ollut lapsena perusluottamusta, ei ketään keneen olisin voinut turvata. Nyt on sellainen mies vierellä, johon voisin luottaa, mutta en pysty.
 
[QUOTE="vieras";22912007]Kun lapset nukkuu,käy vaikka pitkässä,kuumassa suihkussa/ammeesa,hemmottele itseäsi ja lue vaikka jotain lehteä/ kirjaa äläkä mieti yhtään mitä se mies mahtaa tehä kapakassa.Ei ole hyväksi etukäteen pohtia ja surra mitä siellä tapahtuu.[/QUOTE]

Tiedän, että se on typerää. Jotenkin vaan muka "valmistaudun" jo siihen pahimpaan. Voi että mä oon tyhmä! Lehteen en pysty keskittymään, saunassa kävin jo aiemmin. Täytyy tehdä vaikka vähän ostoksia netissä, lohtushoppailua...
 
[QUOTE="a p";22912042]Tiedän, että se on typerää. Jotenkin vaan muka "valmistaudun" jo siihen pahimpaan. Voi että mä oon tyhmä! Lehteen en pysty keskittymään, saunassa kävin jo aiemmin. Täytyy tehdä vaikka vähän ostoksia netissä, lohtushoppailua...[/QUOTE]

Yritähän nyt luottaa mieheesi,varsikin jos ei ole mitään syytä epäillä,saat vaan ihtes paniikkiin.Tosiaan keksi jotain tekemistä,ettet ajattele synkkiä tulevaisuudenkuvia,mitä siellä kapakas tapahtuu,ei kaikki miehet oo kusipäitä.
 
[QUOTE="a p";22912030]Ihan samanlaiset on ajatukset mullakin. Ja noita "kauhukuvia" pyörii minunkin päässä, siks yritän tappaa aikaa täällä etten pyörittele vain niitä ajatuksia. Onko sulle käynyt joskus lapsena/nuorena niin, että luottamuksesi on petetty? Mulla itselläni ei ollut lapsena perusluottamusta, ei ketään keneen olisin voinut turvata. Nyt on sellainen mies vierellä, johon voisin luottaa, mutta en pysty.[/QUOTE]

No isä jätti äidin ennen mun syntymää,sitten joskus yläasteikäisenä tapasin isän uudestaan,piti vähän aikaa yhteyttä ja sit ilmoitti että ei kiitos enää. Alkoi pitää uudestaan yhteyttä muutama vuosi sitten,kävi meillä kerran eikä sen jälkeen oo kuulunu mitään. Asuin kouluikään asti isovanhemmilla,äiti opiskeli toisella paikkakunnalla ja kävi viikonloppuisin ja lomilla moikkaamassa mua. Että semmonen lapsuus..mut emmä tiiä voiko sen piikkiin kaikkea laittaa,jotain ehkä :/ Mies on monet kerrat vakuutellut mua,että kyllä hän kertoo jos tunteet muuttuu eikä ole enää täysillä mukana ja että ei olis mun kanssa lapsia tehnyt eikä mennyt naimisiin jos ei oikeasti haluaisi sitoutua. Järjellä ajatellen olen samaa mieltä,mutta samalla takaraivossa koputtaa että ei olis ensimmäinen kerta tässä maailmassa kun hetken mielijohde vie voiton.
 
[QUOTE="vieras";22912086]Yritähän nyt luottaa mieheesi,varsikin jos ei ole mitään syytä epäillä,saat vaan ihtes paniikkiin.Tosiaan keksi jotain tekemistä,ettet ajattele synkkiä tulevaisuudenkuvia,mitä siellä kapakas tapahtuu,ei kaikki miehet oo kusipäitä.[/QUOTE]

Kiitos! Yritän, vaikka helppoa ei ole. Ja mieheni ei onneks lukeudu kusipäisiin.
 
[QUOTE="vieras";22912091]No isä jätti äidin ennen mun syntymää,sitten joskus yläasteikäisenä tapasin isän uudestaan,piti vähän aikaa yhteyttä ja sit ilmoitti että ei kiitos enää. Alkoi pitää uudestaan yhteyttä muutama vuosi sitten,kävi meillä kerran eikä sen jälkeen oo kuulunu mitään. Asuin kouluikään asti isovanhemmilla,äiti opiskeli toisella paikkakunnalla ja kävi viikonloppuisin ja lomilla moikkaamassa mua. Että semmonen lapsuus..mut emmä tiiä voiko sen piikkiin kaikkea laittaa,jotain ehkä :/ Mies on monet kerrat vakuutellut mua,että kyllä hän kertoo jos tunteet muuttuu eikä ole enää täysillä mukana ja että ei olis mun kanssa lapsia tehnyt eikä mennyt naimisiin jos ei oikeasti haluaisi sitoutua. Järjellä ajatellen olen samaa mieltä,mutta samalla takaraivossa koputtaa että ei olis ensimmäinen kerta tässä maailmassa kun hetken mielijohde vie voiton.[/QUOTE]

Varmasti vaikuttaa tuo lapsuuskin paljon sun ajatuksiin ja tunteisiin. Tää on kyllä kauheeta, kun järjellä ajateltuna tietää, ettei mies koskaan tekisi mitään sellaista. Mutta sitten tulee ne tunteet, jotka sanoo ihan toista.. Mun mies on niin "järkiperäinen" humalassakin, ettei sotkeutuis mihinkään toiseen naiseen. Mutta silti mulla vaan on nämä ajatukset, jotka ahdistaa ihan suunnattomasti!
 
Sepä se. Kato telkkarii, syökää jotain ja keskity lapsiin. Mene nukkumaan ajoissa. Älä jää valvomaan.
Huomenna on helpompaa. Puhu kippola-asiasta kaverillesi, että ahdistaa sinua. Tarvittaessa hommaa parempi kaveri. Tsemppiä.
 
Sepä se. Kato telkkarii, syökää jotain ja keskity lapsiin. Mene nukkumaan ajoissa. Älä jää valvomaan.
Huomenna on helpompaa. Puhu kippola-asiasta kaverillesi, että ahdistaa sinua. Tarvittaessa hommaa parempi kaveri. Tsemppiä.

Yritän mennä aikaisin nukkumaan, lapset jo nukkuukin. Mutta tiedän pyöriväni sängyssä ajatusteni kanssa, välillä torkahdellen. Mustis, kyllä, sitä olen.
 
Ei tästä tuu mitään. Äsken mies laitto viestiä, että on ihan kivaa jne., ja että menisin nukkumaan enkä valvois ja oottais häntä. Ja mullahan nous heti tuntosarvet, että jaa ei tarvii oottaa herraa vai?! Tieto siitä, että porukassa on enemmän naisia kuin miehiä, saa mut voimaan pahoin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kädetöntä;22913193:
Mene hoitoon! Mies tuo leivän pöytään kun pvät käkit kotona. Hälläkin oikeus joskus relata ja nauttia elämästä!!

Minä käkin kotona? En kuule tee sitä, vaan ihan töissä käyn. Ja kuten sanoin, olen varannut jo psykologille ajan keskustelemaan tästä ongelmasta.

Kiitos vaan kannustuksesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kädetöntä;22913193:
Mene hoitoon! Mies tuo leivän pöytään kun pvät käkit kotona. Hälläkin oikeus joskus relata ja nauttia elämästä!!

Ikävää jos sun mielestä elämästä ei voi nauttia muuten ja kotonaolo on "käkkimistä". Toki saa viihteellä käydä,mutta ei se kai ole ainoa nautinnon arvoinen asia maailmassa? Jokaisella on oikeus tunteisiinsa.
 
No hyvä että oot hakeutunut hoitoon koska toi ei oo normaalia... todennäköisempää on se että ajat miehesi pois tuolla käytöksellä kuin se että hän löytäis toisen naisen..
 
Huhhuh.Olet kyllä ahdistavan itsekäs.

Ai. Mun mielestä ap olis ollu itsekäs jos olisi järjestänyt kohtauksen ja roikkunut miehessä niin kauan että mies luovuttaa ja jää kotiin. Tai jos lähettelisi mustasukkaisia uhkailuviestejä,soittelisi,haastaisi riitaa..you name it. Emmä hirveän itsekkäänä pidä sitä että ap itsekin tiedostaa että tilanne ei oo normaali ja hakee siihen apua. Näihin asioihin voi oikeasti olla kunnolliset syyt jossain alitajunnassa,ei sille kukaan itse mitään voi.
 
[QUOTE="vieras";22913310]Ai. Mun mielestä ap olis ollu itsekäs jos olisi järjestänyt kohtauksen ja roikkunut miehessä niin kauan että mies luovuttaa ja jää kotiin. Tai jos lähettelisi mustasukkaisia uhkailuviestejä,soittelisi,haastaisi riitaa..you name it. Emmä hirveän itsekkäänä pidä sitä että ap itsekin tiedostaa että tilanne ei oo normaali ja hakee siihen apua. Näihin asioihin voi oikeasti olla kunnolliset syyt jossain alitajunnassa,ei sille kukaan itse mitään voi.[/QUOTE]

Kiitos! :) :flower:
 
tsemppiä allekirjoittanut.. älä välitä ikävistä kommenteista. kyllä kaikki menee hyvin! koita saada unta, sinulla on varmasti hyvä mies, eikä hän sinua petä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti27v;22913376:
tsemppiä allekirjoittanut.. älä välitä ikävistä kommenteista. kyllä kaikki menee hyvin! koita saada unta, sinulla on varmasti hyvä mies, eikä hän sinua petä.

Kiitos, tiedän että hän on hyvä mies. En vielä edes yritä mennä nukkumaan, ja sänkyyn turhaan pyörimään. Parin tunnin päästä ehkä..
 

Yhteistyössä