Mies kohtelee lapsiani kuin paskaa

  • Viestiketjun aloittaja Charlee
  • Ensimmäinen viesti
Charlee
Onko jollakin tullut eteen tilannetta, missä nyk. mies kohtelee lapsia edellisestä liitosta todella huonosti? Haukkuu, väheksyy, ei tee ruokaa, käyttää lasten huoneita varastona (kun ovat välillä viikon isällänsä) jne vaikka mitä. Suoranaista väkivaltaa ei ole, mutta tuohan on henkistä kyllä.

Olen keskustellut asiasta hänen kanssaan viimeisen kahden vuoden aikana todella useasti - hyvällä ja pahalla - eikä mikään ole muuttunut. Näyttää siltä, että vielä pahempaan suuntaan menee. Olen itse viikot pois kotipaikkakunnalta opiskelemassa ja tämä tuntuu kärjistäneen tilanteen äärimmilleen...

Mikä eteen?
 
vierailija467
Lapsiparkoja! Miksi olet vielä edes sellaisen miehen kanssa yhdessä? Eikö lasten pitäisi tulla ensimmäisenä? Sillä aikaa kun sinä kirjoittelet näitä kysymyksiä keskustelupalstoille, lapsesi kärsii. Jätä se mies, hyvä ihminen sentään.
 
  • Tykkää
Reactions: Mimosa80
Ei enää "rikkinäisiä" nuoria ja aikuisia
Ymmärsinkö oikein, ettet ole itse kotona kuin viikonloppuisin ja lapsesi ovat tällöin isäpuolensa hoidettavina. Mitä pienempiä lapsesi ovat, sitä isompia vaurioita syntyy heille henkiselle puolelle, mikäli he eivät koe olevansa hyväksyttyjä ja rakastamisen arvoisia sellaisina kuin ovat...esim. ruoka on lapsen perustarve ja ilman sitä on varmasti onneton ja turvaton olo.
Lapsi kun on täysin huoltajiensa "armoilla"kun ei osaa eikä ymmärrä parempaa vaatia.
Voisiko miehesi olla mustasukkainen, kun olet poissa kotoa ja siksi purkaa omaa pahaa oloaan lapsiisi.Tälläinen on ymmärtääkseni suhteellisen yleistä uusioperheissä. Vanha viisaus pitää paikkansa: LAPSELLE HYVÄ KOTI ON ÄIDIN JA ISÄN ONNELLINEN SUHDE (tai tässä tapauksessa siis isäpuolen).

Olipa niin tai näin, nyt ala topakasti selvittää tilannetta ja tee tarvittavat korjausliikkeet, koska kerran menetettyä turvallista lapsuutta ei saa mitenkään takaisin. Voimia Sinulle, että jaksaisit tehdä oikeita ratkaisuja ja lapsillasi olisi onnellinen lapsuus.
 
uusiomies
Milloinkahan joku vetäisee tähänkin keskusteluun kuluneen kliseen: Uusiomiehen pitää hyväksyä "koko paketti" (Suomeksi: Pitää hyväksyä elähtänyt, psyykeongelmainen, turvonnut YH, jolla on liuta erivärisiä lapsia useille isille, jotka eivät huolehdi elatausmaksuistaan.)

Jos mies esittää tilanteessa poikkipuolisia sanoja, itketään elleissä sydämetöntä "isäpuolta".

Itselleni uusiosuhteessa olisi täydellinen turn-off, jos minua alettaisiin kutsua "isäpuoleksi". Isää, puolikastakaan, ei minusta saisi uusiokumppanin lapsille aseellakaan pakottamalla. Jokainen isä pitäköön huolen omista jätöksistään. Jos ei pidä, hommaa ei voi sälyttää uusiomiehen harteille.

Miksei uusionaisen tarvitse hyväksyä "koko pakettia" - miestä ongelmineen ja entisine elämineen?
 
No huh huh.
Alkuperäinen kirjoittaja uusiomies:
Milloinkahan joku vetäisee tähänkin keskusteluun kuluneen kliseen: Uusiomiehen pitää hyväksyä "koko paketti" (Suomeksi: Pitää hyväksyä elähtänyt, psyykeongelmainen, turvonnut YH, jolla on liuta erivärisiä lapsia useille isille, jotka eivät huolehdi elatausmaksuistaan.)

Jos mies esittää tilanteessa poikkipuolisia sanoja, itketään elleissä sydämetöntä "isäpuolta".

Itselleni uusiosuhteessa olisi täydellinen turn-off, jos minua alettaisiin kutsua "isäpuoleksi". Isää, puolikastakaan, ei minusta saisi uusiokumppanin lapsille aseellakaan pakottamalla. Jokainen isä pitäköön huolen omista jätöksistään. Jos ei pidä, hommaa ei voi sälyttää uusiomiehen harteille.

Miksei uusionaisen tarvitse hyväksyä "koko pakettia" - miestä ongelmineen ja entisine elämineen?


Sulla on selkeästi ongelma ja toivon että saat sen selvitettyä, Uusiomies. Avaa vaikka oma keskustelu. Koska tuo mitä kerrot, ei liity alkuperäisen asiaan millään lailla! Mistä ihmeestä revit maksamattomat elatusmaksut ja turvonneen yh:n ja psyykeongelmat? Taisit puhua omasta elämästäsi. Jos elämäsi on kuvailemasi kaltaista; katsopa peiliin.

Alkuperäinen: Taidat jo tietää mitä sinun on tehtävä. Jos haluat olla hyvä äiti. Kukaan ei voi tehdä sitä sinun puolestasi. SINÄ olet vastuussa lapsistasi. Lapsillasi on vain yksi äiti. Sääliksi käy, jos äiti ei halua lastensa parasta. Itse sinä lapste hankit, sinun on kannettava myös vastuu. Tsemppiä!
 
Wonder why
Alkuperäinen kirjoittaja No huh huh.:
SINÄ olet vastuussa lapsistasi. Lapsillasi on vain yksi äiti. Sääliksi käy, jos äiti ei halua lastensa parasta. Itse sinä lapste hankit, sinun on kannettava myös vastuu. Tsemppiä!
Olen täsmälleen samaa mieltä. Et voi sysätä vastuuta lapsistasi isäpuolelle. Mitäs, jos yrittäisit järjestää elämäsi hieman toisin lasten edun mukaisesti. Mikä pakko sinun on asua viikot pois kotoa?
 
Akkah
Alkuperäinen kirjoittaja uusiomies:
Milloinkahan joku vetäisee tähänkin keskusteluun kuluneen kliseen: Uusiomiehen pitää hyväksyä "koko paketti" (Suomeksi: Pitää hyväksyä elähtänyt, psyykeongelmainen, turvonnut YH, jolla on liuta erivärisiä lapsia useille isille, jotka eivät huolehdi elatausmaksuistaan.)

Jos mies esittää tilanteessa poikkipuolisia sanoja, itketään elleissä sydämetöntä "isäpuolta".

Itselleni uusiosuhteessa olisi täydellinen turn-off, jos minua alettaisiin kutsua "isäpuoleksi". Isää, puolikastakaan, ei minusta saisi uusiokumppanin lapsille aseellakaan pakottamalla. Jokainen isä pitäköön huolen omista jätöksistään. Jos ei pidä, hommaa ei voi sälyttää uusiomiehen harteille.

Miksei uusionaisen tarvitse hyväksyä "koko pakettia" - miestä ongelmineen ja entisine elämineen?
Miksi ihmeessä edes lähteä suhteeseen, jos ei voi hyväksyä koko pakettia?
Ei ole pakko valita sitä elähtänyttä, ylipainoista yh-ätiä monivärisine lapsineen.
Vai onko?
Saanti kunnon markkinoilla niin heikoilla???

 
nainen 30+
En jättäisi lapsia "isäpuolen huollettavaksi" viikoksi jos olisin itse viikot pois. Etenkin kun asiat eivät suju. Jotenkin itsestäni tuntuu, että kotioloissa olisi asioiden toimittava paremmin. Riippuu myös minkä ikäisiä lapset on, kuinka iso asunto on kyseessä jne.

Jos on "isot lapset" kyseessä n. 16-18 vuotiaat. Ketkä hoitavat omat "asiansa", harrastuksensa, ajankäyttönsä, syömisensä, vaatteensa, opiskelunsa jne. Ja vielä jos on esim. iso omakotitalo jossa lapset viettävät pääsääntöisesti aikansa omissa huoneissaan opiskellen, tiekoneella, puhelimessa jne. Ketkä tarvitsevat vain aikuista lähinnä pitämään silmällä, että menevät kouluun ja "talo pysyy pystyssä" tyylisesti. Muussa tapauksessa, tekisin ehdottomasti tilanteessa muita ratkaisuja.
 
nainen 30+ vielä
Mutta siltikin vaikka olisi isot lapset kyseessä, pitäisi kodin olla koti. Eikä taistelutanner missä aikuinen ottaa tietoisesti "kiusaajan" roolin".

"""Haukkuu, väheksyy, ei tee ruokaa, käyttää lasten huoneita varastona (kun ovat välillä viikon isällänsä) jne vaikka mitä.""" Mietityttää vielä tuo lause vaikka mitä. Kyllä sinun TÄYTYY aikuisen oikeasti tehdä asialle jotain. Tai taidat sen tietääkin, koska tänne kirjoitit.

Aika ison palan olet myös tavallaan antanut miehelle, kahden vuoden tuntemisen jälkeen. Koska olet siirtänyt (lapsettoman) miehen vastentahtoisesti? huoltajaksi lapsille viikoiksi. En tiedä haluaisinko itsekkään tuollaiseen tilanteeseen vaikka onkin lapsi ja olen nainen.
 
pallontallaaja
Täällä on varmaan kaikki jo sanottu mutta silti; sinun tehtäväsi on suojella lapsiasi, mitä ihmettä sä oikein ajattelet kun olet jo useamman vuoden katsonut kun lastesi itsetuntoa lytätään.
Koti pitäisi olla rauhaisa turvapaikka jokaiselle, lapsillesi se ei ole sitä. Onko sinulla helpompaa olla muuttamatta tilannetta koska silloin joudut järjestämään lapsille jonkun hoidon kun olet viikot poissa.
Itse en mistään, siis en mistään hinnasta altistaisi lapsiani tuollaiselle kohtelulle.
 
realistitar
Olkoon lapset ihan minkä ikäisiä hyvänsä, et olisi saanut sysätä heidän hoitovastuutaan ulkopuoliselle ihmiselle. Miksi hänen pitäisi tehdä ruokaa tai ylipäänsä mitään lapsille, joista SINÄ olet vastuussa?

Mies on ehkä hyvässä uskossa tullut perheeseenne ja sitten koko totuus on läsähtänyt kasvoille.
Miksi ihmeessä ette, eronneet vanhemmat, voi itse huolehtia tekemästänne jälkikasvusta?

Ongelma on AINA biologisten vanhempien taitamattomuudesta johtuva. Yleensä he ovat kasvattajina kelvottomia ja luulevat kaikkien oitis rakastavan heidän hirviöipanoitaan, joilla ei ole mitään sääntöjä eikä rajoja ja saavat kävellä jokaisen yli ja istuvat passiivisina odottamassa palvelua.

Kasvatus on ollut toissijainen mielenkiinnon kohde, kun omat mies/naiskohellukset ovat vieneet kaiken mehun ja ajan. Lasten harrastuksia ja elämää enemmän on keskitytty ensi viikonlopun biletykseen ja sen suunnitteluun kavereiden kanssa.
 
v****** moiset naiset!
Onko jollakin tullut eteen tilannetta, missä nyk. mies kohtelee lapsia edellisestä liitosta todella huonosti? Haukkuu, väheksyy, ei tee ruokaa"

Saat kyllä hävetä mun puolesta että jatkat tuon tyypin kanssa vielä suhdetta vaikka kohtelee lapsiasi kuin paskaa!!!! tuntematon tyyppi ! yksi mies! kohtelee SINUN lapsia kuin paskaa????
miten sä voit vielä olla tuon tyypin kanssa????
jatkat mielummin suhdetta vaikka tiedät että tuo tyyppi käyttää henkistä väkivaltaa sinun lapsia kohtaan? ties mitä se tekee niille jos et ole paikalla? kiristää niitä ja uhkaa tappaa jos kerrotte äidille mitä se oikeasti tekee kun et ole paikalla!

Tuollainen nainen ei antsaitse lapsia jos pistää tuollaisen miehen etusialle!!
mitä saat siltä tyypiltä että se on sinulle tärkeämpi henkilö kuin omat lapset??
lapset kärsii HALOOOOOOOOOOOOOOOO HERäTYS!!
 
v****** moiset naiset!
vai oletko mielummin suhteessa jossa VIERAS TYYPPI KOHTELEE LAPSIASI HUONOSTI kuin elää lasten kanssa yksin! tyyppi on kohdellut sun lapsia jo monta vuotta huonosti,sinä ole antanut luvan!! kun et jättänyt tuota sikaa heti kun huomasit huonot merkit tuossa tyypissä!
jatkat vain suhdetta tyypin kanssa joka käyttää lapsiasi kohtaan henkistä väkivaltaa!!
Tiedätkö mitä tuo homma aiheuttaa lapsille siis tulevaisuudessa???
muista,voit sitten syyttää itseäsi kun alat huomaa oireet ,eli mitä tuosta seuraa jos joku käyttää henkistä väkivaltaa.
Jatkat mielummin suhdetta sian kanssa ja tiedät ,että lapset kärsii tyyppisi kohtelee lapsiasi kuin paskaa, siis kuitenkin jatkat suhdetta kun se sika on sulle niin ihana häh? ja sä rakastat sitä niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin häh? ja et halua olla yksin!
omies lasten kustannuksella!

hävettää naiskunnan puolesta ,että on tuollaisia selkärangattomia naisia olemassa!
Jos tietäisin missä asut soittaisin lastensuojeluvirranomaisille HETI!
 
sivuseuraaja
Alkuperäinen kirjoittaja v****** moiset naiset!:
...vai oletko mielummin suhteessa jossa VIERAS TYYPPI KOHTELEE LAPSIASI HUONOSTI kuin elää lasten kanssa yksin! tyyppi on kohdellut sun lapsia jo monta vuotta huonosti,sinä ole antanut luvan!! kun et jättänyt tuota sikaa heti kun huomasit huonot merkit tuossa tyypissä!
jatkat vain suhdetta tyypin kanssa joka käyttää lapsiasi kohtaan henkistä väkivaltaa!!
...
Lähipiirissäni on tapaus, jossa eronneella naisella on niin IIIIHANA uusiomies, että nainen ei välittänyt, vaikka mies suurinpiirtein fyysisesti tappeli lasten kanssa päivittäin. Vanhempi lapsista muutti omaan asuntoon, vaikka on alle 18-vuotias. Nuorempi muutti isänsä luokse, kun ei kestänyt elämää uuden miehen kanssa. Lapset eivät juurikaan enää ole yhteydessä äitiinsä.

"Nuoripari" lienee onnellinen nyt - lapsettomana?
 
Siru-Liisa
Tuon uusiomiehen kommentointi oli kyllä älytön. Välittömästi herää kysymys, MIKSI mies on mennyt naimisiin naisen kanssa, jolla on erivärisiä lapsia monen miehen kanssa, ja tämä nainen on vielä lihava ja psyykeongelmainen?

Voisitko, hyvä "Uusiomies", kertoa täällä meille, mitä sinä tässä naisessa alunperin näit? Ja mitä liitoltanne oikein odotit?

On minustakin kulunut klisee tuo "koko paketti", mutta se kuvaa kyllä oikein hyvin sitä asiaa. Kukaan ei joudu tuollaiseen tilanteeseen tietämättään. Tämä uusioherra, joka kutsuu noita vaimonsa lapsia jätöksiksi, joutuu vielä nielemään keittonsa. Aika kuluu, aika kuluu, ja lapset kasvavat aikuisiksi. Ja nykyiset aikuiset tulevat vanhoiksi, peräti vanhuksiksi. Sitten sitä näkee oikein konkreettisesti, miten on leiviskänsä tässä elämässä hoidellut.

Kenenkään lapsia ei saa kohdella huonosti. Ei omia, ei puolison lapsia, eikä naapurin lapsia. Lapsi tarvitsee jokaisen aikuisen hyvän huolenpidon.
 
nyt asiat tärkeysjärjestykseen
Luulen, että tuo AP:n teksti on provo, sillä eihän se voi olla millään mahdollista, että uusi kumppani on kohdellut jo kaksi vuotta lapsia huonosti ja samalla äiti toimii ainoastaan viikonloppuäitinä (ilmeisesti siis tapaa lapsiaan vain joka toinen viikonloppu). Tällaisessa tilanteessa naisen pitäisi ehdottomasti pistää nyt asiat tärkeysjärjestykseen. Eikö niitä opintoja voi saattaa loppuun etäopiskeluna tai siirtää muutamalla vuodella, kunnes oma elämäntilanne sallii opiskelun? Opiskella voi vanhempanakin, kun ei ole enää lapsista vastuuta (asuvat omillaan). Tai voisitko kuvitella, että muuttaisitte koko perhe opiskelupaikkakunnallesi ja alkaisit ottamaan vastuuta lapsistasi sen sijaan, että olet sysännyt vanhemman roolin täysin ex-miehellesi ja uudelle miehellesi.

Omalla kohdallani en voisi kuvitellakaan, että seurustelisin miehen kanssa, joka vihaa lapsiani. Nykyinen mieskään ei varsinaisesti rakasta lapsiani, mutta hän on ajan kanssa oppinut tulemaan heidän kanssa toimeen. Mitä enemmän aikaa on kulunut, sitä paremmin kumpikin osapuoli suhtautuu asiaan. Jos mies inhoaisi lapsiani tms, niin valinta olisi helppo: valitsisin lapset ja mies saisi mennä.

Mietipä rehellisesti, että mitä lapsesi mahtavat aikuisena olla sinusta mieltä: olet arjet poissa ja sillä aikaa sinä olet valtuuttanut lapsia hoitamaan miehen, joka ei halua eikä kykene hoitamaan heitä. Lapsesi todennäköisesti ikävöivät sinua ja sitä, että olisit ollut läsnä ja samanaikaisesti vihaavat, kun et rakastanut lapsia niin paljon, että olisit jaksanut pysyä lasten luona, kun he sinua tarvitsivat.

Minusta murrosikäisenkään lapsen tehtävänä ei ole sietää räyhäävää ja vihaavaa aikuista. Vaikka 14-15 -vuotiaskin saattaa näyttää aikuiselta, niin psyyken kehittymisen kannalta on todella stressaavaa yrittää selviytyä ja olla peloissaan useita vuosia ennenkuin tulee aikuiseksi ja pääsee pois. Jos lapset menestyvät huonosti koulussa, kärsivät anoreksiasta/ovat väkivaltaisia/muuta häiriökäyttäytymistä, niin ne ovat juuri ulkopuolelle näkyviä merkkejä siitä, että kotiasiat ja henkinen kunto ei ole hyvällä tolalla.
 
Kiukkuinen akka
Olen samaa mieltä kuin suurin osa täällä, että heitä välittömästi sellainen mies pellolle, mikä ei tule toimeen lastesi kanssa!Lapsi pitää olla aina etusijalla!Et ole vastuullinen äiti jos annat tilanteen jatkua!Ja ruikuttaville uusiomiehille sanon että käyttäkää maksullisia, älkää tupatko turvonneille yh-äideille niiden lapsia kiusaamaan!!!

Meillä on uusioperhe, olemme kasvattaneet kuusi lasta aikuisiksi,mieheni kolme, minun yksi ja kaksi sijaislasta.Mieheni on ollut minun lapselleni parempi kuin oma isä, joka ei osallistunut hänen elämäänsä.Mieheni lapset asuivat äidillään lähellä,ja hänen kanssaan toimimme yhteistyössä kaikissa lasten asioissa.Sijaislapset ovat olleet kuin omia ja heidänkin sukulaistensa kansssa olemme väleissä.

Että tiedän kyllä mistä puhun.

Kuulkaa nyt hyvät naiset: Ei ole pakko pitää typerää miestä,hyviäkin on.Miehiä tulee ja menee, lapset ovat ainutkertaisia!

 
smallest
Minusta ei kannata hankkia väkisin parisuhdetta, jos elämäntilanne ei sellaiseen ole hyvä. Jos on vaikea ero takana ja lapsia ei ole ehtinyt kunnolla tukemaan eroprosessissa, niin en tajua, miksi heti pitää olla etsimässä uutta miestä. Hetken kuhertelun jälkeen alkaa taas sama itku ja voivotus, kun mies ei ymmärrä, ei auta kotitöissä, ei tule toimeen lasten kanssa jne. Monessa tilanteessa olisi parempi keskittyä elämään omaa elämää. Nauttisi kerrankin itsenäisyydestä ja lasten seurasta. Kun lapset ovat isänsä luona (=nykyään lähes kaikilla on yhteishuoltajuus eli yleisin tapa on se, että etävanhempi hoitaa lapsia joka toinen viikonloppu + usein vielä yksittäisiä arki-iltoja 1-2 kpl), niin jos silloin tekee mieli miestä, niin sitä vartenhan voi sitten keskittyä oman kehon hyvänä pitoon joko yksin tai baarista seuraa hakemalla. Lapsillekin paljon rehellisempää peliä, kun voivat luottaa äitiinsä eikä niin, että äiti sitoutumisfriikkinä heti takertuu jokaiseen kaksilahkeiseen.
 
Charlee
Kiitos vaan vastauksistanne. Odotetusti yhtään itse samassa tilanteessa olevaa ei ole kommentoinut asiaa.
Korjaan: olemme olleet 11 vuotta yhdessä ja meillä on myös yhteinen lapsi. Mies siis tuntenut lapseni jo ihan pienestä. Eli en todellakaan ole lykännyt kauheita kakaroita VIERAAN hoitoon. Nämä ongelmat ovat ilmenneet siis aika myöhään kokonaisuuteen nähden. En tietenkään hyväksy käytöstä saati roiku miehessä epätoivoisena. Tottakai ero on käynyt mielessä monet kerrat. Opiskelen lyhyen aikaa, josta tämä ensimmäinen vuosi on tiheämpää poissaoloa ja sitten helpottaa. Mies on ollut työnsä takia viimeset 10 v poissa ainakin 120 pv/v. Nyt hänen työnsä on muuttunut. Terveyden takia joudun hankkimaan uuden ammatin, jotta voin sitten suurperhettä taas elättää täysipainoisesti ja nyt on vaan "once in the lifetime" -tilaisuus. Aina ei voi olla ainoa ratkaisu, että jätä se paska... Kaikesta voidaan selvitä, jos ratkaisuja keksitään. Olisiko kenelläkään kokemusta vastaavasta ja muullakin kuin erolla RATKAISTUSTA tilanteesta???
 
Charlee
Kiitos vaan vastauksistanne. Odotetusti yhtään itse samassa tilanteessa olevaa ei ole kommentoinut asiaa.
Korjaan: olemme olleet 11 vuotta yhdessä ja meillä on myös yhteinen lapsi. Mies siis tuntenut lapseni jo ihan pienestä. Eli en todellakaan ole lykännyt kauheita kakaroita VIERAAN hoitoon. Nämä ongelmat ovat ilmenneet siis aika myöhään kokonaisuuteen nähden. En tietenkään hyväksy käytöstä saati roiku miehessä epätoivoisena. Tottakai ero on käynyt mielessä monet kerrat. Opiskelen lyhyen aikaa, josta tämä ensimmäinen vuosi on tiheämpää poissaoloa ja sitten helpottaa. Mies on ollut työnsä takia viimeset 10 v poissa ainakin 120 pv/v. Nyt hänen työnsä on muuttunut. Terveyden takia joudun hankkimaan uuden ammatin, jotta voin sitten suurperhettä taas elättää täysipainoisesti ja nyt on vaan "once in the lifetime" -tilaisuus. Aina ei voi olla ainoa ratkaisu, että jätä se paska... Kaikesta voidaan selvitä, jos ratkaisuja keksitään. Olisiko kenelläkään kokemusta vastaavasta ja muullakin kuin erolla RATKAISTUSTA tilanteesta???
 
Ihmettelen silti
Alkuperäinen kirjoittaja Charlee:
olemme olleet 11 vuotta yhdessä ja meillä on myös yhteinen lapsi.
Mies on ollut työnsä takia viimeset 10 v poissa ainakin 120 pv/v. Nyt hänen työnsä on muuttunut.
Eli entiset roolinne ovat kääntyneet ympäri. Ennen mies reissasi, nyt sinä. Oletteko edes puhuneet tästä muutoksesta ja tarpeesta sopeutua siihen? Näkeekö miehesi tilanteen samoin kuin sinä? Vai kasvattaako hän ekoja murkkujaan?
 

Yhteistyössä