Mies kohtelee lapsiani kuin paskaa

et olisi saanut työntää lapsiasi miehen vastuulle, vaikka hän on miten kauan teidän kanssa asunut.
Kanna itse vastuusi lasten isän kanssa. Kai ne lapset voisivat olla siellä isällään aina kun olet poissa kotoa?

Varmasti miehesikin miettii ratkaisuja, mitä jos keskustelisitte avoimesti asiasta. Mutta kestätkö sen, jos hän sanoo, ettei halua lapsiasi hoitaa? Pakotettuna ja nurkkaan ajettuna yrittää nyt selvitä siitä perhehelvetistä päivästä toiseen. En kadehdi häntäkään.

 

ilmeisesti tilanne johtuu ap:n ylirasituksesta ja tilanteesta, missä hän ei kykene hoitamaan asioita kuten haluaisi ja miehen tapa hoitaa asioita on vaikea ymmärtää.
mitä nyt jos vain ymmärtäisit, kärsiikö ne lapset todella?

Yleensä sinkkunaiselle toisten lapsenhoito on hirviötehdas, eli kokemattomat eivät ymmärrä ja haluavat kaiken tapahtuvan ns. kivasti kirjojen mukaan.

 

Niin kuin näet, ap, sinut täällä syyllistetään, vaikka kirjoititkin ihan asiaa. "Et kykene hoitamaan asioita" jne.

Kyllähän se niin on, että miehesi tässä ei kykene hoitamaan asioita aikuisen tavoin. Hänellä ei ole mitään oikeutta haukkua ja vähätellä lapsiasi. Valitettavasti näin kuitenkin tapahtuu kovin usein. Esim. oma appiukkoni kohteli anopin edellisestä avioliitosta syntyneitä lapsia, siis mieheni kahta vanhinta velipuolta, kuin nämä olisivat olleet rikollisia.

Tuo nimimerkki "No" kirjoitti, että miehen tapa hoitaa asioita on vaikea ymmärtää, ilmeisesti tarkoitti että sinun on sitä vaikea ymmärtää. No, aivan varmasti, on vaikea ymmärtää, kuinka aikuinen mies voi käyttäytyä noin lapsellisesti ja puolueellisesti. Jos olet yrittänyt puhua miehen kanssa, eikä mitään tulosta ole siitäkään, niin täytyy varmaan keksiä radikaalimpeja ratkaisuja. Ei saa hyssytellä mitään, vaan sinun pitää pitää lastesi puolia voimakkaasti. Heti, kun mies sanoo lapsestasi jotain halveksivaa, otat asian käsittelyyn. Miehen on perusteltava väitteensä. Pidä kiinni siitä, että kaikki lapsenne ovat tasaveroisia.

 

Kykene hoitamaan, oli tarkoitettu kyllä neutraaliksi ilmaisuksi, että ei pysty hoitamaan opiskelun vuoksi.

ja onko tilanne todellakin noin paha? Voisiko ap olla ylirasittunut ja miehen tapa hoitaa on nyt vain sellainen , että talo pysyy pystyssä. Sittenhän asiat taas muuttuvat, kun ap on enemmän ruodussa?

 

Uusioliitossa minäkin ja tiedän kyllä että murrosikäiset lapset voivat olla todella rasittavia niin omalle vanhemmalleen kuin myös sille vanhemman puolisolle. Murkut eivät usko kieltoja, eivät noudata sovittuja sääntöjä, haistattelevat, ja valehtelevat, todennäköisesti tässä tapauksessa vetoavat isäpuolelleen hänen rajoittaessaa heitä että " Et ole isämme, jne.."

Teidän täytyy löytää yhteinenkasvatuslinja ja molempien täytyy sitoutua siihen. Ei oel oikein nimitellä ja haukkua lapsia, mutta murrosikäiset niin..hmmm. ei sekään kaikki ole oikein mitä he saattavat tehdä vain rajoja testatakseen. Se vaatii todella kärsivällisyyttä selvitä tästä.

Puhukaa, puhukaa. Teidän on tultava toimeen vielä silloinkin kun lapset ovat aikuistuneet, jos ette ole yhdessä "vain lasten takia".

 

Suhtauduin tuomitsevasti pahoihin äiti/isäpuoliin kunnes itse ajauduin samaan tilanteeseen. Nyt lähes kaikki sympatiani on heidän puolellaan.

Murrosikäiset osaavat olla todella hirveitä ja yrittävät kaikin keinoin saada sen "ulkopuolisen" ajetuksi ulos elämästään, tietoisesti tai tiedostamatta. Omien kanssa tietää aina miten toimia ja toimii myös salamannopeasti ja sydämmellä mutta muiden lapsiin suhtautuu toisin. Yrittää järkeillä viileästi ja punnitsee eri vaihtoehtoja. Ja venyttää pinnaa loputtomiin, kunnes se sitten jonain päivänä katkeaa.

 

Minkä ikäisiä lapsesi ovat? Tällä on mielestäni aika paljon merkitystä tilanteeseen.

Jos ovat jo murrosikäisiä, voisivatko he vaikka viettää enemmän aikaa kavereittensa luona, silloin kun olet itse poissa? Ja vastaavasti taas kaverit olisivat sitten teidän kotona kun olet paikalla.

Mikäli kyse on taas pienemmistä lapsista, voisiko ajatella vaikka Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta lapsenvahdin palkkaamista?

Ymmärrän hyvin tilanteesi, mutta toisaalta mietin asiaa miehenkin kannalta, eli kyllähän hän varmaan ansaitsee vapaan viikonlopunkin joskus.

 

Anteeksi nyt vaan, mutta kukaan mies ei voi olla tärkeämpi kuin omat lapset.

 

Jos uusioliittoa on kestänyt jo nyt 11 vuotta, niin lasten täytyy olla "hirveässä" murkkuiässä nyt. Se koettelee parisuhdetta vaikka lapset olisivat yhteisiäkin.

Sopikaa miehen kanssa yhteiset pelisäännöt, se on parasta mitä voitte tehdä toisillenne ja lapsille.

 

Hirveitä murkkujakaan ei saa kohdella kuin paskaa, eli se ei selitä mitään. Ei ketään saa haukkua eikä vähätellä. Vaikka ei olekaan lasten isä, ei se anna mitään oikeutta olla näille ilkeä. Sehän olisi sitten ihan sama, kuin jos menisi haukkumaan ja vähättelemään ketä tahansa toisten lapsia, kyllä siihenkin heti lapsen omat vanhemmat puuttuisivat.

 

itselläni on erittäin toimiva uusperhe, sitä moittiville!
Mutta jos joutuisin tilanteeseen lapseni vs. uusi mies, lentäisi tuollainen mies ulos alta aikayksikön!!
Miksi tuollaista miestä siedät elämässäsi? Luulisi lastesi olevan sinulle tärkeämpiä kuin p***a mies. Ota itseäsi niskasta ja tee asialle jotain konkreettista jos/kun tilanne ei puhumalla parane. Enkä usko sen paranevan, jos mies ei pohjimmiltaan pidä lapsistasi, ei hän voi niin yht´äkkiä alkaa tekemään. Teeskentely ei pitkään kestä!!

 

[viesti moderoitu]

 

Anteeksi nyt vaan, mutta kukaan mies ei voi olla tärkeämpi kuin omat lapset.

Eikä kukaan nainen olen yhdellekään miehelle niin tärkeä, että mies haluaisi lapsia.

 

"Eikä kukaan nainen olen yhdellekään miehelle niin tärkeä, että mies haluaisi lapsia."

Siis omia vai toisen? Et ehkä ole oikein ajan tasalla. Useimmat miehet jostakin syystä vain haluavat lapsia rakastamansa naisen kanssa. Olet väärässä.

 

"Eikä kukaan nainen olen yhdellekään miehelle niin tärkeä, että mies haluaisi lapsia."

Siis omia vai toisen? Et ehkä ole oikein ajan tasalla. Useimmat miehet jostakin syystä vain haluavat lapsia rakastamansa naisen kanssa. Olet väärässä.

Ei todellakaan halua. Naiset vain uskottelee itselleen niin. Miehet ei halua lapsia, he vain saavat naisilta paremmin jos moista viitsivät valehdella.

 

"Eikä kukaan nainen olen yhdellekään miehelle niin tärkeä, että mies haluaisi lapsia."

Siis omia vai toisen? Et ehkä ole oikein ajan tasalla. Useimmat miehet jostakin syystä vain haluavat lapsia rakastamansa naisen kanssa. Olet väärässä.

Ei todellakaan halua. Naiset vain uskottelee itselleen niin. Miehet ei halua lapsia, he vain saavat naisilta paremmin jos moista viitsivät valehdella.

voi sua, et sitten ole koskaan ollut naisen kanssa joka pitää seksistä, tai pitää seksistä juuri sinun kanssasi! Silloin ei vauvoilla ole haluamisen kanssa mitään tekemistä!
Meillä ainakin seksi on mieletöntä, eikä kummallakaan ole vauvat mielessä..ehkä miehellä jossain vaiheessa mutta seksillä ei ole tekimistä vauvanteon kanssa..

 

"Miehet ei halua lapsia, he vain saavat naisilta paremmin jos moista viitsivät valehdella."

Puhu poika vain omasta puolestasi, keskenkasvuinen kun olet. Monet aikuiset miehet haluavat lapsia. Sen takia on tullut myös ero monelle lapsettomalle parille. Muistelepa esim. Assi Koivistoa ja Jari Komulaista. Siinä nainen päästi miehen vapaalle, koska ei itse voinut saada lapsia. Vastaavia tapauksia on muitakin.

 

No kyllä ihan oikeasti miehet läsyttävät saadakseen naiselta, mutta eivät he toisilleen lässytä.

Aivan samalla tavalla finlandersin tahodon oikeesti olla sinun on niin p..kaa kuin olla voi, mutta kyllä se kaupaksi menee hyväuskoisille naisille, mutta uskooko joku todellakin näin. kannattaisi avata silmät , eikä uskoa satuja. tahdon oikeesti olla sinun , hah hah

 

Tuttu pariskunta on yrittänyt lasta muutaman vuoden. Nyt todettiin, ettei vaimo millään konstein pysty tulemaan raskaaksi. Kari-peksun teorian mukaan mies olisi nyt onnensa kukkuloilla, vaan eipä ole. Hän hakee eroa vaimostaan, meinaa etsiä itselleen uuden vaimon, pointtina se, että haluaa sukunsa jatkuvan. Ihan on muutoin fiksu mies, mutta nyt kyllä loppui monelta arvostus tätä kohtaan.

 

Ei todellakaan halua. Naiset vain uskottelee itselleen niin. Miehet ei halua lapsia, he vain saavat naisilta paremmin jos moista viitsivät valehdella.

Minä naisena en halua lapsia koskaan ja olen huomannut, että on todella vaikea löytää sellaista miestä, joka ei haluaisi lisääntyä tai olisi jo lisääntynyt. Siitä syystäpä olenkin edelleen sinkku.

 

Taitaa olla siis ainoa ratkaisu tähän se, että lisäätte lasten omaa vastuuta itsestään, sekä ruokailustaan. Maksa lapsille vaikka ruokaraha, niin voivat itse käydä syömässä, tai laittaa ruokaa kuinka haluavat. (moni 16 vuotias asuu omillaan opiskelemassa, ja pystyy halutessaan kyllä tähän)
Toinen asia josta voisitte puhua perheenä on se, että miten lapsenne puhuvat miehellesi arkena. Tuskin sen paremmin kuin miehesi lapsille. Jos eivät hammiaan hoida, eivät parempaa puhetta mieheltä ansaitse. Hyväksy se. Tai hoida itse lapsesi. Nostan hattua miehellesi, joka yksinhuoltajan kaltaisesti huolehtii lapsistanne, saadakseen pidettyä perheenne kooossa /saadakseen olla oman lapsensa kanssa. Et paljon arvosta miehesi uhrausta perheenne vuoksi.

 

Milloinkahan joku vetäisee tähänkin keskusteluun kuluneen kliseen: Uusiomiehen pitää hyväksyä "koko paketti" (Suomeksi: Pitää hyväksyä elähtänyt, psyykeongelmainen, turvonnut YH, jolla on liuta erivärisiä lapsia useille isille, jotka eivät huolehdi elatausmaksuistaan.)

Jos mies esittää tilanteessa poikkipuolisia sanoja, itketään elleissä sydämetöntä "isäpuolta".

Itselleni uusiosuhteessa olisi täydellinen turn-off, jos minua alettaisiin kutsua "isäpuoleksi". Isää, puolikastakaan, ei minusta saisi uusiokumppanin lapsille aseellakaan pakottamalla. Jokainen isä pitäköön huolen omista jätöksistään. Jos ei pidä, hommaa ei voi sälyttää uusiomiehen harteille.

Miksei uusionaisen tarvitse hyväksyä "koko pakettia" - miestä ongelmineen ja entisine elämineen?

Varmaan parempi ettet sitten edes mene yhteen kuin lapsettoman naisen kanssa.

 

Kiitos vaan vastauksistanne. Odotetusti yhtään itse samassa tilanteessa olevaa ei ole kommentoinut asiaa.
Korjaan: olemme olleet 11 vuotta yhdessä ja meillä on myös yhteinen lapsi. Mies siis tuntenut lapseni jo ihan pienestä. Eli en todellakaan ole lykännyt kauheita kakaroita VIERAAN hoitoon. Nämä ongelmat ovat ilmenneet siis aika myöhään kokonaisuuteen nähden. En tietenkään hyväksy käytöstä saati roiku miehessä epätoivoisena. Tottakai ero on käynyt mielessä monet kerrat. Opiskelen lyhyen aikaa, josta tämä ensimmäinen vuosi on tiheämpää poissaoloa ja sitten helpottaa. Mies on ollut työnsä takia viimeset 10 v poissa ainakin 120 pv/v. Nyt hänen työnsä on muuttunut. Terveyden takia joudun hankkimaan uuden ammatin, jotta voin sitten suurperhettä taas elättää täysipainoisesti ja nyt on vaan "once in the lifetime" -tilaisuus. Aina ei voi olla ainoa ratkaisu, että jätä se paska... Kaikesta voidaan selvitä, jos ratkaisuja keksitään. Olisiko kenelläkään kokemusta vastaavasta ja muullakin kuin erolla RATKAISTUSTA tilanteesta???

Ymmärrän toki ettet eroa halua, mutta jos asiasta olette keskustelleet ja muutosta ei tapahdu niin eihän asia voi jatkua noin. Siinä on kysymys sun lasten mielenterveydestä ihan loppuelämäksi. He nyt ei kuitenkaan ole saaneet tätä valintaa tehdä. Tästä kannattaa miestä kun muistuttaa. Että sun lapset eivät valinneet häntä vaan sinä. Hänen pitää olla myös sellainen että lapset haluavat asua hänen kanssaan. Tai sitten muuttaa muualle.