Mies jäi kiinni pettämisestä.

["hmh"]

Ap, oletkin saanut kyllä neuvoja, esimerkiksi ottaa aikalisää ja vetäytyä hetkeksi yksinäisyyteen ja jättää lapsenhoito miehelle; hakeutua pariterapiaan...

Mikä ehkä tässä mietityttää, on että et näihin neuvoihin kommentoi mitään, mutta provohuuteluun aika aggressiivisesti.

Lähdin itse siitä ajatuksesta että tapaus taustalla on aito - itsellenikin on käynyt noin. Mutta ketjun edetessä mietin kyllä myös joko provoutta, tai sitten, että viestinnässäsi olet aika puusilmäinen, yksioikoinen ja vähän narsistinenkin. Jos takana aito juttu, on tärkeääkin tärkeämpää, että tulet näkemään myös oman osuutesi siihen, miksi mies vieraisiin on lähtenyt. Jotain on silloin pahasti pielessä. Ja se ei tuolla syyllinen - viaton -asetelmalla korjaannu koskaan.

 

[ap.]

[QUOTE="Taina";29868833]Aika outoa käytöstä Söpöliililtä, että vielä roikkuu tilanteessa mukana. Vähänkään järkevämpi ihminen tajuaisi käryn käytyä väistyä takavasemmalle. Ilmeisesti hänelle suhde ei ole ollut pelkkää hauskanpitoa ja seksiä, vaan on odottanut sen kehittyvän ja miehen jättävän perheensä hänen takiaan.[/QUOTE]

Näin mäkin tämän tulkitsin. Kysyin mieheltä, millaisista asioita ovat keskustelleet - siis että onko puhuttu esim. heidän suhteensa (tai miksi sitä pitäisi sanoa) tulevaisuudesta tai suunniteltu muita yhteisiä juttuja. Että onko mies antanut naisen ymmärtää jotain enemmänkin? Onko puhuttu tunteista, tehty lupauksia?

Mies väittää ettei ole luvannut Söpöliinille mitään. On kertonut tykkäävänsä hänestä, mutta ei ole kuulemma tehnyt suunnitelmia tai puhunut mistään yhteiseen tulevaisuuteen liittyvästä. Ovat kuulemma alusta saakka menneet "hetki kerrallaan"- meiningillä. Sen mies on myöntänyt sanovansa, että "katotaan". Söpöliini on kuulemma koettanut hieman painostaa puhumaan suhteen tilasta ja tulevaisuudesta, mutta mies ei ole halunnut puhua vaan on todennut että "Katotaan".

En tietenkään ole ollut kuulemassa, mutta koska haluaisin päästä tämän kriisin yli, lähden nyt siitä oletuksesta että mies puhuu totta. Enkä oikeastaan tiedä, mitä syytä miehellä enää olisi valehdella, kun kerran kaikki muukin on selvillä...

Mua jotenkin rassaa ne Söpöliinin viestit, ehkä multakaan ei ollut kovin viisasta ottaa yhteyttä häneen mutta miten se kehtaa viestitellä mulle ja esittää kysymyksiä? Minä en varmaan kehtaisi...

 

["Vierailija"]

Herätys!!!! Sä vuodatat nettiin aivan viimeisiä yksityiskohtia myöten erittäin henk.kohtaisen tapahtuman, ei pelkästään itsesi, vaan myös sen miehesi, lastesi tai rakastajan kannalta!!!
Oletko yhtään miettinyt mitä tänne kirjoitat, ja että kirjoitus ei koskaan katoa netistä? Ja miksi kaikki ajatukset pitää purkaa tänne julkisesti? Tiedätkö kuinka moni ihminen lukee päivittäin tätä palstaa? Kirjoita päiväkirjaa, jos et pysty purkautumaan ystävillesi, tai ei ole varaa terapeuttiin!!. Tekstisi vaikuttaa kovin naivilta, kuinka vanha olet? 16-vuotias pöytälaatikkokirjailija???? Tulee kyllä vahvasti se vaikutelma, että koko tarina on keksitty. Kovasti yrität keksiä erilaisia tunnetiloja ja kirjoitat niistä liiankin yksityiskohtaisesti. Oli ne totta tai ei- miksi ne kuuluisivat tuntemattomille ihmisille? Jotain rajaa sentään!

Oletko sä jotenkin vajaa?
Tänne kirjoitetaan anoonyyminä, joten eiköhän se ole ihan sama mitä tänne kirjoittaa ja kuinka tarkkaan. Onko sillä nyt jotain väliä, kuinka pitkään teksti säilyy, kun kirjoittaja ei ole tiedossa.

Nämä pettämisketjut ovat sitäpaitsi aina samanlaisia, ihan osapuolten kommentteja ja käyttäytymistä myöten. Samalla kaavalla menee aina, pettäjä sanoo aina samat kommentit, kolmas osapuoli käyttäytyy osapuilleen aina samalla tavalla - kaiken lisäksi pettäminen on niin yleistä, että pätee varmaan aika moneen ihmiseen tällä hetkellä tämäkin tarina.

Ja ap; samanlaisessa tilanteessa ollessani minulle oli tärkeää ottaa yhteyttä kolmanteen osapuoleen ja olen todella tyytyväinen, että otin. En kasvokkain tavannut, viestittelin pitkään ja ihan asiallisesti.

 

["barbarella"]

[QUOTE="hmh";29868880]Ap, oletkin saanut kyllä neuvoja, esimerkiksi ottaa aikalisää ja vetäytyä hetkeksi yksinäisyyteen ja jättää lapsenhoito miehelle; hakeutua pariterapiaan...

Mikä ehkä tässä mietityttää, on että et näihin neuvoihin kommentoi mitään, mutta provohuuteluun aika aggressiivisesti.

Lähdin itse siitä ajatuksesta että tapaus taustalla on aito - itsellenikin on käynyt noin. Mutta ketjun edetessä mietin kyllä myös joko provoutta, tai sitten, että viestinnässäsi olet aika puusilmäinen, yksioikoinen ja vähän narsistinenkin. Jos takana aito juttu, on tärkeääkin tärkeämpää, että tulet näkemään myös oman osuutesi siihen, miksi mies vieraisiin on lähtenyt. Jotain on silloin pahasti pielessä. Ja se ei tuolla syyllinen - viaton -asetelmalla korjaannu koskaan.[/QUOTE]

Syö sinä vain pääsi. Kehtaat tulla tänne syyllistämään petettyä, idiootti. Puusilmäisiä narsisteja ovat täällä ainoastaan sinä ja muut provonhuutelijat. Kasvakaa vähän.

 

[näköjään]

[QUOTE="barbarella";29868929]Syö sinä vain pääsi. Kehtaat tulla tänne syyllistämään petettyä, idiootti. Puusilmäisiä narsisteja ovat täällä ainoastaan sinä ja muut provonhuutelijat. Kasvakaa vähän.[/QUOTE]

Joku on kipeä.

 

["Vierailija"]

[QUOTE="hmh";29868880] Jos takana aito juttu, on tärkeääkin tärkeämpää, että tulet näkemään myös oman osuutesi siihen, miksi mies vieraisiin on lähtenyt. Jotain on silloin pahasti pielessä. Ja se ei tuolla syyllinen - viaton -asetelmalla korjaannu koskaan.[/QUOTE]

Et VOI olla tosissas? Taidat provota, mutta..
Jokaisessa suhteessa on vikansa, heikkoutensa ja huonot hetkensä. Ei ole olemassa kaikinpuolin aina täydellistä parisuhdetta.

Se, mikä on pielessä, on miehen päässä.
MIKÄÄN ongelma tai vika ei oikeuta pettämään. Vaikka suhteessa olisi mikä pielessä, vakavastikin, niin a. asioista keskustellaan suoraan puolisolle b. erotaan, jos ei suhde tyydytä/riitä. MIKÄÄN syy ei oikeuta loukkaamaan toista pahimmalla mahdollisella tavalla, romuttamaan toisen itsetuntoa, omanarvontuntoa, perusluottamusta jne.

Kyllä valitettavasti pettämisasiassa asetelma on syyllinen/viaton - tuohon asiaan nimittäin. Parisuhteessa on kaksi osapuolta ja molemmat ovat vastuussa siitä. Jos suhteessa on jotain pahasti vialla, niin on velvollinen keskustelemaan siitä, ei suinkaan niin että silloin saa mennä huoraamaan.

Sitäpaitsi kyllä pettämistä tapahtuu ihan oikeasti hyvissäkin parisuhteissa, ilman mitään erityistä syytä. Tilaisuus voi tehdä varkaan..

 

[aloittajalle*!]

Käypä lukemassa Väestöliiton sivuilta parisuhde-osiosta pettämisestä. Siellä on mun mielestä tosi hyvät "ohjeet" ja kirjoitukset sekä petetylle että pettäjälle. Antoi ainakin minulle perspektiiviä omiin ajatuksiin ja tunteisiin.

 

[Ken guru]

[QUOTE="Taina";29868878]Sun piti häipyä tästä ketjusta. Ei kiinnosta tuollaiset lapselliset lällättelyt.[/QUOTE]

? En ole kyllä sanonut mitään tuollaista.

 

["barbarella"]

Joku on kipeä.

Kaltaisesi riemuidiootit saavat pääni kipeäksi. Mikset ryömi takaisin siihen koloon, mistä tulitkin? Ennen kuin päätit suoltaa oksennuksesi palstalle.

 

[näköjään]

[QUOTE="barbarella";29868960]Kaltaisesi riemuidiootit saavat pääni kipeäksi. Mikset ryömi takaisin siihen koloon, mistä tulitkin? Ennen kuin päätit suoltaa oksennuksesi palstalle.[/QUOTE]

Helpottaako yhtään?

Ootko se joka karkasi hoidosta?

 

["barbarella"]

[QUOTE="Vierailija";29868943]Et VOI olla tosissas? Taidat provota, mutta..
Jokaisessa suhteessa on vikansa, heikkoutensa ja huonot hetkensä. Ei ole olemassa kaikinpuolin aina täydellistä parisuhdetta.

Se, mikä on pielessä, on miehen päässä.
MIKÄÄN ongelma tai vika ei oikeuta pettämään. Vaikka suhteessa olisi mikä pielessä, vakavastikin, niin a. asioista keskustellaan suoraan puolisolle b. erotaan, jos ei suhde tyydytä/riitä. MIKÄÄN syy ei oikeuta loukkaamaan toista pahimmalla mahdollisella tavalla, romuttamaan toisen itsetuntoa, omanarvontuntoa, perusluottamusta jne.

Kyllä valitettavasti pettämisasiassa asetelma on syyllinen/viaton - tuohon asiaan nimittäin. Parisuhteessa on kaksi osapuolta ja molemmat ovat vastuussa siitä. Jos suhteessa on jotain pahasti vialla, niin on velvollinen keskustelemaan siitä, ei suinkaan niin että silloin saa mennä huoraamaan.

Sitäpaitsi kyllä pettämistä tapahtuu ihan oikeasti hyvissäkin parisuhteissa, ilman mitään erityistä syytä. Tilaisuus voi tehdä varkaan..[/QUOTE]

ASIAA!

 

[vvvieras]

Minä voisin kuvitella, että purkaisin tällä tavalla palstalle pettämistä. Ja teinkin vähän aikaa niin alkuvuodesta. En haukkunut sitä, jonka kanssa mieheni minua petti, vaan kutsuin häntä miehen "kaveriksi".
Nyt olen alkanut ajatella, että kostaisin miehelleni "antamalla anteeksi" ja jatkamalla yhdessä, mutta rakentamalla samalla omaa elämääni, laajentavani omaa elämänpiiriäni ja laittautumalla kuntoon. Ja sitten - zup - jättämällä mieheni.

Itselläni on ihan sama juttu mielessä. On vain ihan alkuvaiheessa, kun miehen töppäilyt selvisi mulle n. viikko sitten.

 

["barbarella"]

Helpottaako yhtään?

Ootko se joka karkasi hoidosta?

Oliko toi parasta mihin pystyt? Luulet varmaan vielä olevasi kovinkin nokkela. Hymähdys.

 

[ylpeästi lutkaillen]

Niinhän te pikkurouvat luulette että avio-onnenne on niin autuasta ja mies vaan hairahtaa.

Mutta oikeasti, ei ne miehet lähde onnellisista parisuhteista pettämään. Seksin määrä tuskin on syynä (vaikka moni mies on mulle väittänyt että omassa suhteessa ei ole seksiä suurin piirtein ollenkaan; en usko sitä). Mies saattaa kokea olevansa ulkoistettu perheestään, roolinsa vanki, alistettu tai ainakin epäarvostettu kotona.

Olen ollut parisuhteissa vain naimisissa olevien miesten kanssa. Kolmantena pyöränä oleminen sopii minulle, koska elämäntilanteeni ei salli mitään yhdessä asumista tms. Joten kokemusta näistä on kertynyt.

 

["barbarella"]

Niinhän te pikkurouvat luulette että avio-onnenne on niin autuasta ja mies vaan hairahtaa.

Mutta oikeasti, ei ne miehet lähde onnellisista parisuhteista pettämään. Seksin määrä tuskin on syynä (vaikka moni mies on mulle väittänyt että omassa suhteessa ei ole seksiä suurin piirtein ollenkaan; en usko sitä). Mies saattaa kokea olevansa ulkoistettu perheestään, roolinsa vanki, alistettu tai ainakin epäarvostettu kotona.

Olen ollut parisuhteissa vain naimisissa olevien miesten kanssa. Kolmantena pyöränä oleminen sopii minulle, koska elämäntilanteeni ei salli mitään yhdessä asumista tms. Joten kokemusta näistä on kertynyt.

Nautit siis panopatjana olosta. Lutkahan sinä oletkin, mutta ylpeydestä ei voi puhua, sillä sinua ei kunnioita kukaan. Kukin tavallaan.

 

[Viera s]

Niinhän te pikkurouvat luulette että avio-onnenne on niin autuasta ja mies vaan hairahtaa.

Mutta oikeasti, ei ne miehet lähde onnellisista parisuhteista pettämään. Seksin määrä tuskin on syynä (vaikka moni mies on mulle väittänyt että omassa suhteessa ei ole seksiä suurin piirtein ollenkaan; en usko sitä). Mies saattaa kokea olevansa ulkoistettu perheestään, roolinsa vanki, alistettu tai ainakin epäarvostettu kotona.

Olen ollut parisuhteissa vain naimisissa olevien miesten kanssa. Kolmantena pyöränä oleminen sopii minulle, koska elämäntilanteeni ei salli mitään yhdessä asumista tms. Joten kokemusta näistä on kertynyt.

Montako tuollaista "parisuhdetta" sulla on jo ollut?
Mietin vain, kun sanoit ettei elämäntilanteesi salli kunnon suhdetta yhdessä asumisineen ym. Että mikä se sun elämäntilanne on, kun noin pitkään kestää?

Muuten en ota kantaa toimintaasi.

 

["Vierailija"]

Mua jotenkin rassaa ne Söpöliinin viestit, ehkä multakaan ei ollut kovin viisasta ottaa yhteyttä häneen mutta miten se kehtaa viestitellä mulle ja esittää kysymyksiä? Minä en varmaan kehtaisi...

Se on rakastunut sun mieheen. Been there, done that. Epätoivoinen, kun tajuaa että ehkä menettää miehesi. Itsensä takia hän sen tekee, haluaa tietää missä mennään.

Ja minäkin suosittelisin lukemaan
Uskottomuus horjuttaa parisuhdetta - Väestöliitto

Tuo teksti oli hyvin osuva ja auttoi omassa tilanteessani jäsentelemään asiaa. Kuten sanottua, olen itse kokenut vastaavaa ja en tainnut silloin vielä palstailla, mutta olisin todennäköisesti kirjoittanut hyvin samalla kaavalla (tämä siis näille provo-huutelijoille). Rationaalisesti, ilman tunteenpurkauksia. Se, että niitä ei tänne kirjoita, ei tarkoita etteikö niitä olisi. Samoin kirjoitin kolmannelle osapuolelle hyvin asiallisesti, vaikka oikeasti olisi tehnyt mieli kuristaa hänet. Annoin hänelle hyvin ylpeän kuvan itsestäni ja hyvä niin.

 

[AivanSama]

Niinhän te pikkurouvat luulette että avio-onnenne on niin autuasta ja mies vaan hairahtaa.

Mutta oikeasti, ei ne miehet lähde onnellisista parisuhteista pettämään. Seksin määrä tuskin on syynä (vaikka moni mies on mulle väittänyt että omassa suhteessa ei ole seksiä suurin piirtein ollenkaan; en usko sitä). Mies saattaa kokea olevansa ulkoistettu perheestään, roolinsa vanki, alistettu tai ainakin epäarvostettu kotona.

Olen ollut parisuhteissa vain naimisissa olevien miesten kanssa. Kolmantena pyöränä oleminen sopii minulle, koska elämäntilanteeni ei salli mitään yhdessä asumista tms. Joten kokemusta näistä on kertynyt.

Hienoa, että olet löytänyt paikkasi ja olet onnellinen siitä

 

[ap.]

Käypä lukemassa Väestöliiton sivuilta parisuhde-osiosta pettämisestä. Siellä on mun mielestä tosi hyvät "ohjeet" ja kirjoitukset sekä petetylle että pettäjälle. Antoi ainakin minulle perspektiiviä omiin ajatuksiin ja tunteisiin.

Täytyypä käydä katsomassa, kiitos vinkistä...

Tietenkään tämä ei korjaannu syyllinen - syytön - asetelmalla, mistä joku tuolla aiemmin puhui mutta en mä nyt tiedä onko tässä sellaista asetelmaa erityisesti korostettukaan? Tilannehan on se, että mies on pettänyt, en minä ja mun mielestä se on miehen syy. Ehkä olosuhteet on tehneet tilanteesta otollisen ja antaneet pettämiselle mahdollisuuden, mutta mielestäni kukaan ei ole pakottanut miestä toimimaan niin kuin on toiminut.

Mies ei ole tähän saakka myöntänyt että olisi jotenkin tyytymätön ollut elämäämme tms. Olen myös kysynyt, olisinko voinut tehdä jotain toisin. Mies sanoi että pettäminen ei johtunut musta tai siitä mitä olen tehnyt. Enkä voi kyllä omastakaan mielestäni hakea syyllistä itsestäni. Toki haluaisin tietää, miksi, mutta eihän miehen luotettavuus voi olla riippuvaista minusta tai miten sen nyt voisi sanoa. En nyt tiedä haettiinko tätä tuolla viestillä takaakaan, ehkä ymmärsin jotain väärin..

 

[ylpeästi lutkaillen]

[QUOTE="barbarella";29869002]Nautit siis panopatjana olosta. Lutkahan sinä oletkin, mutta ylpeydestä ei voi puhua, sillä sinua ei kunnioita kukaan. Kukin tavallaan.[/QUOTE]

Kunnioitan ainakin itse itseäni. Olen valitsemissani parisuhteissa, enkä sekaannu mielelläni idiootteihin jotka on niin kokemattomia sivusuhteissa että jäävät kiinni.

Seksiä tarvitsemme kaikki. Myös muissa asioissa saan miehestä rusinat pullasta, kun en huoli hänen sukkiaan pestäväkseen enkä lapsiaan hoidettavakseni. Nautin laatuajasta - ja niin ovat nauttineet miehenikin.

Lutka sana on huvittava sinänsä. Ymmärtääkseni sillä tarkoitetaan naista joka harrastaa irtosuhteita. Jostain syystä se on joillekin hyvin paha sana. Noh... ehkäpä kaikille ei. Nykyään.

Kuka vaatii häämekkoa, asuntovelkaa, lapsia ja koiraa, se ne hankkinee. Urani on minulle tärkeä ja muutama muukin asia on. Kukin tavallaan.

 

[ylpeästi lutkaillen]

Montako tuollaista "parisuhdetta" sulla on jo ollut?
Mietin vain, kun sanoit ettei elämäntilanteesi salli kunnon suhdetta yhdessä asumisineen ym. Että mikä se sun elämäntilanne on, kun noin pitkään kestää?

Muuten en ota kantaa toimintaasi.

Ehkä en tässä tarkemmin elämäntilannettani availe. Mutta totean, että se mikä minua pitää näissä "lutka"suhteissa, on pysyvä asia.

Totesinkin tuossa jo, että urani on minulle varsin tärkeä.

 

["Taina"]

Niinhän te pikkurouvat luulette että avio-onnenne on niin autuasta ja mies vaan hairahtaa.

Mutta oikeasti, ei ne miehet lähde onnellisista parisuhteista pettämään. Seksin määrä tuskin on syynä (vaikka moni mies on mulle väittänyt että omassa suhteessa ei ole seksiä suurin piirtein ollenkaan; en usko sitä). Mies saattaa kokea olevansa ulkoistettu perheestään, roolinsa vanki, alistettu tai ainakin epäarvostettu kotona.

Olen ollut parisuhteissa vain naimisissa olevien miesten kanssa. Kolmantena pyöränä oleminen sopii minulle, koska elämäntilanteeni ei salli mitään yhdessä asumista tms. Joten kokemusta näistä on kertynyt.

Tottakai mies kokee olevansa kaikkea tuota, mitä kerroit, kun ei enää saakaan arjen lyödessä vastaan täydellistä palvontaa väsyneeltä vaimoltaan, joka tekee tuplasti enemmän töitä perheen hyvinvoinnin eteen kuin miehensä, jolla riittää aikaa ja energiaa juosta myös vieraan pillun perässä.

Minulla on kokemusta sekä vaimona olemisesta että suhteesta perheellisen ukkomiehen kanssa. Osa saa seksiä riittävästi kotona, osa ei saa sellaista seksiä, jota haluaisi, osa taas saa liian vähän. On mukavaa saada vähän säpinää tylsän arjen keskelle ja toki siinä vieraassa on aina jännittävää uutuudenviehätystä.

Yleensä kakkos(kolmos- jne.)suhteesta haetaan vain hetkellistä piristystä ja vaihtelua elämään, eikä ole edes tarkoitus jättää omaa perhettään.

 

["Vierailija"]

Niinhän te pikkurouvat luulette että avio-onnenne on niin autuasta ja mies vaan hairahtaa.

Mutta oikeasti, ei ne miehet lähde onnellisista parisuhteista pettämään. Seksin määrä tuskin on syynä (vaikka moni mies on mulle väittänyt että omassa suhteessa ei ole seksiä suurin piirtein ollenkaan; en usko sitä). Mies saattaa kokea olevansa ulkoistettu perheestään, roolinsa vanki, alistettu tai ainakin epäarvostettu kotona.

Olen ollut parisuhteissa vain naimisissa olevien miesten kanssa. Kolmantena pyöränä oleminen sopii minulle, koska elämäntilanteeni ei salli mitään yhdessä asumista tms. Joten kokemusta näistä on kertynyt.

Kuvitteletko, että me pikkurouvat kuvittelemme avio-onnen olevan autuasta? Kyllä parisuhde/avioliitto on parisuhde iloineen ja suruineen, ei mitään vaaleanpunaista höttöä pelkästään, tuskin kukaan niin luulee. On hyviä hetkiä, huonompia hetkiä. On rakkautta, myös riitoja. Se, että suhde on hyvä, arki toimii ja rakkautta ja seksiä on ei poista sitä, että jokaisessa ihmissuhteessa on myös huonot hetkensä, aina.

Ja voi ressukkamiehiä, kun eivät saa kotona tarpeeksi arvostusta - TOTTAKAI he siinä tapauksessa voivat kostoksi panna vaikka kaikkia maailman naisia. Kun kerta oma vaimo ei arvosta. Nyyh.

Tiedätkö, mitä nämä pikkuherrat sitten puhuvat näistä toisista naisista? Yleensä he eivät ole ulkoisesti tai luonteellisesti sellaisia, että miehet edes huolisivat heidät vaimoikseen. He ovat helppoja. Se riittää.

 

["jeps"]

Kunnioitan ainakin itse itseäni. Olen valitsemissani parisuhteissa, enkä sekaannu mielelläni idiootteihin jotka on niin kokemattomia sivusuhteissa että jäävät kiinni.

Seksiä tarvitsemme kaikki. Myös muissa asioissa saan miehestä rusinat pullasta, kun en huoli hänen sukkiaan pestäväkseen enkä lapsiaan hoidettavakseni. Nautin laatuajasta - ja niin ovat nauttineet miehenikin.

Lutka sana on huvittava sinänsä. Ymmärtääkseni sillä tarkoitetaan naista joka harrastaa irtosuhteita. Jostain syystä se on joillekin hyvin paha sana. Noh... ehkäpä kaikille ei. Nykyään.

Kuka vaatii häämekkoa, asuntovelkaa, lapsia ja koiraa, se ne hankkinee. Urani on minulle tärkeä ja muutama muukin asia on. Kukin tavallaan.

Kummallinen ilmaisu...

 

["barbarella"]

Kunnioitan ainakin itse itseäni. Olen valitsemissani parisuhteissa, enkä sekaannu mielelläni idiootteihin jotka on niin kokemattomia sivusuhteissa että jäävät kiinni.

Seksiä tarvitsemme kaikki. Myös muissa asioissa saan miehestä rusinat pullasta, kun en huoli hänen sukkiaan pestäväkseen enkä lapsiaan hoidettavakseni. Nautin laatuajasta - ja niin ovat nauttineet miehenikin.

Lutka sana on huvittava sinänsä. Ymmärtääkseni sillä tarkoitetaan naista joka harrastaa irtosuhteita. Jostain syystä se on joillekin hyvin paha sana. Noh... ehkäpä kaikille ei. Nykyään.

Kuka vaatii häämekkoa, asuntovelkaa, lapsia ja koiraa, se ne hankkinee. Urani on minulle tärkeä ja muutama muukin asia on. Kukin tavallaan.

Et sinä itseäsi kunnioita. Voit ehkä uskotella itsellesi olevasi onnellinen, ja vain tyydyttäväsi itsesi seksillä. Valitettavasti paljastit asioiden todellisen laidan tulemalla ilkkumalla tällaiseen ketjuun. En usko hetkeäkään, että olisit sisimmässäsi tyytyväinen omaan tilanteeseesi, sori vaan.