Mies jäi kiinni pettämisestä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja todellakin harmaana.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyllä mun päässä on paljonkin negatiivisia ajatuksia miehestä ja Söpöliinistä, mutta en näe siltikään syytä miksi mun pitäisi purkaa ne esim. huorittelemalla Söpöliiniä täällä. Ketä se auttaisi, ehkä vähiten mua. Miehelle on kyllä tullut huudettua, eikä niin asiallisestikaan, mutta koska kirjoitan tänne selkiyttääkseni ajatuksiani en usko että joku "vitunpaskahuoravittusaatana"- tyyppinen teksti selkiyttäisi mitään.

Mä en koe tarvetta puolustella itseäni tai reaktioitani enempää kuin olen ketjussa tähän mennessä tehnyt. Mä olen mä, ja reagoin omalla tavallani. Samoin kaikki muut, enkä näe silti että jonkun muun reaktiot olisivat siltikään sen vähäisempiä tai epäaidompia kuin munkaan. Se, ettei mun tarvitse tulla huorittelemaan vierasta naista palstalle, tai se että jonkun muun ehkä tarvitsisi, kertoo kai meistä kaikista jotain.

En tiedä millä tavalla mun pitäisi asiat ilmaista. Kerroin että mies kertoi tilanteesta koruttomasti äidilleen tarkoitti käytännössä sitä että mies sanoi: "Tilanne on tämä; olen mokannut pahemman kerran ja kuvioon liittyy myös toinen nainen. Vaimo tietää. Tarvitsemme aikaa asioiden selvittelyyn, voivatko lapset olla huomiseen?" En näe syytä selittää keskustelujamme täällä sanasta sanaan, tiivistettynäkin tulee mielestäni ilmi se oleellinen sisältö. Kyllä, koetan kuvailla asioita tarkkaan, ennen kaikkea oman itseni takia, mutta myös siksi että te jotka haluatte tukeanne antaa, ymmärtäisitte mielestäni oleelliset asiat ja meillä vallitsevan tunnelman.

Se siitä. Joka luulee tätä provoksi niin siitä vain luulee, eihän se multa ole pois mutta tuntuu kyllä aika loukkaavalta. Eihän tätä ketjua ole pakko lukea, jos siitä tuommoinen ahdistus nousee. Anteeksi vaan, mutta olen kyllästynyt puolustelemaan itseäni ja ajatuksiani, vaikka mielestäni mun tässä vähiten niitä pitäisi selitellä.

Asiaan, viime yö sujui paremmin ja sain jopa nukuttua. Jossain vaiheessa yötä oltiin molemmat hereillä ja puhuttiin. Mies sanoi että häntä kaduttaa ja tuntuu pahalta kun tietää loukanneensa. Kysyi, voinko antaa hänelle anteeksi koskaan. Sanoin, että haluaisin kyllä ja haluan yrittääkin, mutta asia ei käy hetkessä, tarvitaan paljon aikaa.

Mies on luvannut lähteä pariterapiaan ja edelleen vakuuttelee että yhteydenpito Söpöliinin kanssa on loppu. Mua on alkanut kutkuttaa Söpöliinin tapaaminen, jostain syystä haluaisin nähdä sen naisen ihan kasvokkain ja kysyä, mitä mies on sille puhunut ja tiesikö se ylipäätänsä että miehellä on perhe. En kuitenkaan tiedä onko hyvä idea, mitäpä toisaalta hyödyn jonkun Söpöliinin tapaamisesta, tärkeintä on kuitenkin Miehen teot ja yhteinen suunnistus kohti parempaa.. Kai?

Anoppi soitti ja kyseli, mikä tämä kuvio oikein on. Kerroin että sellainen kuin mies kuvailikin, mutta koetetaan mennä eteenpäin hiljalleen vaikka meno kituvaa onkin.
 
  • Tykkää
Reactions: Metsäpeikko
Ihan järkevältä kuulostaa ratkaisusi. Pidä huoli, että tosiaan käytte siellä pariterapiassa. Toisesta suhteesta irtautuminen ei todellakaan ole helppoa, kun on kerran siihen jännityksen makuun päässyt.
 
Sä joudut nyt tarkkaan miettimään haluatko jatkaa liittoa miehen kanssa johon et voi enää milloinkaan luottaa ja joka pettää sinua jatkossakin kun tilaisuus koittaa.
Tokihan se nyt vannoo vaikka mitä kun on pelko perseessä että jätät sen.
Pariterapiakin kuulostaa ihan hyvältä, saahan se sinut sillä uskomaan että hän katuu.
Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa että joku teidän parisuhteessa ei miestä tyydytä kun on tarve käydä vieraissa eikä mies välitä sinusta ja sinun tunteistasi vaan vain omistaan.
Sä pohdit aikasi kauanko jaksat jatkaa ja onko se suhde sen arvoinen että sä kärsit vuosikausia ja aina epäilet josko se tekee sen toistamiseen.Ja se tekee sen, ei hetkeen aikaan mutta jossain vaiheessa.
Söpöliiniä on turha tavata,se miltä se näyttää, sillä ei ole mitään merkitystä.Eikä sillä tiesikö se miehen olevan varattu.Vika ei ole söpöliinin vaan typerän miehesi joka ei osaa sanoa ei.Aina tulee uusia söpöliinejä, ne voi olla sua 10 vuotta vanhempia ryhävalaita.Vika on vain ja ainoastaan sun miehessä.Siinä että se ei osaa sanoa miksi teidän parisuhde ei riitä sille.
 
...Mua on alkanut kutkuttaa Söpöliinin tapaaminen, jostain syystä haluaisin nähdä sen naisen ihan kasvokkain ja kysyä, mitä mies on sille puhunut ja tiesikö se ylipäätänsä että miehellä on perhe. En kuitenkaan tiedä onko hyvä idea, mitäpä toisaalta hyödyn jonkun Söpöliinin tapaamisesta, tärkeintä on kuitenkin Miehen teot ja yhteinen suunnistus kohti parempaa...

noin äkikseltään tuntuis että ei ole hyvä idea

turha kääntää veistä haavassa
 
  • Tykkää
Reactions: Wolt
[QUOTE="akka";29868503]
Söpöliiniä on turha tavata,se miltä se näyttää, sillä ei ole mitään merkitystä.Eikä sillä tiesikö se miehen olevan varattu.Vika ei ole söpöliinin vaan typerän miehesi joka ei osaa sanoa ei.Aina tulee uusia söpöliinejä, ne voi olla sua 10 vuotta vanhempia ryhävalaita.Vika on vain ja ainoastaan sun miehessä.Siinä että se ei osaa sanoa miksi teidän parisuhde ei riitä sille.[/QUOTE]

Tämä on ihan totta. Minä olen rakastajani vaimoa melkein 10 vuotta vanhempi, minulla on pienet tissit, selluliittia löytyy, enkä ole edes kaunis. Mies sanoo haluavansa erilaista ja kokeilevampaa seksiä kuin saa kotoa.
 
Minä voisin kuvitella, että purkaisin tällä tavalla palstalle pettämistä. Ja teinkin vähän aikaa niin alkuvuodesta. En haukkunut sitä, jonka kanssa mieheni minua petti, vaan kutsuin häntä miehen "kaveriksi".
Nyt olen alkanut ajatella, että kostaisin miehelleni "antamalla anteeksi" ja jatkamalla yhdessä, mutta rakentamalla samalla omaa elämääni, laajentavani omaa elämänpiiriäni ja laittautumalla kuntoon. Ja sitten - zup - jättämällä mieheni.
 
Kyllä mun päässä on paljonkin negatiivisia ajatuksia miehestä ja Söpöliinistä, mutta en näe siltikään syytä miksi mun pitäisi purkaa ne esim. huorittelemalla Söpöliiniä täällä. Ketä se auttaisi, ehkä vähiten mua. Miehelle on kyllä tullut huudettua, eikä niin asiallisestikaan, mutta koska kirjoitan tänne selkiyttääkseni ajatuksiani en usko että joku "vitunpaskahuoravittusaatana"- tyyppinen teksti selkiyttäisi mitään.

Mä en koe tarvetta puolustella itseäni tai reaktioitani enempää kuin olen ketjussa tähän mennessä tehnyt. Mä olen mä, ja reagoin omalla tavallani. Samoin kaikki muut, enkä näe silti että jonkun muun reaktiot olisivat siltikään sen vähäisempiä tai epäaidompia kuin munkaan. Se, ettei mun tarvitse tulla huorittelemaan vierasta naista palstalle, tai se että jonkun muun ehkä tarvitsisi, kertoo kai meistä kaikista jotain.

En tiedä millä tavalla mun pitäisi asiat ilmaista. Kerroin että mies kertoi tilanteesta koruttomasti äidilleen tarkoitti käytännössä sitä että mies sanoi: "Tilanne on tämä; olen mokannut pahemman kerran ja kuvioon liittyy myös toinen nainen. Vaimo tietää. Tarvitsemme aikaa asioiden selvittelyyn, voivatko lapset olla huomiseen?" En näe syytä selittää keskustelujamme täällä sanasta sanaan, tiivistettynäkin tulee mielestäni ilmi se oleellinen sisältö. Kyllä, koetan kuvailla asioita tarkkaan, ennen kaikkea oman itseni takia, mutta myös siksi että te jotka haluatte tukeanne antaa, ymmärtäisitte mielestäni oleelliset asiat ja meillä vallitsevan tunnelman.

Se siitä. Joka luulee tätä provoksi niin siitä vain luulee, eihän se multa ole pois mutta tuntuu kyllä aika loukkaavalta. Eihän tätä ketjua ole pakko lukea, jos siitä tuommoinen ahdistus nousee. Anteeksi vaan, mutta olen kyllästynyt puolustelemaan itseäni ja ajatuksiani, vaikka mielestäni mun tässä vähiten niitä pitäisi selitellä.

Asiaan, viime yö sujui paremmin ja sain jopa nukuttua. Jossain vaiheessa yötä oltiin molemmat hereillä ja puhuttiin. Mies sanoi että häntä kaduttaa ja tuntuu pahalta kun tietää loukanneensa. Kysyi, voinko antaa hänelle anteeksi koskaan. Sanoin, että haluaisin kyllä ja haluan yrittääkin, mutta asia ei käy hetkessä, tarvitaan paljon aikaa.

Mies on luvannut lähteä pariterapiaan ja edelleen vakuuttelee että yhteydenpito Söpöliinin kanssa on loppu. Mua on alkanut kutkuttaa Söpöliinin tapaaminen, jostain syystä haluaisin nähdä sen naisen ihan kasvokkain ja kysyä, mitä mies on sille puhunut ja tiesikö se ylipäätänsä että miehellä on perhe. En kuitenkaan tiedä onko hyvä idea, mitäpä toisaalta hyödyn jonkun Söpöliinin tapaamisesta, tärkeintä on kuitenkin Miehen teot ja yhteinen suunnistus kohti parempaa.. Kai?

Anoppi soitti ja kyseli, mikä tämä kuvio oikein on. Kerroin että sellainen kuin mies kuvailikin, mutta koetetaan mennä eteenpäin hiljalleen vaikka meno kituvaa onkin.[/QUO

Herätys!!!! Sä vuodatat nettiin aivan viimeisiä yksityiskohtia myöten erittäin henk.kohtaisen tapahtuman, ei pelkästään itsesi, vaan myös sen miehesi, lastesi tai rakastajan kannalta!!!
Oletko yhtään miettinyt mitä tänne kirjoitat, ja että kirjoitus ei koskaan katoa netistä? Ja miksi kaikki ajatukset pitää purkaa tänne julkisesti? Tiedätkö kuinka moni ihminen lukee päivittäin tätä palstaa? Kirjoita päiväkirjaa, jos et pysty purkautumaan ystävillesi, tai ei ole varaa terapeuttiin!!. Tekstisi vaikuttaa kovin naivilta, kuinka vanha olet? 16-vuotias pöytälaatikkokirjailija???? Tulee kyllä vahvasti se vaikutelma, että koko tarina on keksitty. Kovasti yrität keksiä erilaisia tunnetiloja ja kirjoitat niistä liiankin yksityiskohtaisesti. Oli ne totta tai ei- miksi ne kuuluisivat tuntemattomille ihmisille? Jotain rajaa sentään!
 
Minä voisin kuvitella, että purkaisin tällä tavalla palstalle pettämistä. Ja teinkin vähän aikaa niin alkuvuodesta. En haukkunut sitä, jonka kanssa mieheni minua petti, vaan kutsuin häntä miehen "kaveriksi".
Nyt olen alkanut ajatella, että kostaisin miehelleni "antamalla anteeksi" ja jatkamalla yhdessä, mutta rakentamalla samalla omaa elämääni, laajentavani omaa elämänpiiriäni ja laittautumalla kuntoon. Ja sitten - zup - jättämällä mieheni.

Ihan hyvä idea. Voihan olla, että siinä samalla huomaatkin, ettei se pettäminen olekaan niin maailmaakaatava asia, että sen takia pitäisi rikkoa muuten toimiva arki. Kukapa tietää, kannattaa kokeilla.

Yksi tuttuni teki niin miehensä pettämisen jälkeen, että alkoi elää omaa elämäänsä. Kyllä siinä iski miehellekin hätä käteen, vaikka oli ensin ollut kovasti lähdössä toisen naisen matkaan. Eivät siis eronneet, vaan ovat löytäneet harmonian parisuhteeseensa ja arkeensa.
 
Herätys!!!! Sä vuodatat nettiin aivan viimeisiä yksityiskohtia myöten erittäin henk.kohtaisen tapahtuman, ei pelkästään itsesi, vaan myös sen miehesi, lastesi tai rakastajan kannalta!!!
Oletko yhtään miettinyt mitä tänne kirjoitat, ja että kirjoitus ei koskaan katoa netistä? Ja miksi kaikki ajatukset pitää purkaa tänne julkisesti? Tiedätkö kuinka moni ihminen lukee päivittäin tätä palstaa? Kirjoita päiväkirjaa, jos et pysty purkautumaan ystävillesi, tai ei ole varaa terapeuttiin!!. Tekstisi vaikuttaa kovin naivilta, kuinka vanha olet? 16-vuotias pöytälaatikkokirjailija???? Tulee kyllä vahvasti se vaikutelma, että koko tarina on keksitty. Kovasti yrität keksiä erilaisia tunnetiloja ja kirjoitat niistä liiankin yksityiskohtaisesti. Oli ne totta tai ei- miksi ne kuuluisivat tuntemattomille ihmisille? Jotain rajaa sentään!

Modet voisivat antaa bannia kaltaisillesi ketjun pilaajille.

En minä ainakaan tunnista ketään tällaisen viestiketjun perusteella. Aloittaja voi olla joku ihan tuntematon tai vaikkapa joku tuttavistani. Ihan sama. Fakta on, että tällaista tapahtuu jatkuvasti ja nämä keskustelupalstat ovat hyvä kanava omien tunteiden purkamiseen ja ulkopuolisten näkemysten saamiseksi.
 
Herätys!!!! Sä vuodatat nettiin aivan viimeisiä yksityiskohtia myöten erittäin henk.kohtaisen tapahtuman, ei pelkästään itsesi, vaan myös sen miehesi, lastesi tai rakastajan kannalta!!!
Oletko yhtään miettinyt mitä tänne kirjoitat, ja että kirjoitus ei koskaan katoa netistä? Ja miksi kaikki ajatukset pitää purkaa tänne julkisesti? Tiedätkö kuinka moni ihminen lukee päivittäin tätä palstaa? Kirjoita päiväkirjaa, jos et pysty purkautumaan ystävillesi, tai ei ole varaa terapeuttiin!!. Tekstisi vaikuttaa kovin naivilta, kuinka vanha olet? 16-vuotias pöytälaatikkokirjailija???? Tulee kyllä vahvasti se vaikutelma, että koko tarina on keksitty. Kovasti yrität keksiä erilaisia tunnetiloja ja kirjoitat niistä liiankin yksityiskohtaisesti. Oli ne totta tai ei- miksi ne kuuluisivat tuntemattomille ihmisille? Jotain rajaa sentään![/QUOTE]

Mä olen aina ihmetellyt, miksi en muka saisi puhua muille ihmisille mieheni pettämisestä ja sen paljastumisesta. Se on minun tarinaani, ja ihan itsepä valitsen missä siitä puhun. Tutut jopa tietävät sekä mieheni että hänen nyksänsä.

Nyksähän tuota joskus minulle avautui, että mustaan mainetta. No enkä mustaa, kerron vain kuinka asiat olivat.
 
Herätys!!!! Sä vuodatat nettiin aivan viimeisiä yksityiskohtia myöten erittäin henk.kohtaisen tapahtuman, ei pelkästään itsesi, vaan myös sen miehesi, lastesi tai rakastajan kannalta!!!
Oletko yhtään miettinyt mitä tänne kirjoitat, ja että kirjoitus ei koskaan katoa netistä? Ja miksi kaikki ajatukset pitää purkaa tänne julkisesti? Tiedätkö kuinka moni ihminen lukee päivittäin tätä palstaa? Kirjoita päiväkirjaa, jos et pysty purkautumaan ystävillesi, tai ei ole varaa terapeuttiin!!. Tekstisi vaikuttaa kovin naivilta, kuinka vanha olet? 16-vuotias pöytälaatikkokirjailija???? Tulee kyllä vahvasti se vaikutelma, että koko tarina on keksitty. Kovasti yrität keksiä erilaisia tunnetiloja ja kirjoitat niistä liiankin yksityiskohtaisesti. Oli ne totta tai ei- miksi ne kuuluisivat tuntemattomille ihmisille? Jotain rajaa sentään!

Joo, kyllä me kaikki nyt tunnistettiin tästä sekä ap, sen mies, lapset, anoppi että Söpöliini, niiden naapurit ja kaverit ja myöskin työnantajat ja lasten tulevat opettajat, sillä onhan todella ainutkertaista, että tässä maassa joku pettää jotain.
 
Huomaatteko miten edellisellä sivulla ap vastaa itse moneen kertaan etjuun vihaisena, vihastuneena meille provon huutajille. Tää on ilmiselvä provo. Sanaa Söpöliini toistetaan aivan liikaa, se jo paljastaa provon. Taitaa olla sama provoilija joka kirjoitteli tuolla numero yhdistelmä nimimerkillään (esim 33565) vähän aikaa sitten, parissakin eri ketjussa. Muistatteko? En nyt juuri muista ketjujen aihetta.
 
V*ttu turpa kiinni jo provon huutelijat!!! Kyllästyttää lukea kun toinen hakee vertaistukea tms täältä niin tullaan sanomaan tuollaista paskaa että "mahtaneeko olla tosikaan".. Toivon että teille tapahtuu jotain sellaista pahaa mistä olette lukeneet ja epäilleet todeksi..

Esim tässä. Tämä raivo taitaa olla ap:n kynästä... Eikä kovin tasapainoista toivoa muille jotain pahaa?
 
Jos sinä, parahin arvostelija, olisit vaivautunut lukemaan koko ketjun, olisit ehkä havainnut, että useampaan kertaan olen sanonut samaa: kirjoitan tänne siksi, että en halua puhua läheisilleni. Tuntuu helpommalta puhua tuntemattomille.

Mielestäni päätän itse, mitä tänne kirjoitan ja mistä tänne avaudun, eikä minun sitä mielestäni tarvitse sinulle puolustella. Sinä ehkä toimisit toisin, mutta minä toimin näin ja tämä sopii minulle. En vahingoita tällä mielestäni perhettäni, koska en kirjoita meistä kenestään tunnistettavasti.

Mies on tietoinen tästä ketjusta. Kerroin tästä hänelle tänään, sillä mies lukee silloin tällöin palstaa ja olisi muutenkin saattanut törmätä tähän. Mielestäni miehellä on myös oikeus tietää, että olen puhunut asioistamme täällä. Toivoin myös miehen lukevan tämän jossain vaiheessa, jotta ne tunteet joista en ehkä ole osannut puhua, voisivat välittyä hänelle edes jotain kautta. Mies närkästyi, mutta aikoi lukea ketjun jossain vaiheessa. Sanoi ymmärtävänsä, jopa toivoi että puhuisin asiasta ennemmin tällä tavalla anonyymisti kuin että puhuisin läheisillemme tästä tarkemmin.

Sitten muuta:
Uskon, että mies kykenee hallitsemaan käytöstään jatkossa, jos haluaa. Eli kykenee olemaan pettämättä. Uusia mahdollisuuksia voi tulla, mutta onkin eri asia, tarttuuko mies niihin. Toivon, että ymmärtää olla tarttumatta... silloin yrityksemme ei olisi turhaa.

Olen tivannut mieheltä selitystä siihen, että miksi. Mies ei ole oikein tyydyttävästi osannut tähän vastata. On edelleenkin vain sanonut ettei oikeastaan tiedä, ja että tämä kaikki tuntui eräänlaiselta seikkailulta, ja että kai hän sitten vain haki jotain jännitystä. Kyselin, onko meidän parisuhteessa joku pielessä, enkö riitä hänelle, eikö seksielämämme tyydytä häntä - että kertoisi ajatuksistaan. Mies sanoi että on ollut onnellinen minun kanssani, seksielämämme on tyydyttänyt häntä jne. Ei osaa kertoa, miksi piti hakea jännitystä vieraan naisen kanssa. Kysyin, oliko Söpöliinin kanssa koettu seksi jollakin tapaa erilaista kuin meidän kahden välinen seksi. Mies sanoi, että tietysti, olemmehan kaksi eri ihmistä - siitä puuttui tunne. Mies vakuuttelee kovasti, että se oli vain seksiä, eikä mitään muuta, eikä hän koskaan enää tule virhettään toistamaan.

Söpöliiniltä on tullut miehelle viestejä. Kyselee, miksi mies yhtäkkiä vetäytyi ja onko totta, että miehen vaimo (minä) tietää asiasta. Kyselee, mitäs nyt tehdään ja miksei mies ota yhteyttä. Minä kirjoitin hänelle viestin omasta puhelimestani. Kerroin, kuka olen ja kerroin myös, että on todellakin niin että olen tietoinen siitä, että mies on pettänyt minua hänen kanssaan. Kerroin, että mies on näyttänyt viestejään ja puhunut asioista. Kehotin myös jatkamaan elämää ja olemaan ottamatta mieheeni yhteyttä.

Luulin, ettei sieltä ainakaan vastausta tulisi, mutta toisin kävi. Nainen kysyi, onko mies todellakin näyttänyt mulle viestinsä ja kyseli olemmeko päättäneet jatkaa. Kyseli myös, onko meillä lapsia. Tämän perusteella vaikuttaisi siltä ettei Söpöliini tiennyt miehen lapsista mitään, mutta toisaalta jotenkin tulee mieleen että ehkä vain koettaa tehdä itsestään viattomampaa kuin onkaan? Onhan se niin että mies tässä on möhlinyt - mutta kyllä nainenkin on tuossa väärin toiminut, kun kuitenkin on ollut tieto vaimosta - kenties lapsistakin. Minä vastasin Söpöliinille, kirjoitin ettei meidän asiat enää kuulu hänelle millään tavalla ja että en halua hänen kanssaan tätä asiaa alkaa käsitellä.

Miehen mukaan Söpöliini on tiennyt minusta ja lapsista, mies on kuulemma kertonut hänelle meistä heti alussa.
 
[QUOTE="Provo";29868791]Huomaatteko miten edellisellä sivulla ap vastaa itse moneen kertaan etjuun vihaisena, vihastuneena meille provon huutajille. Tää on ilmiselvä provo. Sanaa Söpöliini toistetaan aivan liikaa, se jo paljastaa provon. Taitaa olla sama provoilija joka kirjoitteli tuolla numero yhdistelmä nimimerkillään (esim 33565) vähän aikaa sitten, parissakin eri ketjussa. Muistatteko? En nyt juuri muista ketjujen aihetta.[/QUOTE]

Niinpä. Itse en usko minuuttiakaan että tämä tarina on tosi. Joku vaan tappaa aikaansa...
 
[QUOTE="Provo";29868802]Esim tässä. Tämä raivo taitaa olla ap:n kynästä... Eikä kovin tasapainoista toivoa muille jotain pahaa?[/QUOTE]

Ei ole mun kynästä. Olen kyllä aiemmin kertonut, miksi tänne kirjoitan ja miksi kirjoitan niin kuin kirjoitan, enempää en aio enää siitä aiheesta tehdä selkoa. Huudelkoot mun puolestani provoksi, eihän se minulta ole pois. Loukkaa kyllä. Tämän olen jo täällä aiemmin maininnutkin, samoin kuin provoksi epäilijöille olen vastannut, mutta ihan tällä samalla, ap- nimimerkillä. Tämän voi varmaan ihan ylläpitokin vahvistaa.

En tiedä, kuka täällä meuhkaa, mutta se en ole minä. Olen jatkanut alusta saakka melko asiallisella linjalla, miestä on tullut mainittua muutaman kerran kusipääksi, mutta siinäpä se muiden haukkuminen sitten onkin.
 
Aika outoa käytöstä Söpöliililtä, että vielä roikkuu tilanteessa mukana. Vähänkään järkevämpi ihminen tajuaisi käryn käytyä väistyä takavasemmalle. Ilmeisesti hänelle suhde ei ole ollut pelkkää hauskanpitoa ja seksiä, vaan on odottanut sen kehittyvän ja miehen jättävän perheensä hänen takiaan.
 
On tämä kyllä kummallinen palsta. Tässä ketjussa on tullut paljon ihania, rohkaiseviakin kommentteja, mutta sitten on näitä jotka vain huutelevat provoa ja etsivät jotain olemattomia virheitä teksteistäni, jotta jäisin kiinni provoilusta. Niin, nämähän onkin sen verran mukavia asioita että näillä kannattaa leikkiä, kyllä, eikä mulla todellakaan ole muuta tekemistä.

Olen kirjoittanut useamman kerran siitä, miksi haluan kirjoittaa juuri tänne anonyymisti, tuntemattomille ihmisille. Olen ihmetellyt useampaan kertaan sitä, miksi mun pitää jatkuvasti jotenkin puolustella reaktioitani tai tunteitani. Kummastelen myös sitä, miten joku ihminen tällä palstalla voi muualta käsin sanoa, miten suhtaudun. Se, että kirjoitan tänne asiallisesti, ei tarkoita sitä etteikö mulla olisi tunteita tai etteikö täällä kotona rikottaisi niitä asiallisuuden rajojakin. Mun mielestäni mun ei tarvitse kertoa meidän kotona tapahtuvia asioita sanasta sanaan samoin kuin mun ei tarvitse kertoa meidän äänensävyjäkään millä keskustellaan. Olen kertonut myös siitä, miksi kerron asiat niin kuin kerron - nämä on niitä oleellisia asioita.

Kyllä, olen myös vastannut näille, jotka minua provoksi ovat epäilleet. Se oli ilmeisesti väärin tehty. Toki olisin ollut väärässä tekoineni, jos olisin jättänyt vastaamattakin. Sekin on tietysti väärin, että olen osoittanut loukkaantuneeni siitä, että mua on epäilty provoksi. Iloitako mun olisi pitänyt? Sinänsä mulle on ihan sama, mitä täällä ihmiset ajattelee, mutta kyllä se vähän pakostakin loukkaa että kun avaudut jostain sulle tärkeästä, arastakin asiasta ja haluat tukea ja neuvoja, saat paskaa niskaasi. Yksikään ihminen ei varmaan voi rehellisesti sanoa nauttivansa vastaavasta, vai voiko? Kuka? Käsi pystyyn.

Elämä on ihmeellistä, mutta joskus totuus on tarua ihmeellisempää. Kerron nyt vielä kerran, että tämä ei ole provo, mutta mikäli teillä ei oikeasti ole muuta tekemistä kuin epäillä, olisitteko ystävällisiä ja menisitte muualle tästä ketjusta onnettomine tutkinenne. Minä en kaipaa provon huutelijoita tähän ketjuun, vaan edelleenkin tukea, kokemuksia, neuvoja, rakentavia kommentteja. Opastusta siihen, mitä mun ei kannata tehdä, mitä kannattaa. Mistä kannattaisi keskustella vielä tässä vaiheessa kun käsitellään asiaa kaksin.

Kiitos ja anteeksi.
 
Ap, teet mitä teet, ja kirjoitat mitä kirjoitat. Niihin sitten uskoo ne ketkä uskoo. Eihän kukaan oikeasti voi tietää kirjoitatko totta vai et. Eikä voi vaatia että kaikki sokeana uskovat kaiken mitä tänne palstalle kirjoitetaan.
 

Yhteistyössä