mitä vielä
Minun äitini oli 36-vuotias saadessaan ensimmäisen lapsensa. Yhteensä meitä on viisi, viimeinen syntyi äitini ollessa 43-vuotias. Äiti hoiti meidät käytännössä yksin (isäni oli sitä miessukupolvea, joka ei osallistunut lastenhoitoon) ja päälle tuli vielä raskas fyysinen työ maatalon emäntänä ja molemmat työt hän teki hyvin. Meillä lapsilla oli hyvä lapsuus, meistä kasvoi terveitä aikuisia ja nyt eläkkeellä oleva äitimme on myöskin yhä terve ja hyväkuntoinen. Ja kaikki siitäkin huolimatta että hän oli "liian vanha" saamaan lapsia.Alkuperäinen kirjoittaja mummo myös;11477180:Nuori ihminen jaksaa taatusti paremmin yövalvomiset, imettämiset, leikkiseuran hankkimiset ja harrastuksiin kuskaamiset kuin kolmekymppinen.
Ja mitä ihmettä tuo leikkiseuran hankkiminen muka tarkoittaa? Miksi vanhempien pitäisi hankkia lapsille leikkiseuraa? Ihan itse me ainakin leikkiseuramme haettiin, ellei naapurin lapsista niin sitten toisistamme, ellei toisistamme niin sitten leikimme yksinämme. Millainen sellaisesta lapsesta tulee, jonka ei tarvitse vaivata päätään edes omien leikkien keksimisellä ja leikkiseuran hakemisella?