Mies jäi just kiinni nololla tavalla :(

  • Viestiketjun aloittaja Neele
  • Ensimmäinen viesti
lol
Alkuperäinen kirjoittaja KnicKKnacK:
:hug:
Kyllä tämä asia pitää nyt puhua miehen kanssa selväksi. Ei mitään salaisuuksia enää!!! Mun mielestä suhde on vielä pelastettavissa. Pieni lapsikin.... :|
Ja mies on selvästi pahoillaan! Onko hän edellisissä suhteissaan pettänyt?
Mies on pahoillaan siitä, että jäi kiinni.
 
m,m
Just, mies lähtee ihan v-tun pokalla naamalla "uimahalliin" ja kas kummaa tulee itkien kotiin kun vaimo sai tietää minkälaises altaas onkaan itteensä liottanu. Pahoillaan on joo. Muista Neela että tätä touhua olis voinu jatkua maailman tappiin asti, ainut pahoiteltava asia on että sä sait tietää.

Pysy lujana :)
 
äippä
Todella vaikea asia ap. Teillä on kuitenkin lapsi ja suhde jo pitkällä. Itse olen antanut anteeksi miehelleni suhteen aikaisemmassa vaiheessa. Olimme tapailleet muutaman kuukauden ja hän jäi kiinni eksänsä kanssa pettämisestä! Se oli mulle tosi kova paikka ja on edelleen 8 vuoden jälkeenkin. Mies jäi kiinni "vahingossa", kun siivoilin tavaroita hänen luonaan ja löysin lehtikorista kirjeen. Se ol ijotain järkkyä. Siinä oli selostettu koko heidän reilun puolentoista vuoden seurustelutaipale ja kaikki nää naisen rakkaudentunnustukset ja takaisinpyyntörukoilut. Ja paras oli, ett mieheni kovasti kiisti kaiken, vaikka sanoin, ett löysin kirjeen, jossa oli selitetty esim. minusta! Sitten se myönsi ja rukoili, etten jättäisi, vaan antaisin mahdollisuuden, koska hän ei todellakaan osannut selittää teolleen mitään syytä. Minä annoin mahdollisuuden ja naimisissa ollaan, lapsia on ja oma talo. Paljon on mies joutunut kärsimään, koska olen ecdelleen välillä epäluuloinen aivan syyttä. Hän on takaisin maksanut kaiken tuplana. Mutta ero ei ole aina ainut vaihtoehto. Itse koen, että meillä se pettämisjuttu aukaisi kaiken. Sen jkälkeen ei ole ollut salaisuuksia eikä mitään muutakaan. Riitoja ja normaali lapisperheen arjen ongelmia, mutta vaikeuksista voi selvitä voittajana. On sinusta kiinni, oletko valmis antamaan antteksi ja aloittamaan puhtaalta pöydältä. Minä olen antanut anteeksi, mutta unohtaa en voi koskaan. Sen kanssa vaan on opittava elämään. Toivon sulle kovasti voimia. Elämäsi avaimet on sinun käsissäsi ja vain sinä tiedät mikä ratkaisu on oikea! Tsemppiä ja voimia toivon...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Alkuperäinen kirjoittaja Kamala:
Ok. Mä en haluais ikinä elää suhteessa, jossa on valheita ja salaisuuksia.
Joo-o,,,en mäkään elä, enää. Ja siksi voinkin sanoa, että mun kohdalla tuo "kaikki tieto, mulle ja heti"-ei toiminut.
Entä kun niitä pikkuhiljaa alkaa tippumaan jostain, yks tieto sieltä ja vuoden päästä taas jotain...
 
VOIMIA!
Alkuperäinen kirjoittaja VOIMIA!:
Saman kokeneena luulen, että mies ei vielä pitkään aikaan kerro koko totuutta. Kertoo vain sen mistä jäi kiinni ja kieltää kaiken muun. Luulee että ei ole vielä jäänyt kiinni kunnolla ja koittaa valheilla peitellä jälkiään.

Sitten nainen ottaa asioita selville ja mies myöntää vain sen mistä on todisteita. Niin meillä kävi. Sitten myöhemmin, kun mies tajusi, että lopetan suhteen ihan oikeasti eikä kotiin ole paluuta, oli valmis mihin vain, kertomaan kaiken. Tajusi, ettei enää mitään menetettävää ole. Mutta tähän meni noin 2 kuukautta. Siihen asti vähätteli suhdetta ja laittoi kaiken tämän naisen piikkiin.
Olen ollut siis melkein samassa tilanteessa! Minäkin soitin naiselle.

Mies siis vähätteli eikä kertonut kun sen mistä oli todisteita, laittoi kaiken naisen piikkiin: Nainen oli iskenyt ja ollut se aktiivinen, minun mieheni suurinpiirtein raukka uhri. Soitin tälle naiselle ja sain kuulla että mies kertonut että kotona kamalaa, ei seksiä ei rakkautta, on ihan rakastunut tähän toiseen naiseen. Kerroin naiselle, etten edes tiennyt että meillä meni hyvin, että seksiä oli eikä aikomustakaan erota. Nainen oli pöyristynyt. Oli ehdottoman hyvä että soitin.

O
 
petetty
Ei se eroaminen ole aina niin helppoa, eikä edes järkevää... Tiedän kokemuksesta. Jos olisin ollut mieheni kanssa vain vähän aikaa, enkä vuosikymmenen ajan, jos ei oltaisi oltu naimisissa ja jos ei olisi ollut lapsia niin olisin todennäköisesti eronnut mutta nyt en voinut tehdä sitä päätöstä, koska en halunnut jättää lapsia isättömäksi, tehdä avioeroa ja tunnen kuuluvani mieheni kanssa yhteen, rakastan häntä syvästi! Pettäminen sattui mutta ehkä juuri siksi koska mies on niin rakas! Koska miehenikin katui tekoaan itkien ja sanoi ettei tiedä mikä häneen meni, lupasi olla pitämättä yhteyttä ikinä tuohon naiseen, ei ikinä tee mitään samanlaista niin uskalsin ottaa hänet takaisin ja jatkaa varovasti eteenpäin. Lopulta se kannatti. :) Toki, jos näin kävisi uudelleen, en edes enää miettisi muuta kuin eroa.
 
VOIMIA!
Jatkan vielä. Oma äitini oli tilanteessa tukenani. Ei voinut uskoa miehestäni sellaista ja oli hyvin surullinen puolestani. Ensireaktio oli, että kyllä me saadaan kaikki selvitettyä, siis äitini reaktio. Sanoin, etten voi enää ikinä luottaa mieheen. Äitini oli tukena, mutta koitti meitä saada jatkamaan avioliittoa.

En jatkanut vaaan erosin. Nyt, vuosia myöhemmin, äitini sanoo usein kuinka ylpeä minusta ja ratkaisustani on. Että oli hienosti tehty kun arvostan itseäni ja vaadin luottamusta ja rehellisyyttä. Sanoi jopa, että itse olisi ollut heikompi eikä olisi uskaltanut lähteä liitosta ja aloittaa alusta pienen lapsen kanssa, mutta että on todella ylpeä päätöksestäni. Tarkoitan sitä, että äitimme ovat sitä ikäluokkaa, joka hyväksyi herkemmin pettämiset ja oli vaikeaa, jopa noloa, erota. Äitisi ajattelee parastasi, mutta ei ymmärrä että tulet pärjäämään hienosti ilman tuollaista kumppania.

Paljon voimia ja tsemppiä!

P.S. Kuten aiemmin kerroin, minä sorruin 2 kertaa sänkyyn miehen kanssa eroprosessin aikana. En kadu niitä, koska huomasin, että seksin jälkeen kaikki viha ja suru pettämisestä tuli niin pintaan, että tajusin että ero oli ainoa oikea ratkaisu minulle. Tee kuten sydän sanoo.
 
VOIMIA!
Minä en kadu eroa, päin vastoin. Se oli ainoa ratkaisu, en olisi pystynyt unohtamaan ja luottamaan.

Isää lapsi ei menettänyt. Exäni on hyvä isä edelleen. Lastenvalvojalla tehty sopimus tyydyttää kumpaakin, emmekä ole ikinä lapsen asioista riidelleet. Haluamme molemmat lapsen parasta, tietenkin. Mies katuu edelleen ja haluaisi minut takaisin. Minä olen löytänyt miehen johon voin luottaa, ja olen nykyään jopa onnellinen siitä että mies petti, muuten en olisi tässä nyt. Nyt jälkeen päin on helppo nähdä, että suhteessamme oli paljon huonoa. Mikään ei tietenkään oikeuta pettämiseen, mutta oli meillä muitakinm ongelmia kuin tuo.
 
.
Alkuperäinen kirjoittaja VOIMIA!:
Jatkan vielä. Oma äitini oli tilanteessa tukenani. Ei voinut uskoa miehestäni sellaista ja oli hyvin surullinen puolestani. Ensireaktio oli, että kyllä me saadaan kaikki selvitettyä, siis äitini reaktio. Sanoin, etten voi enää ikinä luottaa mieheen. Äitini oli tukena, mutta koitti meitä saada jatkamaan avioliittoa.

En jatkanut vaaan erosin. Nyt, vuosia myöhemmin, äitini sanoo usein kuinka ylpeä minusta ja ratkaisustani on. Että oli hienosti tehty kun arvostan itseäni ja vaadin luottamusta ja rehellisyyttä. Sanoi jopa, että itse olisi ollut heikompi eikä olisi uskaltanut lähteä liitosta ja aloittaa alusta pienen lapsen kanssa, mutta että on todella ylpeä päätöksestäni. Tarkoitan sitä, että äitimme ovat sitä ikäluokkaa, joka hyväksyi herkemmin pettämiset ja oli vaikeaa, jopa noloa, erota. Äitisi ajattelee parastasi, mutta ei ymmärrä että tulet pärjäämään hienosti ilman tuollaista kumppania.

Paljon voimia ja tsemppiä!

P.S. Kuten aiemmin kerroin, minä sorruin 2 kertaa sänkyyn miehen kanssa eroprosessin aikana. En kadu niitä, koska huomasin, että seksin jälkeen kaikki viha ja suru pettämisestä tuli niin pintaan, että tajusin että ero oli ainoa oikea ratkaisu minulle. Tee kuten sydän sanoo.
Toi on totta että äiti on niin eri vuosikymmeneltä.
 
Kai sulla on ap ystäviä tms. keneen voit tukeutua nyt? Olihan sulla ainakin äitisi? Tuollaisella hetkellä olisi varmasti ihan kamalaa olla yksin. Ihailtavan tyynenä olit ilmeisesti pysynyt, kun soitit sille naiselle. Mä olisin varmaan tullut lankoja pitkin...

Ja paljon tsemppiä sulle ja voimia! :hug: Ja mieti tosi tarkkaan, mitä sen äijäs kanssa teet. Onko se ihan oikeasti sun arvoinen?
 
narikka
älä ota takas, pettaa uuestaan ku mahollisuus tulee. jos pettää häätyy ei se kumppani olealunperinkään mielyttäny tarpeeksi, ettiny kokoajan parempaa seuraa. tsemppiä sulle, pärjäät kyllä vaikka varmasti on vaikeaa!
 
tumpula
...eikä sitä voi korjata. Pieni lapsi teillä kyllä on, mutta en ottaisi takaisin, enkä antaisi minkäänlaista uutta mahdollisuuttakaan heti. Jos suhde jollain tavalla voikin jatkua ja lapsen takia olette yhteydessä, mutta älä ota kotiin sitä ainakaan ennen kuin on läksynsä oppinut ja oppirahat maksanut! Helppo sanoa, että en ottais kun jos itse olis tuollaisessa tilanteessa että noin pieni lapsi jne niin ei se olis niin helppoa tyystin erotakaan.
 
huh huh, lukasin suurinpiirtein koko ketjun läpi, ja aika hirveältä kuulostaa :/ meillä nimittäi ollut kans kaikenlaista miehen kans, mutta en ole saanut sitä mistään silleen kiini vielä että ois tunnustanu. :( tiedän että jotain on tapahtunu, mutten tiedä mitä.
oikein kovasi voimia tähän vaikeaan aikaan!! :flower:
 

Yhteistyössä