Mies ja sen baarissajuokseminen..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rva Harmaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

Rva Harmaa

Vieras
Tässä on jo 12 vuotta yhtä pidetty, ja yhä aina vaan tämä on se kiistakapula. Toisinaan mies mököttää kotosalla useankin viikon, mutta sit kun menojalka vilahtaa niin johan mennään taas vaikka joka viikonloppu. Itse käyn baarissa vain harvoin, koska en siellä viihdy, enkä halua kännätä. Omaa aikaa saan aniharvoin, senkin yleensä mummojen ja pappojen avustuksella. En tykkää miehen baareilusta, ja olen sen sanonu ja monesti, nätisti, rumasti, rakentavasti ja riidellen. Ei mee perille ei.. Yhteisiä lapsia on 4, että senkään takia en tätä menoa hyväksy.
Johtuuko tää nyt siitä, ettei mies kunnioita mua eikä mun mielipiteitä? Vai onko sillä sitten toinen? Kaikkea mahdollista olen miettiny, mutta ei tähän ratkasua tunnu löytyvän. :(
 
Se on itsekäs ja keskenkasvuinen. Tuskin siihen mikään auttaa, kun noin kauan kestänyt ja mitään ette ole asialle saaneet tehtyä. Perhekin vielä kasassa. Miksi mies muuttuisi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja g:
Se on itsekäs ja keskenkasvuinen. Tuskin siihen mikään auttaa, kun noin kauan kestänyt ja mitään ette ole asialle saaneet tehtyä. Perhekin vielä kasassa. Miksi mies muuttuisi?

Niinpä. Mutta kun asiat muuten kutakuinkin toimii, ja on se hyvä isä silloin kun on läsnä, enkä mä perhettä haluais rikkoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rva Harmaa:
Alkuperäinen kirjoittaja g:
Se on itsekäs ja keskenkasvuinen. Tuskin siihen mikään auttaa, kun noin kauan kestänyt ja mitään ette ole asialle saaneet tehtyä. Perhekin vielä kasassa. Miksi mies muuttuisi?

Niinpä. Mutta kun asiat muuten kutakuinkin toimii, ja on se hyvä isä silloin kun on läsnä, enkä mä perhettä haluais rikkoa.

No sitten sun täytyy vaan kestää ja iloita niistä hyvistä hetkistä. Vaikka toi ärsyttävää onkin ja katkeraksi tulisin ainakin minä helposti.
 
:( En halua aikuista miestä kieltää, sen pitäs mun mielestä itse tajuta että sitä tarvitaan muuallakin! Kysyy aina mun mielipidettä tai "lupaa", mut mitä sit sanonkin niin menee silti. Ei tää mitään kivaa ole. Toisinaan haaveilen että asusin lasten kanssa yksin, miten ihanaa olis ettei tarvi aina odottaa ja taas pettyä. Voi olla niinkun tahtoo.. Mutta tiedän miten lapset ikävöisi isää, ja mummo ja pappa on todella läheisiä lapsille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin meil:
sama juttu meillä,turha enää elätellä toiveita muuttumisesta,vain oman ja lasten elämän pilaa,parempi yksin kun huonossa suhteessa.ei kunnioitusta,

Oletko siis eronnut? Vai tarkoitatko että mun pitäis erota?

Tää ei ole niin yksinkertaista, vaikka toisaalta onkin..
 

Yhteistyössä