K
"kukkuu"
Vieras
Olemme olleet naimisissa 5v, yhteensä 8v yhdessäoloa. Olimme onnellisia. Rakastan miestäni yli kaiken ja hän tuntui rakastavan minua. Kuitenkin nyt jälkikäteen ajateltuna hän ei ole välittänyt minusta kunnolla missään vaiheessa, ei niinkuin minä olen välittänyt hänestä. Hän on pettänyt minua kerran jo suhteemme aika alussa, mutta annoin anteeksi. Hän on päällepäin ollut aivan ihana, juuri sellainen auttavainen, huomaavainen, kiltti mies. Koskaan hän ei ole minua haukkunut tai edes huutanut minulle. Alkoholia hän ei käytä ollenkaan.
Saimme lapsen jolle hän on maailman paras isä. Auttaa töiden jälkeen aivan mielettömästi. Lapsi on nyt siis vasta 1v. Ennen lasta tilanne oli vielä hyvä, mutta sen jälkeen mennyt tälläiseksi.
Nyt tilanne on kuitenkin meidän kannaltamme kamala. Meitä ei nimittäin ole. Hän ei välitä minusta ollenkaan. Ei suostu puhumaan yhtään. Viimeisin riitamme lähti noin kuukausi sitten siitä että yritin saada häntä istumaan hetkeksi alas jotta voisimme jutella. Hän ei suostunut, eikä ole suostunut puhumaan mitään sen jälkeenkään.
Hän sanoo ettei halua erota, mutta mitään muuta ei sano. Minuun sattuu tuo välinpitämättömyys, mutta sillä ei ole hänelle mitään merkitystä. Olen yrittänyt sanoa että jos hän ei välitä minusta niin miksi hän haluaa jatkaa, mutta en saa mitään vastausta. Ei siis kuuntele ja leikkii etten ole olemassa. Saan puhua vaikka tunnin putkeen jonka jälkeen sanoo ettei kuunnellut. Yleensä minulle tulee niin hirveä olo etten aina jaksa yrittää jutella.
Mitä järkeä tälläisessä on? Minä vain itken useimpina päivinä, ainakin jos yritän jotain muutosta.
Haluaisin että meillä olisi kaikki hyvin tai sitten erota. Mutta jotenkin se päätös on niin vaikea, osaltaan koska välitän edelleen niin paljon.
Kuinka kauan minun täytyy odottaa että hän saa tehtyä jotain päätöstä? Ei kai me voida ikuisesti olla näinkään?
Mielipiteitä?
Saimme lapsen jolle hän on maailman paras isä. Auttaa töiden jälkeen aivan mielettömästi. Lapsi on nyt siis vasta 1v. Ennen lasta tilanne oli vielä hyvä, mutta sen jälkeen mennyt tälläiseksi.
Nyt tilanne on kuitenkin meidän kannaltamme kamala. Meitä ei nimittäin ole. Hän ei välitä minusta ollenkaan. Ei suostu puhumaan yhtään. Viimeisin riitamme lähti noin kuukausi sitten siitä että yritin saada häntä istumaan hetkeksi alas jotta voisimme jutella. Hän ei suostunut, eikä ole suostunut puhumaan mitään sen jälkeenkään.
Hän sanoo ettei halua erota, mutta mitään muuta ei sano. Minuun sattuu tuo välinpitämättömyys, mutta sillä ei ole hänelle mitään merkitystä. Olen yrittänyt sanoa että jos hän ei välitä minusta niin miksi hän haluaa jatkaa, mutta en saa mitään vastausta. Ei siis kuuntele ja leikkii etten ole olemassa. Saan puhua vaikka tunnin putkeen jonka jälkeen sanoo ettei kuunnellut. Yleensä minulle tulee niin hirveä olo etten aina jaksa yrittää jutella.
Mitä järkeä tälläisessä on? Minä vain itken useimpina päivinä, ainakin jos yritän jotain muutosta.
Haluaisin että meillä olisi kaikki hyvin tai sitten erota. Mutta jotenkin se päätös on niin vaikea, osaltaan koska välitän edelleen niin paljon.
Kuinka kauan minun täytyy odottaa että hän saa tehtyä jotain päätöstä? Ei kai me voida ikuisesti olla näinkään?
Mielipiteitä?