mies ei ole koskaan sanonut rakastavansa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja erikoista
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

erikoista

Vieras
Eräs uusi tuttavuuteni (miehen kaverin tuoreehko naisystävä) kertoi pikku hiprakassa minulle eilen ihan ohimennen, että hänen aiemmassa, pitkässä suhteessaan ei koskaan puhuttu rakastamisesta. Kertaakaan.

Asiassa ei ole mielestäni mitään paheksuttavaa, mutta hämmentävää kyllä. Itse varmaan lähtisin kävelemään jo alkumetreillä, jos ei ole selvää, rakastaako mies minua. Tässä asiassa toki teot puhuvat sanojen lisäksi, mutta odotan kyllä asian ilmaisemista ihan suoraan, jotta uskaltaisin edetä suhteessa ja antaa omien tunteideni kasvaa. Miehen ei tarvitse sanoa r-sanaa ensin, mutta kyllä se pitää kuulla kohtuullisen alkuvaiheessa suhdetta (ekan vuoden aikana), muuten epäilisin että hän on kanssani vain tottumuksesta/kun ei muita saanut tms.

Takaisin tuttavani naisystävään: olivat kihloissa ja avoliitossa eksänsä kanssa noin kymmenen vuotta ja ostivat yhdessä asunnon, joten vaikuttaa, että ovat ihan "vakavasti" olleet yhdessä. Kiinnostaisi tietää, elääkö joku täällä kirjoitteleva myös noin puhumattomassa suhteessa ja jos kyllä, eikö asia koskaan vaivaa?
 
Minä olen kuullut yhdenillanjutuiltakin että rakastavat mua ja sitten aamulla ovat häipyneet eikä sen koommin ikinä mitään kuulu. Kyllä ne on teot jotka ratkaisevat.

Toki sitä voi olla sinisilmäinen ja lapsellinen ja uskoa pelkkiin sanoihin mutta minä en niin tee.
 
Mä olen naimisissa ja meillä on kaksi lasta. Ollaan onnellisia ja kaikki hyvin, mutta en ole koskaan sanonut miehelle suoraan "mä rakastan sua". En ikinä. Ehkä jotain "samoin" tai muuta, mutta.. Niin. En tiedä. Ei se tarkoita etten välitä :)
 
Kirjoitin, arvon "vieras mies", näin:

"Tässä asiassa toki teot puhuvat sanojen lisäksi, mutta odotan kyllä asian ilmaisemista ihan suoraan, jotta uskaltaisin edetä suhteessa ja antaa omien tunteideni kasvaa."

Minulle ei ole koskaan tunnustettu rakkautta kuin oikeasti vakavassa parisuhteessa, niin ei edes tullut mieleen tuo optio, että yhden illan jutullekin puhuttaisi rakkaudesta, pahoittelut tietämättömyydestä :D (Puhumme miehen kanssa ehkä pari kertaa vuodessa rakastamisesta, jos niinkään usein, eli kyllä meilläkin ne teot pääasiassa puhuvat.)

Oletteko kaksi ensimmäistä vastaajaa sitten olleet tai oletteko nyt pitkässä, vuosien suhteessa, jossa ei koskaan puhuta rakkaudesta? Ja onko teille tosiaan ok, että sitä ei edes yhtä kertaa sanota? Olisi kiinnostavaa kuulla vastauksi siis tuohon alkuperäiseen kysymykseen.
 
Osaatko Nenja sanoa, mistä tuo johtuu? Rakastatko kuitenkin miestäsi? Voisin kuvitella, että jos perheessä ei puhuta rakastamisesta, niin lapset eivät välttämättä koe aikuisinakaan asian sanomista luontevaksi.
 
Osaatko Nenja sanoa, mistä tuo johtuu? Rakastatko kuitenkin miestäsi? Voisin kuvitella, että jos perheessä ei puhuta rakastamisesta, niin lapset eivät välttämättä koe aikuisinakaan asian sanomista luontevaksi.

Niin, siitähän se johtuu. Mun äiti ei ole koskaan sitä sanonut mulle enkä ole koskaan kuullut kenenkään sukulaisen sitä sanovat kenellekään. Siitä se mulla johtuu ja mies ymmärtää sen. Mun pitäisi harjoitella sanomaan sitä, mutta se on vaikeaa.. Mies onneksi sanoo sen luontevammin, joten lapset saa edes joltain kuulla sitä usein.

Olisihan se kiva että äiti olisi joskus sanonut ne ja toivoisin että opin ilmaisemaan rakkauden myös sanoina joku päivä :)

Eli totta kai mä rakastan, ei kai ne sanat tunteita syvennä tai tee niistä aitoa..
 
Selvennys tekstiini: unohdin sanoa, että nainen kertoi tämän asian niin, että "Mies ei koskaan sanonut rakastavansa", siitä otsikko. Oletin sitten, ettei nainenkaan ole sanonut rakastavansa, eli vetelin mutkia suoriksi. :D Hups.

Nykyinen seurustelukumppani osoittaa tunteitaan avoimesti, tämän olen nähnyt omin silmin.
 
Mä elän parhaillaan suhteessa, jossa rakastamisesta ei ole (ainakaan vielä) puhuttu. Olemme tunteneet n. 10 kk mutta olemme kaukosuhteessa ja näemme aika harvoin, se vaikuttanee asiaan. Itse voisin ehkä rakastamisesta jo puhua mutta en halua olla ensimmäinen, joka sen sanoo ääneen. :D

Varmasti oma perhetausta vaikuttaa tosi paljon. Mun vanhempani sanoivat mulle lapsuudessani lähes päivittäin, tai ainakin viikoittain, rakastavansa mua. Siksi ehkä munkaan ei ole NIIN vaikea sanoa sitä. Kaikissa perheissähän sitä ei kai sanota koskaan lapsillekaan...
 
[QUOTE="eee";28782730]Etkö Nenja sano koskaan lapsillesikaan, että rakastat heitä? :/[/QUOTE]

En mä ole vielä osannut sanoa. Onneksi on niin pieniä vielä etteivät itsekään puhu, mutta mies sanoo usein ja mä halailen ja pussailen paljon (sitäkään meillä ei ole koskaan tehty), joten suuren työn olen saanut jo aikaiseksi että osaan antaa fyysistä läheisyyttä. Pikku hiljaa sanoja kohti :)
 
Meillä on takana suhdetta ja mukana menossa yksi lapsi. Olen kyllä itse kertonut miehelle rakastavani, mutta kertaakaan en ole vastausta saanut. Itseäni asia ei haittaa, kunhan ukko nukkuu samassa sängyssä, halaa ja silittää niskaa nukkumaanmennessä, saa ukko myös pitää paikkansa. Molemmat ollaan "työläisperheistä" ja molemmat myöskin nykyisellään "perussuomalaistalonpoikaisia", enemmän rakastetaan tarpeeseen kuin toiveeseen ja meillä se toimii hyvin, ei tule juostua jokaisen komean tai kauniin perässä kaupungilla, kun tietää että kotona on kaikki ok, eikä kumpikaan etsi suurempaa draamaa.
 
Ihmiset kokevat kiintymyksen tunteita eri tavoin ja eri voimakkuuksilla. Toiset meinaavat pakahtua, kun on niin ihanaa. Toiset vain hiljaa toteavat, että tämän kanssa on hyvä olla. Ei tätä jälkimmäistä välttämättä osaa edes itse mieltää rakkaudeksi, eikä siitä tee mieli r-sanaa käyttääkään. Kannattaa miettiä, paljonko painoa haluaa antaa sanoille, joiden merkityksestä kummallakin voi olla ihan eri käsitys.
 
[QUOTE="Kielo";28783371]Ihmiset kokevat kiintymyksen tunteita eri tavoin ja eri voimakkuuksilla. Toiset meinaavat pakahtua, kun on niin ihanaa. Toiset vain hiljaa toteavat, että tämän kanssa on hyvä olla. Ei tätä jälkimmäistä välttämättä osaa edes itse mieltää rakkaudeksi, eikä siitä tee mieli r-sanaa käyttääkään. Kannattaa miettiä, paljonko painoa haluaa antaa sanoille, joiden merkityksestä kummallakin voi olla ihan eri käsitys.[/QUOTE]
Ilmeisesti monikaan pariskunta ei avaudu tunteistaan sen laajemmin? Itse ainakin pystyn helposti tietämään missä kohdin olen miehelleni rakkaus, että en ole pimennossa sen suhteen mitä hänelle merkitsen tai miten paljon minua tarvitsee.

Moni jättää kertomisen kai siihen, kun toinen on jo menetetty erolle tai kuolemalle. Rakastaminen on iloinen asia!
 

Yhteistyössä