E
en jaksa
Vieras
Ystävänpäivä ja istun yksin kotona..
Mies lähti viettämään kalja/jäkis-iltaa kaveriporukan kanssa eikä tietoa kotiinpaluusta.. Ilmoitin miehelle jo viikko sitten, että hei, kohta on ystävänpäivä, tehdäänkö jotain kivaa? Minä nimittäin arvostaisin sitä, että edes JOSKUS tehtäisiin jotain romanttista hömppää yhdessä, vaikka KERRAN VUODESSAKAAN..
Olisin vaan halunnut vaikka leffaa katsoa miehen kanssa ja syödä karkkia, se olisi riittänyt..
Mutta mies vain nauroi mun ehdotuksille.. Koko päivän ollut omissa touhuissaan.
Mies on luonteeltaan sellainen ettei romantiikka kiinnosta.. Perus suomalainen mies sanoisinko.. Kerran sanonut että rakastaa - tekstarilla laittoi, kun oli kauempana itse reissussa. En ole kuullut sen jälkeen tuotakaan lausetta. Kai mies pitää asiaa itsestäänselvänä että ei tarvitse erikseen sanoa, mutta mulle se olisi tärkeää. Kasvoin kodissa jossa oli väkivaltaa ja vihaa, ja olisi ihanaa kuulla nyt, että joku rakastaa.. Mies ei myöskään kehu ulkonäköä, tai mitään.. Jos itse kehun häntä niin tuhahtaa nolostuneena jotain..
Haluaisin että edes joskus mies huomioisi, kertoisi että rakastaa jne.. Kyllä meillä on haleja ja pusuja, mutta mies on muuten sellainen, ettei puhu tai näytä tunteitaan sen kummemmin...
Samoin seksi, mies ei tunnu ymmärtävän ettei naiselle riitä se että liikutellaan tavaraa sisällä eestaas.. Koskaan en itse saa suuseksiä, sormetusta.. Mies kyllä pyytää käsi- ja poskihoitoa useinkin...
Sitten toisaalta mies välillä sanoo, että voin puhua hänelle mistä vaan, että olen tärkeintä hänen elämässään nyt jne.. Mutta toisaalta on esim myöntänyt että osaa olla toisinaan itsekäs..
Mietin oikeasti, että tämä suhde tulee kaatumaan siihen ettei mies huomioi minua mielestäni tarpeeksi.. Oonko nyt vaan itse tyhmä ja pikkumainen, vai pitäisikö oikeasti harkita että lähden pois suhteesta? En vaan tunne että mies järin arvostaa minua.. Ja todellakin osaa olla itsekäs, monissa asioissa. Toisaalta taas joskus mies on ihan eri oloinen, että rakastaa jne..
Mies lähti viettämään kalja/jäkis-iltaa kaveriporukan kanssa eikä tietoa kotiinpaluusta.. Ilmoitin miehelle jo viikko sitten, että hei, kohta on ystävänpäivä, tehdäänkö jotain kivaa? Minä nimittäin arvostaisin sitä, että edes JOSKUS tehtäisiin jotain romanttista hömppää yhdessä, vaikka KERRAN VUODESSAKAAN..
Olisin vaan halunnut vaikka leffaa katsoa miehen kanssa ja syödä karkkia, se olisi riittänyt..
Mutta mies vain nauroi mun ehdotuksille.. Koko päivän ollut omissa touhuissaan.
Mies on luonteeltaan sellainen ettei romantiikka kiinnosta.. Perus suomalainen mies sanoisinko.. Kerran sanonut että rakastaa - tekstarilla laittoi, kun oli kauempana itse reissussa. En ole kuullut sen jälkeen tuotakaan lausetta. Kai mies pitää asiaa itsestäänselvänä että ei tarvitse erikseen sanoa, mutta mulle se olisi tärkeää. Kasvoin kodissa jossa oli väkivaltaa ja vihaa, ja olisi ihanaa kuulla nyt, että joku rakastaa.. Mies ei myöskään kehu ulkonäköä, tai mitään.. Jos itse kehun häntä niin tuhahtaa nolostuneena jotain..
Haluaisin että edes joskus mies huomioisi, kertoisi että rakastaa jne.. Kyllä meillä on haleja ja pusuja, mutta mies on muuten sellainen, ettei puhu tai näytä tunteitaan sen kummemmin...
Samoin seksi, mies ei tunnu ymmärtävän ettei naiselle riitä se että liikutellaan tavaraa sisällä eestaas.. Koskaan en itse saa suuseksiä, sormetusta.. Mies kyllä pyytää käsi- ja poskihoitoa useinkin...
Sitten toisaalta mies välillä sanoo, että voin puhua hänelle mistä vaan, että olen tärkeintä hänen elämässään nyt jne.. Mutta toisaalta on esim myöntänyt että osaa olla toisinaan itsekäs..
Mietin oikeasti, että tämä suhde tulee kaatumaan siihen ettei mies huomioi minua mielestäni tarpeeksi.. Oonko nyt vaan itse tyhmä ja pikkumainen, vai pitäisikö oikeasti harkita että lähden pois suhteesta? En vaan tunne että mies järin arvostaa minua.. Ja todellakin osaa olla itsekäs, monissa asioissa. Toisaalta taas joskus mies on ihan eri oloinen, että rakastaa jne..