Mies ei anna minun käydä tuulettumassa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen ja ahdistunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surullinen ja ahdistunut

Vieras
Lapsi on reilun vuoden ikäinen enkä ole käynyt hänen syntymänsä jälkeen MISSÄÄN tuulettumassa! Tai no pari kertaa elokuvissa ja joskus kauopungilla ostoksilla yksinäni. Mutta en esim. baarissa, terassilla tms... Nyt tekisi jo mieli lähteä ja kun imetyksenkin lopetin, ei ole enää siitäkään kiinni.

Mutta mies ei anna mennä. Tai ei suostu olemaan sillä aikaa lapsen kanssa. Ensin selitti, ettei pärjää lapsen kanssa. Ei ehkä pärjääkään yhtä hyvin kuin minä, mutta pakkohan se on totutella, kun minulla alkaa vuorotyö syksyllä -siis iltoja ja öitäkin poissa kotoa. Seuraavaksi keksi syyksi, että menenkin kuulemma heti pettämään! Ihan kuin minä, jolla vieläkin raskauden jäljiltä maha roikkuu edes ketään enää saisin vaikka haluaisinkin! JA EN HALUA!

Hirveää tappelua asiasta... Kaverit olleet useampaan otteeseen vailla jonnekin, mutte uskalla lupautua, kun en ole neuvotellut miehen kanssa... Mies vaatii päästä itse mukaan. Mutta entäs lapsi!!?? En haluaisi hänelle vierasta hoitajaakaan...

Surullista ja ahdistavaa :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Törkeää. Lähdet vaan.

En voi....

Kuvitellaan nyt vaikka tilanne, että olen lähdössä... mies nalkuttaa vieressä kun valmistaudun ja lapselle puhuu, että äiti lähtee juopottelemaan eikä välitä sinusta... :( Tai sitten ei puhu mitään ja lapsi roikkuu jaloissani, mies ei häntä ota hoiviinsa... Miten siitä lähdet?? Ja millä mielin voisin "tuulettua" sellaisen lähdön jälkeen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Karussa:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Törkeää. Lähdet vaan.

Näin. Ei sun mies sua voi vankina pitää!! :headwall: Taitaa olla aika mustasukkainen tapaus eikä vainoharhoissaan voi muka laskea sua menemään...

mustasukkainen on, mutta ei hän ennen ole ollut tällainen. Siis vaikka enenn lasta kävin tuulettumassa niin se oli okei... miksei nyt siis?
 
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen ja ahdistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Törkeää. Lähdet vaan.

En voi....

Kuvitellaan nyt vaikka tilanne, että olen lähdössä... mies nalkuttaa vieressä kun valmistaudun ja lapselle puhuu, että äiti lähtee juopottelemaan eikä välitä sinusta... :( Tai sitten ei puhu mitään ja lapsi roikkuu jaloissani, mies ei häntä ota hoiviinsa... Miten siitä lähdet?? Ja millä mielin voisin "tuulettua" sellaisen lähdön jälkeen...

Hommaat lapselle toisen hoitajan yhdeksi illaksi, jos mies ei suostu katsomaan. Imoitat etukäteen päivän, et muuta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen ja ahdistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Törkeää. Lähdet vaan.

En voi....

Kuvitellaan nyt vaikka tilanne, että olen lähdössä... mies nalkuttaa vieressä kun valmistaudun ja lapselle puhuu, että äiti lähtee juopottelemaan eikä välitä sinusta... :( Tai sitten ei puhu mitään ja lapsi roikkuu jaloissani, mies ei häntä ota hoiviinsa... Miten siitä lähdet?? Ja millä mielin voisin "tuulettua" sellaisen lähdön jälkeen...

:hug: Tee niin, että hankit lapselle hoitajan ja lähdet.
 
Onnistusko järkätä lapsenvahti?
Sillon ei miehes tarttis "vaivautua".... Sanosit vaan että hoitaja on järjestetty kun hän ei kerran ole valmis omaa lastaan hoitamaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen ja ahdistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Törkeää. Lähdet vaan.

En voi....

Kuvitellaan nyt vaikka tilanne, että olen lähdössä... mies nalkuttaa vieressä kun valmistaudun ja lapselle puhuu, että äiti lähtee juopottelemaan eikä välitä sinusta... :( Tai sitten ei puhu mitään ja lapsi roikkuu jaloissani, mies ei häntä ota hoiviinsa... Miten siitä lähdet?? Ja millä mielin voisin "tuulettua" sellaisen lähdön jälkeen...

Aika hieno mies kun lapselle moista paskaa suoltaa. Jos mun mies sanois tommosta meidän lapselle niin siitä nousisi semmonen meteli että oksat pois. Aivan taatusti tulisi katumaan.
 
Hanki lapsenvahti ja menkää yhdessä tuulettumaan. Kyllä noin ison lapsen voi ihan hyvin vieraalle hoitajalle laittaa. Mutta toi miehesi käytöshän on jotain todella törkeää, pitää sua ihan kotiorjana.
 
Pyydä pari kertaa ystävääsi avuksi ja mene. Eiköhän se kotinazi siitä tajua, että ei voi pakottaa sinua kotiin. Jos et raski ystäville jättää, jää itsekin sinne ystävälle yöksi, annat miehen vaan ymmärtää että olette baarissa pitämässä kivaa.
 
Kuulostaa hirveältä. Mieshän alistaa sinua kuin orjaa ja vielä asettaa sinut omaa lastasi vastaan. Keskustelkaapa asiasta ihan rauhallisesti, tuskin haluat että elämäsi on tuollaista loppuun asti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja elli:
Onnistusko järkätä lapsenvahti?
Sillon ei miehes tarttis "vaivautua".... Sanosit vaan että hoitaja on järjestetty kun hän ei kerran ole valmis omaa lastaan hoitamaan.

kai saisin lapsenvahdin, mutten jotenkin haluaisi... mies siitäkin saisi sitten lisää aihetta syyttää ja syyllistää kun piti lapsenvahti hommata, että pääsen ryyppäämään...
 
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen ja ahdistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja elli:
Onnistusko järkätä lapsenvahti?
Sillon ei miehes tarttis "vaivautua".... Sanosit vaan että hoitaja on järjestetty kun hän ei kerran ole valmis omaa lastaan hoitamaan.

kai saisin lapsenvahdin, mutten jotenkin haluaisi... mies siitäkin saisi sitten lisää aihetta syyttää ja syyllistää kun piti lapsenvahti hommata, että pääsen ryyppäämään...

Sehän johtuu vaan siitä, ettei mies suostu vahtimaan vauvaa. Mitä jos menisitte perheneuvolaan juttelemaan, tuo ei oikein kuulosta normaalilta tuo miehen mustasukkaisuus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen ja ahdistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja elli:
Onnistusko järkätä lapsenvahti?
Sillon ei miehes tarttis "vaivautua".... Sanosit vaan että hoitaja on järjestetty kun hän ei kerran ole valmis omaa lastaan hoitamaan.

kai saisin lapsenvahdin, mutten jotenkin haluaisi... mies siitäkin saisi sitten lisää aihetta syyttää ja syyllistää kun piti lapsenvahti hommata, että pääsen ryyppäämään...

Anna nalkuttaa. Mene ja pidä kivaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen ja ahdistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Törkeää. Lähdet vaan.

En voi....

Kuvitellaan nyt vaikka tilanne, että olen lähdössä... mies nalkuttaa vieressä kun valmistaudun ja lapselle puhuu, että äiti lähtee juopottelemaan eikä välitä sinusta... :( Tai sitten ei puhu mitään ja lapsi roikkuu jaloissani, mies ei häntä ota hoiviinsa... Miten siitä lähdet?? Ja millä mielin voisin "tuulettua" sellaisen lähdön jälkeen...

Siis jos miehesi puhuu noin niin voi mikä ääliö :headwall:

Onko sinulla mahdollisuutta viedä lapsi hoitoon vaikka vanhemmillesi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen ja ahdistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja elli:
Onnistusko järkätä lapsenvahti?
Sillon ei miehes tarttis "vaivautua".... Sanosit vaan että hoitaja on järjestetty kun hän ei kerran ole valmis omaa lastaan hoitamaan.

kai saisin lapsenvahdin, mutten jotenkin haluaisi... mies siitäkin saisi sitten lisää aihetta syyttää ja syyllistää kun piti lapsenvahti hommata, että pääsen ryyppäämään...

Sanot vaan että niin piti, kun arvon herra ei halunnut vaivautua. Ei äitiys susta mitään kotiorjaa tee!
Kysyt kerran, että olet lähdössä sillonjasillon että katsotko lasta vai hómmaatko hoitajan. Otat vastaan miehen ekan vastauksen ja toimit sen mukaan.
Eka kerta vaikein. Mies ei nimittäin varmaan usko ensin että teet niin. Toinen kerta jo helpompi.
Pääasia on ettet alistu!!!!
 
Hirvee mies sulla! Itellä oli hienot oltavat kun neiti täytti vuoden, pääsin kuin pääsinkin aina välillä tuulettumaan, mies oli tytön kanssa, vaihtoi vaipat, antoi iltaruoan ja pisti nukkumaan eikä puhettakaan että olisi haukkunut mua kun joskus kävin ulkona. Toi on orjuutta jo kun pitäis vaan kotona olla eikä sais käydä missään, mä en kyllä kans kattelis kovin kauaa tollasta touhua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja elli:
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen ja ahdistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja elli:
Onnistusko järkätä lapsenvahti?
Sillon ei miehes tarttis "vaivautua".... Sanosit vaan että hoitaja on järjestetty kun hän ei kerran ole valmis omaa lastaan hoitamaan.

kai saisin lapsenvahdin, mutten jotenkin haluaisi... mies siitäkin saisi sitten lisää aihetta syyttää ja syyllistää kun piti lapsenvahti hommata, että pääsen ryyppäämään...

Sanot vaan että niin piti, kun arvon herra ei halunnut vaivautua. Ei äitiys susta mitään kotiorjaa tee!
Kysyt kerran, että olet lähdössä sillonjasillon että katsotko lasta vai hómmaatko hoitajan. Otat vastaan miehen ekan vastauksen ja toimit sen mukaan.
Eka kerta vaikein. Mies ei nimittäin varmaan usko ensin että teet niin. Toinen kerta jo helpompi.
Pääasia on ettet alistu!!!!

Näin kai pitäisi toimia... mutten tiedä uskallanko...
 
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen ja ahdistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja elli:
Alkuperäinen kirjoittaja surullinen ja ahdistunut:
Alkuperäinen kirjoittaja elli:
Onnistusko järkätä lapsenvahti?
Sillon ei miehes tarttis "vaivautua".... Sanosit vaan että hoitaja on järjestetty kun hän ei kerran ole valmis omaa lastaan hoitamaan.

kai saisin lapsenvahdin, mutten jotenkin haluaisi... mies siitäkin saisi sitten lisää aihetta syyttää ja syyllistää kun piti lapsenvahti hommata, että pääsen ryyppäämään...

Sanot vaan että niin piti, kun arvon herra ei halunnut vaivautua. Ei äitiys susta mitään kotiorjaa tee!
Kysyt kerran, että olet lähdössä sillonjasillon että katsotko lasta vai hómmaatko hoitajan. Otat vastaan miehen ekan vastauksen ja toimit sen mukaan.
Eka kerta vaikein. Mies ei nimittäin varmaan usko ensin että teet niin. Toinen kerta jo helpompi.
Pääasia on ettet alistu!!!!

Näin kai pitäisi toimia... mutten tiedä uskallanko...

Ymmärrän kyllä. Mutta mietis nyt. Mikä on pahinta mitä tuosta voi seurata? Tuleeko jotain huutoa kauheampaa?
Perustelet nyt ensin itsellesi sen että sinulla on OIKEUS tehdä asioita myös yksin ja oman mielesi mukaan, ilman lasta. Sehän tekee sinusta päinvastoin paremman äidin lapselle.
Kun saat sen iskostettua mieleesi, niin uskallat toimia koska tiedät ettet tee väärin ketään kohtaan, et lasta, et miestä, etkä varsinkaan itseäsi!
Muista että olet ennenkaikkea SINÄ, ja vasta sen jälkeen äiti.
Pidä huolta itsestäsi nainen!
 
Meillä meni niin, että kun olin ekan kerran lähdössä ulos, niin mies kyllä lupasi katsoa pientä, mutta oli siti jotenkin vastaan lähtöäni. Sitten kysyi ainakin sata kertaa, että onhan minulla puhelin mukana, jos MINULLE sattuu jotain. Silloin kysyin, että pelottaako häntä jäädä lapsen kanssa, kun on hätä, että olen puhelimen äärellä. Lopulta selvisi, että miestä pelotti, jos ei pärjääkään lapsen kanssa kahden. Jos vaikka käy itkemään hysteerisesti, eikä hän saakkaan toista rauhoittumaan...

Eli suosittelisin "aikuisten" keskustelua. Mistä se juontaa, ettei mies halua olla kotona oman lapsensa kanssa. Vai pitäisikö hänen itsensä päästä joka v.loppu ulos?Onko hänellä aihetta epäillä pettämistä(en tarkoita, että sinä olisit joskus pettänyt), siis lähinnä onko joku esim. edellinen nainen pettänyt tms.. Usein solmut ratkeaa puhumalla!! Onko mummot ja ukit lähellä? Eikö pikkuisen olisi mukava olla vaikka mummolassa yötä? Jos lapsi on luotettavalla hoitajalla, niin osaat sitten itsekin ottaa siellä terassilla rennommin... Jospa se siitä!! =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja joku vain:
Meillä meni niin, että kun olin ekan kerran lähdössä ulos, niin mies kyllä lupasi katsoa pientä, mutta oli siti jotenkin vastaan lähtöäni. Sitten kysyi ainakin sata kertaa, että onhan minulla puhelin mukana, jos MINULLE sattuu jotain. Silloin kysyin, että pelottaako häntä jäädä lapsen kanssa, kun on hätä, että olen puhelimen äärellä. Lopulta selvisi, että miestä pelotti, jos ei pärjääkään lapsen kanssa kahden. Jos vaikka käy itkemään hysteerisesti, eikä hän saakkaan toista rauhoittumaan...

Eli suosittelisin "aikuisten" keskustelua. Mistä se juontaa, ettei mies halua olla kotona oman lapsensa kanssa. Vai pitäisikö hänen itsensä päästä joka v.loppu ulos?Onko hänellä aihetta epäillä pettämistä(en tarkoita, että sinä olisit joskus pettänyt), siis lähinnä onko joku esim. edellinen nainen pettänyt tms.. Usein solmut ratkeaa puhumalla!! Onko mummot ja ukit lähellä? Eikö pikkuisen olisi mukava olla vaikka mummolassa yötä? Jos lapsi on luotettavalla hoitajalla, niin osaat sitten itsekin ottaa siellä terassilla rennommin... Jospa se siitä!! =)

Mies sanoikin alkuun, ettei pärjää lapsen kanssa... Ja kyllä uskonkin, että jos lapsi esim. yöllä herää ja alkaa etsiä minua, niin ei ehkä heti rauhoitukaan isänsä kanssa... Ja mies ei kestä ollenkaan lapsen itkua, ahdistuu siitä heti ja tyrkkää lapsen minulle. Tai vähän hermostuksissaan puhuu lapselle, että "mikä sulla nyt on"... Näen siis itsekin, että tietyissä tilanteissa tuntee itsensä selvästi neuvottomaksi. Mutta mielestäni miehen olisi PAKKO alkaa opetella tulemaan toimeen lapsen kanssa ihan jo syksynkin takia -entäs sitten, kun menen töihin vaikka yöksi!? Sinne on PAKKO mennä.

Ja tuohon pettämisjuttuun... en ole pettänyt, mutta ennen raskautta kun vielä olin jonkin näköinen niin miehet saattoivat baarissa olla kiinnostuneita. Ja esim. mieheni pari kaveria on kehunut minua kauniiksi (humalassa!) joten siitä kai miehen mustasukkaisuus ja pelko petturuutta kohtaan...

Pitääpä yrittää taas vaan jutella... Jospa joskus pääsisin jonnekin...
 
Hhmm... Entäs jos mies olisi aluksi jonkin ihan lyhyen ajan lapsen kanssa kahden. Sitten pikkuhiljaa pitempiä aikoja, niin sinun olisi sitten helpompi sinne töihin lähteä... Saako udella, että viettääkö miehesi minkä verran aikaa lapsen kanssa esim iltaisin kun sinäkin olet kotona? Kun tuttava pariskunnalle kävi niin, että kun mies ei viettänyt lapsen kanssa ollenkaan yhteistä aikaa, niin tietenkin lapsen hoito oli hänelle sitten pakko tilanteen edessä vaikeaa, ja lapsikaan ei tehnyt muuta kun itki, koska oma isä oli hänelle vähän "vieras"... Eikö miehesi ymmärrä, että sinäkin voit palaa loppuun jos ei ole mitään muuta elämää kuin koti. Ja varsinkin jos ei ole muita juttukavereita kun oma lapsi... vaikka sekin tosin on kivaa, mutta kyllähän sitä aikuinen kaipaa välillä aikuista jutusteluun... Kaikkea hyvää sinulle, ja toivottavasti ongelma selviää...jotenkin.... !! *hali*
 

Similar threads

K
Viestiä
24
Luettu
515
V
H
Viestiä
14
Luettu
1K
K
K
Viestiä
1
Luettu
803
N

Yhteistyössä