A
anon.
Vieras
Voisitteko antaa mielipiteitä meidän asumiseemme liittyviin ongelmiin? Kyse on siis siitä, että muuttaako toiselle paikkakunnalle vai ei?
Minä pääsin syksyllä opiskelemaan päiväpuolelle kuntaan x, joka on 30 km:n päässä nykyisestä kotipaikasta. Samassa kunnassa on myös yritykseni, eli työpaikkani, sekä siellä asuu esikoiseni isä, jonka luona esikoiseni asuu.
Nyt koulupäiväni ovat 8-16 ja minulla on lisäksi 1,5 vuotias lapsi, joka on päiväkodissa täällä kotikaupungissani. Koulusta en voi olla jatkuvasti pois, sillä muuten en valmistu. Läsnäolopakkoja on paljon. Koulua on vielä melkein 3 vuotta jäljellä.
Jos muutamme kuntaan x, helpottuu esikoisen elämä ja kulkemiset, työni ja kouluni, MUTTA kunnassa x asuminen on paljon kalliimpaa, siellä ei terveyskeskus toimi juuri ollenkaan ja hoitopaikkoja on hyvin vähän ja laadullisesti ne ovat heikompia, kuin nykyisessä kotikaupungissa.
Sillä rahalla, mitä nyt menee matkoihin, joutuisimme kuitenkin maksamaan enemmän asumisesta. Minä en tiedä, mitä kuuluisi nyt tehdä. Toisaalta tässä kotikunnassa asumisessa olisi myös se hyvä puoli, että täältä löytyisi valmistuttuani varmasti töitä. Toki varmaan isommasta kunnasta x myös. Mutta täältä varmasti.
Meillä on esikoisen isän kanssa viikko-viikko-sopimus, joka nyt tekee tästä kaikesta haastavaa. Koulupäiväni ovat noin pitkiä, ja esikoinen on aina kulkenut mukanani kotimatkat. En tahtoisi tokaluokkalaista pistää vielä bussiin. Vai voinko olettaa, että hän pystyisi bussissa kulkemaan? Pelottaa, jännittää ja ahdistaa. Vinkkejä?
Minä pääsin syksyllä opiskelemaan päiväpuolelle kuntaan x, joka on 30 km:n päässä nykyisestä kotipaikasta. Samassa kunnassa on myös yritykseni, eli työpaikkani, sekä siellä asuu esikoiseni isä, jonka luona esikoiseni asuu.
Nyt koulupäiväni ovat 8-16 ja minulla on lisäksi 1,5 vuotias lapsi, joka on päiväkodissa täällä kotikaupungissani. Koulusta en voi olla jatkuvasti pois, sillä muuten en valmistu. Läsnäolopakkoja on paljon. Koulua on vielä melkein 3 vuotta jäljellä.
Jos muutamme kuntaan x, helpottuu esikoisen elämä ja kulkemiset, työni ja kouluni, MUTTA kunnassa x asuminen on paljon kalliimpaa, siellä ei terveyskeskus toimi juuri ollenkaan ja hoitopaikkoja on hyvin vähän ja laadullisesti ne ovat heikompia, kuin nykyisessä kotikaupungissa.
Sillä rahalla, mitä nyt menee matkoihin, joutuisimme kuitenkin maksamaan enemmän asumisesta. Minä en tiedä, mitä kuuluisi nyt tehdä. Toisaalta tässä kotikunnassa asumisessa olisi myös se hyvä puoli, että täältä löytyisi valmistuttuani varmasti töitä. Toki varmaan isommasta kunnasta x myös. Mutta täältä varmasti.
Meillä on esikoisen isän kanssa viikko-viikko-sopimus, joka nyt tekee tästä kaikesta haastavaa. Koulupäiväni ovat noin pitkiä, ja esikoinen on aina kulkenut mukanani kotimatkat. En tahtoisi tokaluokkalaista pistää vielä bussiin. Vai voinko olettaa, että hän pystyisi bussissa kulkemaan? Pelottaa, jännittää ja ahdistaa. Vinkkejä?