Mielipiteenne uudesta tulevasta laista, koskien nuorten itsemäärämisoikeutta

Uusi laki hämmentää: Vanhemmilta voidaan evätä tieto lapsen asioista | Helsingin Uutiset

 

Ensimmäinen ajatus oli se, että josko oletetaan nuoren ottavan vastuun itsestään tai sitten vastuu siirtyy yhteiskunnalle. Ja jos vastuu siirtyy yhteiskunnalle niin mitä itsemääräämisoikeutta se sitten olisi.

 

Niin, minusta on aika hurja ajatus, jos ensisyksynä en saisikaan tietää, mitään lastani koskevia asioita.

Jos tyttäreni tulisi raskaaksi, ja salaisi sitä minulta, ja päättäisi siis pitää lapsen, voitaisiinko olettaa, että minun pitäisi pitää myös lapsenlapsesta huolta.. koskaa omasta lapsestanihan olen vastuussa hänen täysi-ikäisyyteensä asti.


Jos siis sellainen tilanne tulisi eteen, jossa lapseni tulisi alaikäisenä raskaaksi, toki pitäisin sekä omasta, että lapsenlapsesta huolta, jos siis lapseni päättäisi pitää lapsen.
Enkä painostaisi lasta tekemään aborttia, jos siis saisin asiasta tietää, ennen ns. sallittua aborttirajaa. Joskin kyllä en kieltäisikään ja esittelisin sen yhtenä vaihtehtona.

Mutta jos lapsi pystyisi salamaan sen, niille raskausviikoille asti, ei sitä vaihtoehtoa voisi edes enää olla. Olisinko jotenkin juridisesti velvollinen huolehtitmaan myös lapsenlapsesta ?

 

Tuo sama tilannehan on jo terveydenhuollossa. Jos 14v tulee aborttiin ja kieltää ehdottomasti kertomasta vanhemmille, niin mehän ei saada kertoa...tai hakee kouluterkkarilta e-pillerit, ei saa terkka kertoa...

 

[QUOTE="Kätilö";29916149]Tuo sama tilannehan on jo terveydenhuollossa. Jos 14v tulee aborttiin ja kieltää ehdottomasti kertomasta vanhemmille, niin mehän ei saada kertoa...tai hakee kouluterkkarilta e-pillerit, ei saa terkka kertoa...[/QUOTE]

Niin on.

Minusta se on vähän kaksipiippuinen juttu, koska kuitenkin olen itse tästä 14-vuotiaasta vastuussa..

 

hyvä muutos.

 

Voi olla pahojakin seurauksia, lähinnä teinille itselleen.

 

Minusta kammottavaa... Vanhemmat olemme lapsesta vastuussa, ja siltä pohjalta kyllä haluan lapseni asioista tietää - häntä tukeakseni tarvittaessa. Entä jos 14v tulisi raskaaksi, päätyisi keskeytykseen, ja ei kestäisi sitä henkisesti vaan esim. tekisi jotain peruuttamatonta? Olisin ollut hirvittävän surullinen, ettei asia olisi tullut tietoomme, jotta olisimme voineet auttaa ja tukea

Pitää vaan koettaa säilyttää niin hyvät puhevälit, että asioista voidaan keskustella nuoren kanssa. Meillä hankittiin ehkäisy yhdessä - terkkari kyllä vaati minun allekirjoituksen johonkin lomakkeeseen. Siis, ettöä olen asiasta tietoinen ja sitoudun maksamaan pillerit. Tyttö ihan rehellisesti vuoden seurustelun jälkeen kertoi aikovansa varata ajan terkkarille.

Järkyttävää mielestäni. Vanhemmilla on velvollisuus lapsen kasvatukseen, sekä vastuu. Ja siltä kannalta katsoen mielestäni myös oikeus tietää lapsensa asioista.

 

Mutta onko oikeasti niin, että jos lapseni tulisi raskaaksi 14-vuotiaana, voitasiinko minut velvoittaa huolehtitmaan myös lapsenlapsesta?

Edelleen sanon, että niin tekisin, mutta mietin vaan.

 

Mutta onko oikeasti niin, että jos lapseni tulisi raskaaksi 14-vuotiaana, voitasiinko minut velvoittaa huolehtitmaan myös lapsenlapsesta?

Edelleen sanon, että niin tekisin, mutta mietin vaan.

Hyvä kysymys. Juridisesta puolesta en osaa sanoa, mutta itse ainakin varmaan moraalisesti sen haluaisin (tai tuntisin ehkä paremminkin velvollisuudekseni jos suoraan sanotaan) tehdä.

Oman kanssa katsottiin kaikki jaksot teiniäideistä, ja juteltiin juuri tuosta. Että mikä vastuu lapsen saamiseen liittyy, ja kuinka isovanhemmille ei voi kasvatusvastuuta sälyttää, jos lapsen pitää - vaikka apua antavatkin.

Mielestäni tuon ikäinen asuisi sitten varmaan kotona vauvan kanssa, lapsilisillä kumpikin.

 

Siis 14v asuisi vauvan kanssa omassa lapsuuden kodissa, kotona omien vanhempien kanssa. Miten sen ikäinen vauvan kanssa kahdestaan pärjäisi?

 

Niin ja voisiko 14v olla edes lapsen huoltaja?

 

Voin olla hakoteillä, mutta käsittääkseni huoltaja voi olla 14v, ja hänen vanhempansa ovat sitten tämän huoltajan holhoojia. Eihän tuon ikäinen voi tehdä asunnon vuokrasopimuksia, ja muistaakseni tytölle pankkitiliä avatessa siihen tarvittiin meidän vanhempien allekirjoitukset. Tyttö tietäisi kyllä, kun on hirveän kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja koulussa ovat näitä käyneet. Nukkuu vaan jo

Oikaiskaa jos olen väärässä tässä huoltajaholhooja asiassa.

 

Eli jos yläasteikäinen kertoo opelle että häntä pahasti kiusataan koulussa ja harkitsee itsemurhaa, ope ei voi kertoa vanhemmille?

 

Eli jos yläasteikäinen kertoo opelle että häntä pahasti kiusataan koulussa ja harkitsee itsemurhaa, ope ei voi kertoa vanhemmille?

Kamalaa Jos joku minun alaikäisistä opiskelijoista kertoisi tuollaista minulle, ihka varmasti rohkaisisin kertomaan vanhemmille tai pyytäisin lupaa saada kertoa.

Ja uskon, että kertoisin joka tapauksessa. En voisi ottaa kontolleni moista.

 

Eli jos yläasteikäinen kertoo opelle että häntä pahasti kiusataan koulussa ja harkitsee itsemurhaa, ope ei voi kertoa vanhemmille?

en oikein tiedä, enkä tiedä tietävätkö opettajatkaan. Kamala ajatus.: /

 

Ihan typerä laki. Miten voit lastasi auttaa jollet saa tietää ongelmasta??? Enpä kyllä usko koulun olevan se paikka jossa jotain kerrotaan. Mutta jos siellä olis jotain tärkeää saada tietää ja se pimitettäisiin niin en sitten ota vastaan mitään muutakaan kommenttia koululta enkä allekirjoittele enkä keskustele mistään. Muutenkin inhoan koko wilmaa.

 

Eli jos yläasteikäinen kertoo opelle että häntä pahasti kiusataan koulussa ja harkitsee itsemurhaa, ope ei voi kertoa vanhemmille?

tuosta artikkelista saa ainakin sellaisen käsityksen, et opettaja tuollaisessa tapauksessa ohjaa lapsen eteenpäin, ja psykologit jne selvittää onko lapsen edun mukaista et vanhemmille ei kerrota.
eli lapsella ei ole ehdotonta oikeutta kieltää tietojen kertomista vanhemmille.
tuossahan nimenomaan sanotaan et sellaisissa tapauksissa kun vanhemmat eivät huolehdi lapsista, ei lapsen asioita heille aina kerrota, mut lasta ei siltikään jätetä oman onnen nojaan vaan hänelle haetaan apua muualta.

 

tuosta artikkelista saa ainakin sellaisen käsityksen, et opettaja tuollaisessa tapauksessa ohjaa lapsen eteenpäin, ja psykologit jne selvittää onko lapsen edun mukaista et vanhemmille ei kerrota.
eli lapsella ei ole ehdotonta oikeutta kieltää tietojen kertomista vanhemmille.
tuossahan nimenomaan sanotaan et sellaisissa tapauksissa kun vanhemmat eivät huolehdi lapsista, ei lapsen asioita heille aina kerrota, mut lasta ei siltikään jätetä oman onnen nojaan vaan hänelle haetaan apua muualta.

Luin sen niin tunteella, etten ehtinyt oikein syventyä sisältöön ihan ajatuksella.
Mutta silti suhtaudun vähän varauksella..

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen arvioi lapsen kypsyyden päättää asiastaan.


tuollainen lause löytyy sieltä lopusta oppilashuolto otsakkeen alta

eli ei tuo uusi laki tarkoita sitä et lapset jätetään yksin.

mä en usko et tämä uusi laki muuttaa nykykäytäntöjä oikeastaan yhtään, onpahan taas vaan viranomaisilla töitä vähäksi aikaa kun rustaillaan uusia sääntöjä.

 

Pitää sanoa, että kyllä välillä kaipaa niitä entisiä omia lapsuusaikoja aijalta ennen tietokoneita. Koulu oli yhteyksissä vanhempiin nuoren asioissa, meillä käytiin yläluokilla joka lukukausi luokanvalvojan keskusteluissa oman vanhemman kanssa. Toki oli pikkuinen korpikoulu. Miekin eloisana oppilaana osasin olla, kun tiesin, että kotiin kuuluu jos ei "kunnolla" ole. Ja vanhemmat huolehti lapsista, pääsääntöisesti ainakin, meillä maalla äiti piti yhden ystäväni ruoassa, kun hänestä ei niin sillä saralla huolta kannettu. Vaikka vanhemmat muuten ihan asiallisia olivatkin.

Eikä tullut mieleen, ettei minun asiani olisi kuuluineet vanhemmille. Ei ollenkaan.

Varaus asiaan on kova täälläkin, vaikka 1 1/2 vuotta enää ja olen "aikuisen" äiti.

 

mä itseasiassa näen tän asian aika positiivisena uudistuksena.

jos otetaan nää pari esimerkkitapausta jotka tässä on jo tullut esille eli..

14v tyttö on raskaana, ja kertoo siitä opettajalle koska tietää et voi kieltää ettei vanhemmille kerrota

hyvä asia ensinnäkin se, et tuo tyttö voi puhua asiasta jollekkin, eikä salaa asiaa
toinen asia, joka ei varmaan kaikkien mielestä ole hyvä, on se, et tyttö tietää et vanhemmat eivät anna lupaa aborttiin, ja hän joutuisi lapsen pitämään.Hän saa tukea psykologilta,terveydenhuoltoihmisiltä jne sekä ennen et jälkeen abortin

TAI jos hän haluaa pitää lapsen ja tietää et vanhemmat ei siihen suostu, häntä ei pakoteta aborttiin, vaan ehkä pääsee turvakotiin tai sijaisperheeseen tms taas ammatti-ihmisten tuella, ja pystyy pitämään lapsen.

toinen esimerkki se lapsi joka harkitsee itsemurhaa, taaskin hyvä puoli on et voi jollekkin avautua, ja saa apua ja tukea.Vaikka suurinosa vanhemmista auttaisi ja tukisi lastaan, on myös sellaisia joilta se ei onnistuisi.

 

mä itseasiassa näen tän asian aika positiivisena uudistuksena.

jos otetaan nää pari esimerkkitapausta jotka tässä on jo tullut esille eli..

14v tyttö on raskaana, ja kertoo siitä opettajalle koska tietää et voi kieltää ettei vanhemmille kerrota

hyvä asia ensinnäkin se, et tuo tyttö voi puhua asiasta jollekkin, eikä salaa asiaa
toinen asia, joka ei varmaan kaikkien mielestä ole hyvä, on se, et tyttö tietää et vanhemmat eivät anna lupaa aborttiin, ja hän joutuisi lapsen pitämään.Hän saa tukea psykologilta,terveydenhuoltoihmisiltä jne sekä ennen et jälkeen abortin

TAI jos hän haluaa pitää lapsen ja tietää et vanhemmat ei siihen suostu, häntä ei pakoteta aborttiin, vaan ehkä pääsee turvakotiin tai sijaisperheeseen tms taas ammatti-ihmisten tuella, ja pystyy pitämään lapsen.

toinen esimerkki se lapsi joka harkitsee itsemurhaa, taaskin hyvä puoli on et voi jollekkin avautua, ja saa apua ja tukea.Vaikka suurinosa vanhemmista auttaisi ja tukisi lastaan, on myös sellaisia joilta se ei onnistuisi.

ihan hyviä näkökulmia. Mä suhtaudun silti varauksella, koska minusta tuossa taas nuori voi jäädä myös ns tyhjän päälle. Koska en varauksetta luota siihen, että nuorta oikeasti ohjataan saamaan apua.

 

ihan hyviä näkökulmia. Mä suhtaudun silti varauksella, koska minusta tuossa taas nuori voi jäädä myös ns tyhjän päälle. Koska en varauksetta luota siihen, että nuorta oikeasti ohjataan saamaan apua.

sama ongelma voi olla nykyäänkin edessä kun opettaja tms ilmoittaa vanhemmille ja olettaa asian olevan hoidossa, ja vanhempien kiinnostus lapsensa hyvinvointia kohtaan on nolla.
koskaan-ikinä ei päästä sellaiseen tilanteeseen et kaikkien kannalta asiat sujuisi hyvin ja kaikki apua tarvitsevat sitä apua jostain saa.

mä luulen et tän uudistuksen myötä saadaan nyt apua niille jotka sitä eniten tarvitsee, ja ne jotka nykyäänkin kertoo vanhemmilleen kipeätkin asiat, tekee sen jatkossakin.

 

Mitenkäs, jos nuorella on hirveän vaikea murrosikä, ja hän uhallaan kieltää kertomasta vanhemmilleen? Ja vanhemmat olisivat ihan rakastavia, tavallisisa ihmisiä, jotka haluaisivat kaikin tavoin auttaa.

Jotenkin minun ajattelukantani on niin aay´taminaikuinen, että koen olevani vastuussa lapsestani, enkä halua, että selkäni takana pelataan mitään sellaisissa asioissa, joilla voi olla isot vaikutukset lapseni elämään. En halua, että viranomaistaho tietää jotain, mitä minä en - koska uskon, että pitkän päälle se kuitenkin oltaisiin minä ja mies, jotka lasta sitten yhdessä ehjäisimme.

Toki, jos koti en sellainen, ettei sieltä heru mitään henkista tai fyysistä apua, on asia eri.