...lisäämään, että nyt kun yön nukuttua tätä katsoo uusin silmin, niin koko keskustelusta -- APn kysymyksestä ja monesta vastauksesta näkyy kyllä ongelman ydin. Toinen toisensa jälkeen on pyyhkäissyt asian ohi vakuuttelemaan muodossa tai toisessa vakaumustaan, että ainahan miehen on oltava valmis.
Tässä on nyt suomalaisilla naisilla aika häiriintynyt mieskuva, että mies on [tai miehen on heidän mielestään oltava] naimakone joka käy päälle heti kun saa vihreetä valoa. Tai muuten täytyy varmasti olla homo tai on jotain muuta vikaa. APn alkuperäinen kysymyskin heijastaa tätä asennetta -- 'minkä ihmeen takia en sille kelvannut, kun sen kuitenkin pitäisi sellainen olla että kaikki kelpaa!' Samaa asennetta ilmenee myös tuosta asiattomasta APn syyllistämisestä - sinun täytyy olla lihava etc.
Onko se niin mahdotonta ymmärtää, että miehet on ajattelevia tuntevia ihmisiä, jotka joko elävät sitoutuneena parisuhteessa, tai sitten odottavat että se juuri oikea sattuu kohdalle. Ja että siinä sopivuudessa painaa ihan toiset asiat kuin yksikään niistä, mitä tässä keskustelussa on tullut esiin. Muissa kulttuureissä treffeillä (dating) käyminen on nimenomaan tätä: tapaillaan muutaman kerran, jotta pystytään sitten näkemään, kannattaako tästä mitään lähteä kehittämään. Suomessa jo työpaikalla osoitetty ammattimainen ystävällisyys ja normaali sosiaalisuus otetaan sitoumuksena, ja tätä jo oletettua 'parisuhdetta' lähdetään yksipuolisesti kehittämään ja raivokkaasti puolustamaan. Ja tosissaan tartutaan melkein ensimmäiseen mieheen joka päivää sanoo -- ja jos ei tämä mies nyt ihan ole semmoinen niinkuin oli sitä pelastamaan tulevan prinssin kuvitellut, niin ainahan sitä voi sitten ruveta muokkaamaan mieleisekseen.
Niinkuin ruåttalaiset sanoo -- I ain't the one! Miksi ihmeessä minä haluaisin mitään tekemistä semmoisen naisen kanssa, joka ei minua sen vertaa kunnioita, että saisin itse olla mukana päättämässä kuka minulle pariksi sopii. Minkä ihmeen takia minä haluaisin suhteesen jonkin semmoisen ihmisen kanssa, joka ei liittoon näytä tuovan mitään muuta kuin oman epätoivoisuutensa. Jonkun yhtä epätoivoisen ja heikon miehen ihan varmasti saa näinkin loukkuun. Jonkun, joka ei raaski torjua kun toinen niin epätoivoisesti yrittää. Arvatkaa muuten tuleeko semmoisesta liitosta onnellinen!