Ei tietenkään pidä pahastua. En oleta toisen tuntevan samalla tavalla.
Kerran kaveerasin yhden nuoren naisen kanssa. Hänellä oli mies, mutta hän hyppäsi jatkuvasti vieraissa. Yhtenä iltana hän tuppautui luokseni ja olin lähinnä ärtynyt siitä. Istuskeltiin, juteltiin ja aikanaan hän häipyi. Jälkeenpäin hän kertoi, että hän oli ollut ihastunut minuun. Tuolla vierailukerralla hän oli ikään kuin antanut minulle loistavan tilaisuuden lähennellä itseään. Kun en tarttunut siihen, hän ymmärsi olla piirittämättä minua sen enempää. Aika hienotunteisesti hoidettu ihastumistapaus.
"Ahaa"
Oliko tuo mies kenties varattu?
Yleensä se 'unohtuu' mainita näissä valitelmissa kun naista harmittaa ettei mies tuntenut samoin ja on tylyttänyt sitten muka pahasti tai katkonut välit. Vaikka päästään terve & uskollinen mies näin tekeekin jos naispuolinen tuttavuus käy liian innokkaaksi ja osoittaa muutakin kuin kaverillisia tunteita.
Joillakin naisilla tuntuu olevan käsitys, että kun ihastuu niin eihä se rakkaus katso siviilisäätyä vaan se mies kuuluu korjata 'talteen", kun se varmasti voi huonosti nykyisessä suhteessaan blaablaa. Tuo naistyyppi on rasittava. Muuten kyllä ihania ihmisiä ystävinä omassa lähipiirissä. Ei onneksi ykskään ole mieheeni koskaan ihastunut, ei ole heidän tyyppiään.
Näin naisena taas voin todeta ettei se yksipuolinen ihastus ole aina kauhean mukava käsitellä jos yrittää olla loukkaamatta sitä ihastunutta. Väkisin loukkaa lähes aina vaikka kuinka nätisti sen ilmaisisi omasta mielestään. Ihastuneena kaikki tuntuu pahemmalta mitä todellisuudessa onkaan. Kuten ne positiiviset jututkin isommilta. Se aivokemia..
Yleensä se 'unohtuu' mainita näissä valitelmissa kun naista harmittaa ettei mies tuntenut samoin ja on tylyttänyt sitten muka pahasti tai katkonut välit. Vaikka päästään terve & uskollinen mies näin tekeekin jos naispuolinen tuttavuus käy liian innokkaaksi ja osoittaa muutakin kuin kaverillisia tunteita.
Joillakin naisilla tuntuu olevan käsitys, että kun ihastuu niin eihä se rakkaus katso siviilisäätyä vaan se mies kuuluu korjata 'talteen", kun se varmasti voi huonosti nykyisessä suhteessaan blaablaa. Tuo naistyyppi on rasittava. Muuten kyllä ihania ihmisiä ystävinä omassa lähipiirissä. Ei onneksi ykskään ole mieheeni koskaan ihastunut, ei ole heidän tyyppiään.
Näin naisena taas voin todeta ettei se yksipuolinen ihastus ole aina kauhean mukava käsitellä jos yrittää olla loukkaamatta sitä ihastunutta. Väkisin loukkaa lähes aina vaikka kuinka nätisti sen ilmaisisi omasta mielestään. Ihastuneena kaikki tuntuu pahemmalta mitä todellisuudessa onkaan. Kuten ne positiiviset jututkin isommilta. Se aivokemia..
Quqqenhaim
Millä tavalla hän sinua nöyryytti? Se ei ole missään tapauksessa oikein, ihme ettei kukaan tähän tarttunut.
ossi
Se mies nyt vaan sauttuu olemaan idiootti jolla ei ole valmiuksia käsitellä tunteitaan, eikä kykyä empatiaan. Yleensä miehestä ihastus kuin ihastus on imartelevaa, ja sitäpaitsi aivan tavallista ystävyyssuhteissa.
No en mä imartelevasta tiedä, vaikka onhan semmoinen tietty hyvin harvinaista herkkua. Mut imartelun sijaan saattavat olla hyvinkin kiusallisia tilanteita.
"jep"
Uusi nainenko? Ja pelehti sun edessä? ...kuhan arvailen. Kuule se tuntuu tietty pahalta.Mutta siinä ei ole mitään pahaa- Jos mies on ollut vain kaverisi niin saahan kaverit ihastua ja rakastua, siis johon kuhun muuhun. Ei siinä tieten tahtoen toista loukata, varsinkaan jos hän ei ole edes tiennyt ihastumisestasi. Oletko kenties olettanut että hän tietää??
Tää on ihan elämän normisettiä. Kaikesta oppii onneksi. Ja kaikista opettavin näkövinkkeli on se kun laittaa itsensä toisen rooliin. Mitäs jos sinulla olisi miespuolinen kaveri. Joka ihastuisi sinuun mutta sinulla ei olisi yhtää minkäänlaista romanttista tunnetta häntä kohtaan. Etkä edes olisi kuullut miehen puhuvan ihastuksestaan...niin huomioisitko tuota "ihastusta josta et edes tiedä" käytöksessäsi?
Toinen kysymys: Jos tuo kaverisi olisikin nainen, etkä häneen olisi ihastunut, niin kokisitko että hän tekee väärin jos tekisi niin kuin tuo kuvaamasi mies on tehnyt sulle?
Tää on ihan elämän normisettiä. Kaikesta oppii onneksi. Ja kaikista opettavin näkövinkkeli on se kun laittaa itsensä toisen rooliin. Mitäs jos sinulla olisi miespuolinen kaveri. Joka ihastuisi sinuun mutta sinulla ei olisi yhtää minkäänlaista romanttista tunnetta häntä kohtaan. Etkä edes olisi kuullut miehen puhuvan ihastuksestaan...niin huomioisitko tuota "ihastusta josta et edes tiedä" käytöksessäsi?
Toinen kysymys: Jos tuo kaverisi olisikin nainen, etkä häneen olisi ihastunut, niin kokisitko että hän tekee väärin jos tekisi niin kuin tuo kuvaamasi mies on tehnyt sulle?
iu
Ihastuneen nolaaminen ja nöyryyttäminen on tyypillistä käytöstä 13-15-vuotiaille, mikäli oikein muistan omilta ja lapsosten teiniajoilta. Silloin ei vielä olikein ole keinoja käsitellä tuollaisia tilanteita, mikä näyttäytyy monesti ylilyönteinä käytöksessä. (Itsekin muistan käyttäytyneeni tuolla tavalla, mikä näin jälkikäteen hävettää kovasti.)
Tapaamasi mies on jäänyt (ainakin tässä suhteessa) murrosikäisen tasolle, oletan.
Tapaamasi mies on jäänyt (ainakin tässä suhteessa) murrosikäisen tasolle, oletan.
"Nainen"
Kuljen työmatkani julkisilla ja saman matkan varrella minulla näyttäisi olevan kaksikin tällaista yksipuolisesti ihastunutta stalkkeria. Se on oikeasti aika rasittavaa ja olen joutunut miettimään että tekisin muutoksia reittiini tai matkustusaikoihin. Riittävän tyly käyttäytyminen on tähän mennessä näyttänyt rauhoittavan kuitenkin tilanteen. Vinkkinä: jos ihastuksen kohde ei osoita minkäänlaista merkkiä kiinnostumisesta niin lopeta HETI.
Just näin! Paskamaista, kun ei yhtäkkiä olekaan enää kaveria vaan vain heppu joka haluaa pöksyihisi.
Tosin, en mä sen vuoksi kellekään ikävästi tekisi tai sanoisi, antaisin vaan olla ja harmittelisin itsekseni menetettyä ystävää.
Joko mun kaveriporukkani on vallan poikkeuksellista sakkia tai sitten yleistät liikaa.
Mä ny oon harrastehumpansoiton merkeissä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kiertäny vissiin puolsuomee ja sinänsä varkaaksi tekeviä tilaisuuksia matkan varrelle mahtuu. Mut en muista, että kertaakaan olis porukoissa ollu ketään paatunutta häntäheikkiä. Pikemminkin paatuneita ukkomiehiä, joilla koti- ikävä on hitosti suurempi kuin palo vieraisiin pöksyihin. Et se siitä sex&drugs&humppa- elämästä. Ei o koskaan tarttenu päästää tilannetta niin pitkälle, että olis siviilisäätyään ollu tarpeen edes mainita.
Jotenkin ikävää jos ei pysty suhtautumaan kaverina. Miks ei pystyis? Ei siltoja tosta syystä tartte polttaa.
xxz
[QUOTE="a.p.";30497784]Tätä mieltä minäkin olen.
En vaan ymmärrä, miksi niin fiksun oloinen kaveri ei osannut käsitellä tätä tilannetta muuta kuin idioottimaisesti[/QUOTE]
Jos hän todella nöyryytti sinua, niin siinähän sulla on syy jo luopua tunteista miestä kohtaan. Ymmärrän tietysti, että kirvelee ihan hirveästi pakit ja nöyryytys vielä päälle. Itse olin teininä nössön maineessa ja koulukiusattu, eikä kukaan poika halunnut tehdä tuttavuutta pitkällä tikullakaan. Silloin olin vielä niin avoin höhlä, että yritinkin tehdä tuttavuutta kiinnostavien poikien kanssa. Mutta toisaalta hyvä, että siitäkin kokemuksesta oppi, että osaa olla varovaisempi ja arvostaa omaa sydänraukkaa. Oppii hienovaraiseksi, mutta toivottavasti ei ihan sulkeudu loppuelämäkseen.
En vaan ymmärrä, miksi niin fiksun oloinen kaveri ei osannut käsitellä tätä tilannetta muuta kuin idioottimaisesti
[/QUOTE]Jos hän todella nöyryytti sinua, niin siinähän sulla on syy jo luopua tunteista miestä kohtaan. Ymmärrän tietysti, että kirvelee ihan hirveästi pakit ja nöyryytys vielä päälle. Itse olin teininä nössön maineessa ja koulukiusattu, eikä kukaan poika halunnut tehdä tuttavuutta pitkällä tikullakaan. Silloin olin vielä niin avoin höhlä, että yritinkin tehdä tuttavuutta kiinnostavien poikien kanssa. Mutta toisaalta hyvä, että siitäkin kokemuksesta oppi, että osaa olla varovaisempi ja arvostaa omaa sydänraukkaa. Oppii hienovaraiseksi, mutta toivottavasti ei ihan sulkeudu loppuelämäkseen.
Näin!
Onkohan ap joku yläkoululainen tmv? Kuulostaa tosiaan teinimeiningiltä. Hyh, itsekin olen joutunut teininä tylytyksen kohteeksi, kun se poika ei uskaltanut itse tulla sanomaan, vaan laittoi kaverinsa asialle ja vähintään puoli koulua kuuli sen tyypin sanat. Hyh! Inhottaa vieläkin.
Just näin!
Tuli jotenkin paha mieli ap:n puolesta.:hug:
Mies käyttäytyi kyllä tosi möllisti sua kohtaan.
Tuon asian olisi voinut hoitaa ihan toisin.:|
Et menettänyt mitään hyvää, jatkataan eteenpäin.
Oon pahoillani sun puolesta! Mullakin kävi yläasteella just noin et frendi paljasti kaikille kenestä tykkään ja sit se poika rupes väittelee mua. No jaa sama se kai on.. Itse ihastun jatkuvalla syötöllä johonkin, mutta tiiän että ne on vaan ohimeneviä tunne kuohuja. Tiiän myös että jotkut on olleet ihastuneet muhun ja no hienotunteisesti yritän viestittää että ollaan vaan kavereita. Minusta ihastuminen on ihan eri asia kuin rakastuminen. Siihen ei kuole, jos ei saa vastakaikua.
Tapani
"Tapaamasi mies on jäänyt (ainakin tässä suhteessa) murrosikäisen tasolle, oletan. "
Missään ei ole tuotu esiin että *mitä* tämä mies on tehnyt, ainoastaan että op tuntee tulleensa nolatuksi. Ja sitten kun katsoo tuota alkuperäistä viestiä, niin yksi asia on varma: OPn tunteet ja OPn todellisuus ei ole ihan sama asia.
Nyt en halua nolata OPta lisää, mutta kun täällä käydään tekemään miehestä diagonoosia sillä perusteella ettei muuta tapahtuneesta tiedetä kuin se, että jollain toisella on yläasteella ollut verranollisia tuntemuksia niin ollaan täysin hakoteillä. Torjutuksi tuleminen on aina noloa, ja sitten jos on vähän tällaisia narsistisia piirteitä -- kuten OPlla ilmeisesti on, koska intiimisuhteen on hänen mielestään tapahduttava silloin kun hän niin on päättänyt -- voi hän helposti tulkita kaiken torjutuksi tulemisen hyökkäykseksi itseään vastaan ja tarkoitukselliseksi nolaamiseksi. Takertujasta on vaikea päästä erooon tätä nolaamatta, vaikka kuinka hienotunteinen tahtoisi olla, kun se hienotunteisuus ei riitä siihen, että saisi toisen luovuttamaan.
Missään ei ole tuotu esiin että *mitä* tämä mies on tehnyt, ainoastaan että op tuntee tulleensa nolatuksi. Ja sitten kun katsoo tuota alkuperäistä viestiä, niin yksi asia on varma: OPn tunteet ja OPn todellisuus ei ole ihan sama asia.
Nyt en halua nolata OPta lisää, mutta kun täällä käydään tekemään miehestä diagonoosia sillä perusteella ettei muuta tapahtuneesta tiedetä kuin se, että jollain toisella on yläasteella ollut verranollisia tuntemuksia niin ollaan täysin hakoteillä. Torjutuksi tuleminen on aina noloa, ja sitten jos on vähän tällaisia narsistisia piirteitä -- kuten OPlla ilmeisesti on, koska intiimisuhteen on hänen mielestään tapahduttava silloin kun hän niin on päättänyt -- voi hän helposti tulkita kaiken torjutuksi tulemisen hyökkäykseksi itseään vastaan ja tarkoitukselliseksi nolaamiseksi. Takertujasta on vaikea päästä erooon tätä nolaamatta, vaikka kuinka hienotunteinen tahtoisi olla, kun se hienotunteisuus ei riitä siihen, että saisi toisen luovuttamaan.
"jjjj"
Mies on tyly vain silloin, jos ihastunut nainen ei ole kaunis. Surullista, mutta totta. Hyvännäköiselle naiselle ollaan kohteliaita, koska mies tietenkin haluaa säilyttää mahdollisuuden satunnaisseksin harrastamiseen tulevaisuudessa.
lisätietoa
Siis mitä mies oikein teki? Sinulla lienee jotain sisäpiirin tietoa, mitä ketjussa ei ilmene tai sitten sinulla on taas se palstasympatiseeraajan hattu päässäsi, sellaisen joka ymmärtää ap:n kuoliaaksi olipa kyse ihan mistä tahansa.Just näin!
Tuli jotenkin paha mieli ap:n puolesta.:hug:
Mies käyttäytyi kyllä tosi möllisti sua kohtaan.
Tuon asian olisi voinut hoitaa ihan toisin.:|
Et menettänyt mitään hyvää, jatkataan eteenpäin.
Lispetti harmaana
No lähtäkohtaisesti kai vastataan ap:n antamien tietojen perusteella. On totta että empatia toimii. Olen ollut vastaavassa tilanteessa kuin ap:n entinen ihastus ja se hävettää vieläkin. Toisella kertaa olinkin jo fiksumpi ja osasin hoitaa asian loukkaamatta. Ei ihmisiä tarvitse loukata syyttä suotta. Maailma on muutenkin kova.
"a.p."
En ole ruma, en ole ylipainoinen.
Olen ihan oikeasti ymmälläni, että mitä on tapahtunut minun ja sen miehen välillä.
Nyt sitten viimeiseen asti vältän minkäänlaista konfrontaatiota jonkun aikaa. Kunhan kaikki tomu laskeutuu, saatan ehkä kysäistä, että mikä tuli. Mutta se käytös oli oikeasti jotain teinitasoa, vaikka ikää hänellä on n. 30 vuotta. Sehän tässä hämmästyttääkin, että kun se oli aikaisemmin tosi asiallisen oloinen mies.
Vielä vakuutan, että en ole roikkunut tai muutenkaan ollut tyrkky. Vannon käsi raamatulla puhuvani täyttä totta.
Olen ihan oikeasti ymmälläni, että mitä on tapahtunut minun ja sen miehen välillä.
Nyt sitten viimeiseen asti vältän minkäänlaista konfrontaatiota jonkun aikaa. Kunhan kaikki tomu laskeutuu, saatan ehkä kysäistä, että mikä tuli. Mutta se käytös oli oikeasti jotain teinitasoa, vaikka ikää hänellä on n. 30 vuotta. Sehän tässä hämmästyttääkin, että kun se oli aikaisemmin tosi asiallisen oloinen mies.
Vielä vakuutan, että en ole roikkunut tai muutenkaan ollut tyrkky. Vannon käsi raamatulla puhuvani täyttä totta.