Ensimmäisen lapsen kohadalla mies kävi mielellään mun kans valmennuksessa ja me koimme sen ihan hyödylliseksi. Riippuu varmasti paljon kunnasta ja pitäjästä mitä valmennus sisältää, mutta meillä käsiteltiin paljon myös isän roolia synnytyksessä, imetyksessä (varsinkin ongelmatilanteissa sekä seksuaalisuuden kannalta), vauvanhoidossa ja parisuhteen muuttuessa perhe-elämäksi. Toisen raskauden aikana mies oli mukana lähes jokaisella neuvolakäynnillä. Meillä tosin oli neuvolassa meneillään pilottikokeilu jonka aikana oli "pakollista" isän käydä neuvolassa vähintään kerran, sekä osallistua kotikäyntiin raskauden aikana, mutta mielellään mies tuli mukaan aina kun pääsi, lähinnä tosin varmistamaan että minä muista kertoa kaikki vaivani (olin sairaslomalla useamman viikon vastentahtoisesti ja olisin varmaan vähätellyt oireitani jotta pääsisin pian taas töihin, jos mies ei olisi ollut mukana). Olen kuullut monilta muilla paikkakunnilla asuvilta kavereilta ettei valmennuksen tai neuvolat ole läheskään samanlaisia ja yhtä hyödyllisiä, joten ymmärrän kyllä ettei ne välttämättä huvita.