Miehet ei ikinä maksa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyllästynyt tähän
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulle tuli ihan ideaalitilanne, jossa ei tarvitsisi miettiä kuka maksaa ja mitä. Eräs mies pyysi treffeille -lenkkeilemään koirien kanssa. Siinäpä sitä voisi tutustua ja jos olisi (tiedän että ei ole) pihi mies, niin pääsisi helpolla/halvalla kun koirien kanssa ei voi mennä kahviloihin eikä ravinteleihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Laatuessi:
se on ihan pelkka asennekysymys, josta nakee etta mies on valmis kayttamaan aikaansa ja rahojansa naiseen, olevansa valmis satsaamaan naiseen. Ja jokainen sitten resurssiensa mukaan.
Ja miehen pitäisi tietää haluavansa satsaavan naiseen heti ensimmäisistä treffeistä alkaen?

 
No voi pyhät pyssyt tteel. Jos jollekin yksi kahvikupponen (n.2 euroa) on ylitsepääsemätön satsaus ekoilla treffeillä, niin minä puolestani en tuhlaa aikaana kokoa tapaukseen yhtään enempää.

Tuskin kukaan järkevä mies jää paria euroa suremaa, vaikka tapaaminen jäisikin vain yhteen.

Vähän reilummat tarjoaat ietysti vaikka pullankin ;-)
 
No mita kumman jarkea on edes kutsua deiteille jos nainen ei sinua lainkaan kiinnosta? Ja yks pikku kysymys: oletko koskaan ostanut lottokuponkia? Suhdeasiat ovat kuin lottoa, vain lottoamalla voi voittaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Laatuessi:
Mutta jos puhutaan deiteista, niin olen sita mielta, etta miehen tulee hoitaa maksupuoli. -- Ja deittailulla tarkoitan suhteen alkupuolen tapaamisia, siihen saakka kun suhde on vakiintunut, mutta olen toki sita mielta, etta toista osapuolta pitaa muutenkin huomioida, vaikka oltaisiin oltu 50 vuotta yhdessa.

Toista nimenomaan pitää huomioida jatkuvasti suhteessa, mutta ei maksaa prinsessalle siitä, että hän alentuu miehen seuraan.

Essit ja ellit, puurot ja vellit: yhdistätte automaattisesti HUOMIOIMISEN ja RAHANKÄYTÖN.

Alkuperäinen kirjoittaja Laatuessi:
Tama, etta miehen tulee maksaa on taysin asennekysymys joka ei nayta naille miehille menevan jakeluun, ja silla ei ole mitaan tekemista sen kanssa etta voiko toinen maksaa tuhannen euron matkoja ja kalliita illallisia, se on ihan pelkka asennekysymys, josta nakee etta mies on valmis kayttamaan aikaansa ja rahojansa naiseen, olevansa valmis satsaamaan naiseen.

Sinulle ei näytä menevän jakeluun tuon "asennekysymyksen" merkitys. Lyhesti: sinun seurasi maksaa. Haluat seurastasi rahaa mieheltä.

Alkuperäinen kirjoittaja Laatuessi:
No mita kumman jarkea on edes kutsua deiteille jos nainen ei sinua lainkaan kiinnosta?

Oletat siis itsekin, että mies on kiinnostunut sinusta halutessaan tavata sinua - miksei se riitä ilman rahallisia todistuksia? Mies antaa sinulle tasan saman panoksen kuin sinäkin: aikaansa.

Alkuperäinen kirjoittaja Laatuessi:
Ja yks pikku kysymys: oletko koskaan ostanut lottokuponkia? Suhdeasiat ovat kuin lottoa, vain lottoamalla voi voittaa.

Kunhan mies maksaa sinulle sen lottokupongin?
 
Laatuessi: "Suhdeasiat ovat kuin lottoa, vain lottoamalla voi voittaa."
Valitettavasti vertaus on huono, sillä useimmat (kaikki) tietävät, että suurin todennäköisyys Lotossa on hävitä - ei saa rahoille vastineeksi edes hyvää mieltä.

Mutta rahakkaiden deittien maksaminen onkin ilmeisesti pelimiesten laji. Todennäköisyys pieneen voittoon kasvaa kun järjestelmällisesti panostaa paljon.
Tämä on sitä arkirealistista arpajaismatematiikkaa. Toivottavati parisuhdepelit kuitenkin noudattavat toisenlaista logiikkaa.

Mutta Laatuessin kanssa olen kyllä samaa mieltä siitä, että on miehiä, jotka eivät arvosta naista, eivät ajallisesti, eivät rahallisesti tai muutoinkaan. Siinä on naiselle riski, jos ryhtyy tekemään enemmän, kustantamaan ja käyttämään oman aikansa ja varansa miehen mukavuuden takaamiseen. Jos noin suostuu alussa suhteeseen, saa sitä jatkaa samalla tavalla lopuun saakka. Mies ei eduistaan luovu. Joten tasaarvo ja tasapuolisuus heti suhteen alussa on molempien etu myös pitkässä suhteessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pit.:
No voi pyhät pyssyt tteel. Jos jollekin yksi kahvikupponen (n.2 euroa) on ylitsepääsemätön satsaus ekoilla treffeillä, niin minä puolestani en tuhlaa aikaana kokoa tapaukseen yhtään enempää.

Tuskin kukaan järkevä mies jää paria euroa suremaa, vaikka tapaaminen jäisikin vain yhteen.

Vähän reilummat tarjoaat ietysti vaikka pullankin ;-)

Älä hyvä tyttö mene pullaa ottamaan! Sehän tarkottaa ilmiselvästi että sillon pitää antaa kakkoseenkin..
 
No ensinnakin etta ei kenenkaan tartte mun lottokuponkejani maksaa, maksan ne ihan itse. Ja toiseksi jos jarjestelmallisesti sijoitat enemman lottoon voiton mahdollisuutesi kasvaa, aivan samoin kuin minka tahansa tavoittelussa, kaikki mita haluamme tosiaan olemme normaalisti valmiita uhraamaan vaivojamme ja rahojammekin sen eteen. Minun seurani ei maksa, eika kyse ole alentumisesta, annan seuraani niille jotka katson sen arvoiseksi ja sita ei mitata rahassa, se mitataan kaytoksella ja kohtelulla ja seuran laadulla, viihtyvyydella. Mutten kiella sita, etta miehen hyvat kaytostavat nostavat hanen pisteitaan. Kuten aiemmin jo sanoin, etta usein tarjoudun itse maksamaan, ja maksaisinkin jos joku sanoisi etta maksa vaan, mutta uudelleen en tuollaisen juntin miehen kanssa ulos lahtisi, joka kohtelee minua kuin keta tahansa. Ja yleensa seurassani viihdytaan, kuten minakin suurimman osan seurassa, oli kysymys miehista tai naisista, yksityiselamasta tai tyoasioista. En ole ostettavissa, jos olisin, niin olisin jo naimisissa eraan entisen poikaystavani kanssa jolla erittain hyvat tulot; asuntoja ja mokkeja ja talo ulkomailla jne. ja tuskin edes tarvitsisi enaa toita tehda jos en haluaisi. Siis taman miehen kanssa joka maksoi matkojani. Yha viela 7 vuoden jalkeen mies soittelee silloin talloin ja kutsuu minua Ranskaan kanssaan lomille ja ehdottelee tapaamisia. En mene, en ole mennyt. Rahalla ei minua voi valloittaa, mutta kohteliaisuudella ja hyvalla kohtelulla kylla voi saada extrapisteita jos on muutenkin miellyttava ja mielenkiintoinen.

No en enaa jaksa vatvoa tata samaa asiaa taman enempaa. Alkaa miehet maksako jos ei huvita. Pihdatkaa ja saastakaa ja kayttaytykaa kuin moukat. Omapahan on asianne. Me onneksi tuskin koskaan tapaamme live-elamassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pit.:
No voi pyhät pyssyt tteel. Jos jollekin yksi kahvikupponen (n.2 euroa) on ylitsepääsemätön satsaus ekoilla treffeillä, niin minä puolestani en tuhlaa aikaana kokoa tapaukseen yhtään enempää.

Tuskin kukaan järkevä mies jää paria euroa suremaa, vaikka tapaaminen jäisikin vain yhteen.

Vähän reilummat tarjoaat ietysti vaikka pullankin ;-)
Minulle yksilönä ei ole ikinä, koskaan ollut mitään ongelmia pienten rahasummien kanssa. 15e lounaan maksaminen kahdelle on minulle opiskelijana vähän siinä ja siinä (yleensä toi on mun tuloista 7-10%), mutta en todellakaan kutsu ketään huonompaan paikkaan treffeille. Silloin ei vaan kovin monia onnistu käymään kuussa, vaikka tekisikin mieli.

Mutta mikä mielenkiintoisinta, mistä päättelit että joku kahvikupponen on minulle ongelma? Käsittääkseni olen kysynyt vain kysymyksiä, jotka liittyvät yleisiisn treffeihin liittyviin "näkymättömiin" sääntöihin.

Ja haluaisin edelleenkin vastauksen kysymyksiini.

Alkuperäinen kirjoittaja Laatuessi:
No mita kumman jarkea on edes kutsua deiteille jos nainen ei sinua lainkaan kiinnosta?
Jo pelkkä kutsu treffeille (varsinkin minulta, koska satun olemaan hieman ujompi, ja se on minulle suhteellisen haastavaa) pitäisi olla aika loistava syy olettaa että kutsuja on kiinostunut kutsutusta.
 
Olisi varmaan hyvä lähteä perusteista, kun ihmisillä taitaa olla vaikeuksia ajatella kokonaiskuvaa. Kun puhutaan yleisesti, pitäisi käytös pystyä perustelemaan eettisesti.
Se että niin on aina tehty, ei tarkoita että se olisi oikein. Itse en maksa naisille mitään, koska se olisi "seksin" ostamista. Kyse ei ole piheydestä, vaan periaatteesta. tarjoan ihmisille joista pidän, ja joilta en odota vasta-palvelusta, kuten kavereille sukupuolesta katsomatta, se on tasa-arvoa. Voin vaikka heittää rahat pois, mutta en käytä niitä ostamaan ihmisen kiintymystä, tai kiinnostusta. Jos nainen kiinnostuu vain miehistä jotka maksaa, näkemiin. Valitettavasti näin usein on, sillä 3/4 avioeroista on naisen aloitteita, ja suurin syy avioeroihin on raha.
Tapa että mies tarjoaa, on peruja ajalta jolloin naisilla ei ollut rahaa, vaan olivat kotona. Nämä "maanvilejys" yhteiskunnan aikaiset perusteet tavalle että mies maksaa ovat auttamattoman kohtaansapitämättömiä. Maksaminen ei ole UNIVERSAALISTI kohteliasta, vaan ihmisten luoma tapa, jolla on yhteikunnalliset perusteet, jotka eivät päde enää. Aika säälittävää on jos nainen tarvitsee osoituksen mielenkiinnosta rahan muodossa.
Eri asia on kuin eletään yhdessä, mutta tapaillessa on turha vinkua muilta maksua, se on moraalisesti alhaista. Pumpata toisen mielenkiinnosta maksimaalinen hyöty. Nykyään ei ole mitään syytä, miksi nainen ei voisi maksaa, kuin pihiys, sillä oikeastihan pihi on se joka ei maksa edes omaa osuuttaan, eikä se joka ei maksa muitten ruokia!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Huomatkaa ero naiset. '
jos tarjoat naiselle 100 euroa seksistä, saat litsarin. JOs maksat 100 euroa epäsuorasti, nainen voi romantisoida itselleen tilanteen, jossa mies ei muka maksa hänen seurastaan. Ja siten voi uskotella itselleen että raha ei merkitse. Tälle ei ole olemassa mitään perusteita, vain uskomuksia ja tapoja joita naiset pitävät yllä. Mutta nainen onkin aina Ostanut seksillä itselleen helpon elämän rikkaan miehen kanssa jos se vain on ollut mahdollista. Ja on heidän etujen mukaista pitää yllä tätä tapaa, millä tahansa perusteilla.
Jos nainen on kiinnostunut itseään köyhemmästä(näinhän ei ikinä tapahdu) ja ei pyydä suoraan ulos, vaan vihjailee, ja saa miehen kysymään itsensä syömään, kumpi maksaa? Käyttää perusteena sitä että se kumpi pyytää maksaa, on naurettavaa, sillä mies tekee lähes aina aloitteen, se on kulttuuri kysymys, tai siis naisten keino saada seksistä mahdollisimman korkeaa hintaa. Miesten suurempi vietti seksiin, on naisten keino sortaa ja hallita miehiä, ja todellisuudessa mies on sorrettu yhteiskunnassamme. Miehen pitää tehdä "kaikki" työ, ansaita omaisuus, elättää ja satoja muita asioita kelvatakseen naiselle, naisen pitää olla suht. kaunis saavuttaakseen mukavan elämäntason. Miesten olisi aika ottaa itsekunnioituksensa takaisin.Ei nainen ole meitä ylempi olento, jota pitää palvoa ja liehitellä sekä elättää jotta kelpaamme.
 
Kun mies ei pidä maksamis valmiutta mittana kiinnostukselle(kuten ei pidäkään), koko hommalta menee pohja. Maksaminen kuvaa siis miehen arvostusta naista kohtaan ja on siksi kohteliasta ja osoitus siitä että nainen on arvokas. Näin nainen ajattelee pettää itseään, ja romantisoi itsensä myymisen. Itsepetos on mahtava voima.
Jos mies ei pidä sitä arvon mittana, vaan keinona saada seksiä, ei koko tavalla ole pohjaa.
Sillä eihän teon kohde voi päättää teon motiivia, vain tekijä. Kun tiedetään että mies maksaa koska he haluavat seksiä(motiivi), tämän teon hyväksyminen ja jopa vaatiminen tarkoittaa itsensä myymistä ja huoraamisen validointia. Asiaa pahentaa, kun eräät täällä pitävät maksun saamista vähittäis vaatimuksena, tämähän tarkoittaa että luonne ja muut piirteet ovat toissijaisia. seurasta maksun vaatiminen on = itsensä myymistä.
 
"Jo pelkkä kutsu treffeille (varsinkin minulta, koska satun olemaan hieman ujompi, ja se on minulle suhteellisen haastavaa) pitäisi olla aika loistava syy olettaa että kutsuja on kiinostunut kutsutusta "

Ja siis myöntävä vastaus riittänee myös samalla tasolla kiinnostuksen osoitukseksi, eli kutsuttu on oletettavasti kiinnostunut kutsun hyväksyttyään .. eikö totta ;-)

Ja siten olemme tilaneessa, jossa kumpikin on ilmaissut kiinnostuksensa ja halunsa tutustua hieman paremmin.

Kysyit satsaamisesta. Ymmärsin asiayhteydestä, (lainasit laatuessin kommentitia aiheesta) että tarkoitit sivun 9 kommentillasi, että miksi miehen kannattaisi heti ekoilla treffeilla satsata naiseen (rahallisesti) . Annoit vähän ymmärtää, että se on sinusta tyhmää. Ainakin tälläisen tulkinnan minä asiasta vedin. Ehkä joku muukin.

Jos ymmärsin väärin, niin olen pahoillani.

Kyllä mä ymmärrän, että pelkkä treffeille pyytäminen voi olla rankkaa. Itse en ole ikinä uskaltanut pyytää ketään kiinnostavaa miestä ulos.

Mutta valitettavasti se ei riitä, se ulos pyytäminen, vaan siitä se vasta alkaa. Eikös olekin epäreilua!

Muutamilla ekoilla treffeillä käyneenä, voin kertoa, että onhan se vaikeaa. Mutta jos et heti panosta, niin luuletko että kukaan jää kauheasti odottelemaan, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Toki en tarkoita, että heti kaiken pitää olla täydellistä, onhan se usein kankeaa ja välillä vaikeaakin, se treffailu ja tutustuminen. Eikä kumpikaan välttämättä heti tiedä mitä haluaa.

Mutta naiselle on tultava tunne, että olet kiinnostunu juuri hänestä. Sitä tarkoittaa se essin satsaaminen. Ja jos tuo tunne puuttuu, niin tuskin mikään treffiputki aukeaa.

Suurin osa naisista tykkää, jos mies haluaa nähdä hiukan vaivaa. Vaikkapa hommaamalla piknik-eväät, ostamalla kupin kahvia, pari olutta, tarjoamalla jotain.

Tietysti perusoletus on, että MOLEMMAT osapuolet pyrkivät mukaan panostamaan treffeihin. Huoliteltu ulkonäkö, ajoissa saapuminen, hyvät käytöstavat ym. Erittäin tärkeää on tietysti keskustelukumppanin kiinnostuksen kohteiden huomioiminen, kiinnostuksen osoittaminen kyselemällä hänen elämästään ym. Vastavuoroisuus kommunikoinnissa, ylipäätään.

Eli jos et ole valmis heti satsaamaan ylläoleviin asioihin, vaan ajattelit ajaa parran ja vaihtaa puhtaan paidan vasta kolmansille treffeille, niin veikkaanpa, ettei tule edes toisia treffejä :-)

Tässä jotain, mitä tulee mieleen väsyneenä. Näin tosi vakiintuneena, muhun panostetaan treffeillä kyllä huomattavasti vähemmän, välillä tuntuu, sniif. No puhdas paita sentään.

 
Hohhoijakkaa, täällä olikin taas laatukommentteja samalta näppikseltä oikein kaksin kappalein!

En edes jaksanut lukea, kun ei hallita edes oikeinkirjoitusta, eikä kunnollista jäsentelyä.

Hushus, koulun penkille, saatatte sitten saadakin joskus sitä hihihih, seksiäkin. Sitten tietysti, kun olette ensin opetelleet perustreffailusäännöt.

Muuten ajakaa edelleen pi--urallia...iskän ladalla,
 
Opettelisit kirjoittamaan ja jäsentelemään asiasi, voisi useampi ehkä jaksaa lukeakin.

Näyttää tosin olevan samaa asian vierestä jankkaamista, kuin useimmat miesten kommentit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pit.:
Ja siis myöntävä vastaus riittänee myös samalla tasolla kiinnostuksen osoitukseksi, eli kutsuttu on oletettavasti kiinnostunut kutsun hyväksyttyään .. eikö totta ;-)

Ja siten olemme tilaneessa, jossa kumpikin on ilmaissut kiinnostuksensa ja halunsa tutustua hieman paremmin.
Ei mitään lisättävää.
Mutta naiselle on tultava tunne, että olet kiinnostunu juuri hänestä. Sitä tarkoittaa se essin satsaaminen. Ja jos tuo tunne puuttuu, niin tuskin mikään treffiputki aukeaa.

Suurin osa naisista tykkää, jos mies haluaa nähdä hiukan vaivaa. Vaikkapa hommaamalla piknik-eväät, ostamalla kupin kahvia, pari olutta, tarjoamalla jotain.

Tietysti perusoletus on, että MOLEMMAT osapuolet pyrkivät mukaan panostamaan treffeihin. Huoliteltu ulkonäkö, ajoissa saapuminen, hyvät käytöstavat ym. Erittäin tärkeää on tietysti keskustelukumppanin kiinnostuksen kohteiden huomioiminen, kiinnostuksen osoittaminen kyselemällä hänen elämästään ym. Vastavuoroisuus kommunikoinnissa, ylipäätään.

Juuri näin. Tarkoitukseni oli selvittää, onko tämä "mies maksaa" sitten tästä ajattelusta irrallaan oleva tapa, jolle ei oikein ole vastinetta vai kuinka. Tuossa listassahan se kuuluu hyviin käytöstapoihin, ja edellisessä kysymyksessäni yritinkin kysyä nimenomaan sitä, mitä sinne kuuluu kun kyseessä on nainen? Jos naisen pitää saada tietää että mies on valmis satsaamaan, niin mistä sitten miehen on tarkoitus saada kyseinen tunne?
Alkuperäinen kirjoittaja pit.:
Näin tosi vakiintuneena, muhun panostetaan treffeillä kyllä huomattavasti vähemmän, välillä tuntuu, sniif. No puhdas paita sentään.
Heh. Eräille treffeille nainen tuli myöhässä, ja kaiken lisäksi kavereiden kanssa. Me mentään mäkkiin syömään ko. porukalla. Se siitä panostuksesta. :) Enpä tosin jaksanut antaa tämän häiritä liikaa, ja kyllä mä tapasin hänet toisenkin kerran. En kyllä panostanut enää niin paljoa, tosin se johtui edelleenkin enemmänkin luonteesta. Nämä ensitreffien myöhästelyt yms vaan lähinnä korostivat tätä.
 
Eikö suomalaiset miehet taida käytöstapoja ollenkaan? Se maksaa joka kutsuu, kuten muutama sivistynyt on jo huomauttanutkin. Joten jos mies kutsuu naisen treffeille, niin mies maksaa. Niin yksinkertaista se on. Jos ei halua ikinä maksaa mitään, niin pitää sitten visusti varansa ettei pyydä yhtäkään naista ikinä ulos, ja odottaa että käy säkä ja nainen kutsuu. Tietysti sitten hommasta tulee omalta kannalta vähän arveluttavaa, koska ketjun logiikan mukaan treffeillä juomien ja ruokien vastaanottaminen on huoraamista. Syntyy siis ns. mieshuora.

Kyllä tämä on pohjolan pojalle vaikeaa. Helpompaa vaan sulkeutua peräkammariin Maximin tai Pleikkarin seuraan. Ai niin, sekin pahus maksaa.
 
Kuka ihmeen naikkonen täällä itsekseen ja yksikseen kirjoittelee ja yrittää pistää miehet seinää vasten? Eikö sinulla ole parempaa tekemistä? Vaihdat vain nimimerkkiä ja välillä jätät mukamas ovelasti skandit (ä- ja ö -kirjaimet) pois, jottei sinua tunnistettaisi samaksi naiseksi. Nyt kuitenkin jäit kiinni, hähää!

Mutta onhan minulla asiaakin, lukekaa tarkasti kaikki piltit ja piltitär (kuka sitten oletkin)! Minäpä treffasin nykyisen vaimoni ensimmäisen kerran hänen kotonaan. Uskalsinpa laittaa päälleni jopa kuluneet farkut ja tennarit. Mutta siitä huolimatta tämä ihastuttava nainen tarjosi minulle oikein kotitekoista lämmintä ruokaa. Eikä siitä tarvinut edes maksaa! Nyt olemmekin onnellisesti naimisissa ja elämä on kuin yhtä linnunlaulua. Tosin minäkin nyt jo vähän viisastuneena (ja paremmin pukeutuneena) olen muistanut vaimoani tekemilläni kotiruoilla.

Miksi ihmeessä miltei jokainen täällä oleva immeinen haluaa järjestää treffit kaiken maailman kahviloissa ja ravintoloissa? Eikö teille enää kelpaa tavallinen kotiruoka tai kotona keitetty kahvi? Pitääkö kaiken olla niin erikoista ja hienoa kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa konsanaan? Siltä välillä tuntuu, kun näitä tekstejä lukee. Aivan kuin ihmiset väkisin haluaisivat löytää treffikumppanista jotain mökötettävää ja huomautettavaa. Kotona kun tuon maksupuolen kanssa tuskin tulee mitään epäselvyyksiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja No. 6:
Kuka ihmeen naikkonen täällä itsekseen ja yksikseen kirjoittelee ja yrittää pistää miehet seinää vasten? Eikö sinulla ole parempaa tekemistä? Vaihdat vain nimimerkkiä ja välillä jätät mukamas ovelasti skandit (ä- ja ö -kirjaimet) pois, jottei sinua tunnistettaisi samaksi naiseksi. Nyt kuitenkin jäit kiinni, hähää!

Mutta onhan minulla asiaakin, lukekaa tarkasti kaikki piltit ja piltitär (kuka sitten oletkin)! Minäpä treffasin nykyisen vaimoni ensimmäisen kerran hänen kotonaan. Uskalsinpa laittaa päälleni jopa kuluneet farkut ja tennarit. Mutta siitä huolimatta tämä ihastuttava nainen tarjosi minulle oikein kotitekoista lämmintä ruokaa. Eikä siitä tarvinut edes maksaa! Nyt olemmekin onnellisesti naimisissa ja elämä on kuin yhtä linnunlaulua. Tosin minäkin nyt jo vähän viisastuneena (ja paremmin pukeutuneena) olen muistanut vaimoani tekemilläni kotiruoilla.

Miksi ihmeessä miltei jokainen täällä oleva immeinen haluaa järjestää treffit kaiken maailman kahviloissa ja ravintoloissa? Eikö teille enää kelpaa tavallinen kotiruoka tai kotona keitetty kahvi? Pitääkö kaiken olla niin erikoista ja hienoa kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa konsanaan? Siltä välillä tuntuu, kun näitä tekstejä lukee. Aivan kuin ihmiset väkisin haluaisivat löytää treffikumppanista jotain mökötettävää ja huomautettavaa. Kotona kun tuon maksupuolen kanssa tuskin tulee mitään epäselvyyksiä.

Ai tulevan vaimosi sinulle kokkaamat ruoat olivat ihan ilmaisia? Kenenkään ei tarvinnut niitä maksaa eikä kaupasta hakea. Kerro nyt äkkiä minkä firman puljusta saa ilmaista ruokaa!

 
Niin ja muuten ketjun logiikan mukaan sinun olisi pitänyt maksaa niistä ruuista tulevalle vaimollesi puolet, nythän olet selvästi syyllistynyt maksullisena miehenä toimimiseen :D :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja No. 6:
Kuka ihmeen naikkonen täällä itsekseen ja yksikseen kirjoittelee ja yrittää pistää miehet seinää vasten? Eikö sinulla ole parempaa tekemistä? Vaihdat vain nimimerkkiä ja välillä jätät mukamas ovelasti skandit (ä- ja ö -kirjaimet) pois, jottei sinua tunnistettaisi samaksi naiseksi. Nyt kuitenkin jäit kiinni, hähää!

Mutta onhan minulla asiaakin, lukekaa tarkasti kaikki piltit ja piltitär (kuka sitten oletkin)! Minäpä treffasin nykyisen vaimoni ensimmäisen kerran hänen kotonaan. Uskalsinpa laittaa päälleni jopa kuluneet farkut ja tennarit. Mutta siitä huolimatta tämä ihastuttava nainen tarjosi minulle oikein kotitekoista lämmintä ruokaa. Eikä siitä tarvinut edes maksaa! Nyt olemmekin onnellisesti naimisissa ja elämä on kuin yhtä linnunlaulua. Tosin minäkin nyt jo vähän viisastuneena (ja paremmin pukeutuneena) olen muistanut vaimoani tekemilläni kotiruoilla.

Miksi ihmeessä miltei jokainen täällä oleva immeinen haluaa järjestää treffit kaiken maailman kahviloissa ja ravintoloissa? Eikö teille enää kelpaa tavallinen kotiruoka tai kotona keitetty kahvi? Pitääkö kaiken olla niin erikoista ja hienoa kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa konsanaan? Siltä välillä tuntuu, kun näitä tekstejä lukee. Aivan kuin ihmiset väkisin haluaisivat löytää treffikumppanista jotain mökötettävää ja huomautettavaa. Kotona kun tuon maksupuolen kanssa tuskin tulee mitään epäselvyyksiä.

Kuulostaa tosi herttaiselta, juu, mutta kuka haluaa treffeille omaan kotiinsa? Minulle koti on sen verran henkilökohtainen juttu, että potentiaalinen seurustelukumppani ei todellakaan pääse sinne ennen kuin muutamilla treffeillä on käyty. Se voi olla eri asia, jos tunnen miehen jostain muusta yhteydestä etukäteen. Logiikkani saattaa olla nurinkurinen, sillä yhden yön juttu voi kyllä tulla luokseni. Asetelma on kuitenkin ratkaisevassa mielessä erilainen, sillä yhden yön jutuissa aamulla sanotaan kiitos ja hei. Ymmärrätte varmasti. Minä en myöskään lähtisi ensitreffeille miehen kotiin.

Kyllä osa treffeille valmistautumisen hienoutta on se, että samalla valmistautuu lähtemään johonkin ulos. Kivat vaatteet, meikki ja kampaus. Homma lässähtäisi, jos laittauduttuani alkaisin kokkailla kotihellan ääressä lihapullia ja perunamuusia. Jollekin tällainen sopii ja hyvä niin, mutta minä en hurmaa kotiruualla eikä minua hurmata kuluneilla farkuilla ;)

Ps. Johtuukohan kellonajasta vai mistä, mutta meinasin tikahtua nauruun kun luin ylläolevan nimimerkin "ihan tosi" viestin :D
 
Maailma on täynnä tapoja. Jos nyt aluksi ymmärretään, että tapa on toistuvan käytöksen synnyttämä ollan jo aika pitkällä.
On ollut olemassa esimerkiksi tapa, että naiset eivät saa puhua mies porukan seurassa. Tämä on ollut hyvän käytöksen mittari naisille aikoina ammoisina. Se että tapa on olemassa ei ole oikeutus sille, tämähän on noidankehä-logiikkaa millä voidaan oikeuttaa mitä tahansa.
Toistan, miehen tapa maksaa, on alunperin ajalta jolloin naisilla ei ollut rahaa. He eivät olleet töissä, ja näin miehen tuli maksaa kulut. Tämähän ei päde enää, joten haluaisin kuulla naisilta EETTISEN perustelun miksi miehen pitää maksaa.
Siis mihin perustuu tämä tapa? Onko nainen jotenkin arvokkaampi? Minä pidän sitä hyvien tapojen mukaisena, että nainen tarjoutuu maksamaan osuutensa.
Selväähän on, että maksaminen sukupuolen takia on tasa-arvon vastainen, joten perustelkaa kantanne. Ja rationalisoida asia että kutsuja maksaa on viallinen, koska miehet tekevät kulttuurissamme aloitteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Laatuessi:
No ensinnakin etta ei kenenkaan tartte mun lottokuponkejani maksaa, maksan ne ihan itse. Ja toiseksi jos jarjestelmallisesti sijoitat enemman lottoon voiton mahdollisuutesi kasvaa, aivan samoin kuin minka tahansa tavoittelussa, kaikki mita haluamme tosiaan olemme normaalisti valmiita uhraamaan vaivojamme ja rahojammekin sen eteen.

Nyt ymmärrän paremmin, miksi Laatuessin on niin vaikea ymmärtää täällä kirjoitelleiden miesten logiikkaa. Lottoaminen paljastaa armotta älyn, sivistyksen ja korkean koulutuksen puutteen, päinvastaisista väitteistäsi huolimatta. Onneksi en tapaa tällaisia laatuessejä livenä (voin erehtyä treffeille, mutta kun laatuessit avaavat suunsa, karu totuus paljastuu). Kaikki looginen keskustelu olisi mahdotonta, kun vastapuoli ei vain kertakaikkiaan olisi kykenevä ymmärtämään vallitsevaa todellisuutta.
 

Yhteistyössä