miehen ystävästä/"ystävästä"

["vaimo"]

Meillä on ollut kinaa mieheni kanssa tämän naispuolisesta ystävästä. Tämä on miehelleni todella tärkeä ja rakas ja tilanne kärjistyi jokin aika sitten kun olimme ostamassa uutta parisänkyä ja mieheni tokaisi: hei, "Jaana" tulee meille tammikuussa viikonlopuksi. Mä haluan viettää sen kanssa laatuaikaa kaksistaan.

Ilmoitin, ettei muuten tule, koskaan en ole kyseistä naista nähnyt kun asuu kaukana ja en todellakaan halua sitä meille. Mieheni palvoo ja ylistää tätä naista koko ajan, se on niin ihana ja rakas ja täydellinen. Mua mukamas rakastaa eniten, mutta tästä naisesta ei voi kuvitellakaan luopuvansa. Noh, tilanne kärjistyi sitten itseni hermostuttua ja suututtua oikein kunnolla. Menin kyllä reagoinnissani yli, mutta lopulta mies ilmoitti että saan valita joko avioliiton hänen kanssaan niin että nainen pysyy, tai sitten saan lähteä.

Nyt sitten kun olen lasten kanssa vanhemmillani kirjoittelee facebookissa "Jaanan" seinälle ajattelevansa tätä ja että tämä saa hänet hymyilemään... en kestä, onko tuo oikeasti vain viatonta ystävyyttä vai jotain muuta?!

Olen mustasukkainen, sillä mieheni saa minut käytöksellään tuntevani oloni kakkosvaihtoehdoksi, ja mieheni tietää että koen oloni tämän "Jaanan" suhteen epävarmaksi. Silti sanoo minun olevan se oikea hänelle ja tuon vain kaveruutta. Ylireagoinko? Ja miksi tuo kaikki täytyy julistaa julkisesti kun viestejä voi laittaa myös yksityisesti, tietää takuuvarmasti tuollaisen loukkaavan minua, sillä minulle mies ei tuommoisia julkisia hellyydenosoituksia laita koskaan?

 

["harmaa"]

Ihanko tosissasi sä kuvittelet että tuo voisi olla viatonta...
Nyt pois sieltä tossun alta, nainen.

 

["nanna"]

En hyväksyisi tuollaista mieheltäni.

 

[Outlet harmaana]

Sun miehes on dorka eikä tuo ole normaalia. Ei tuollaiseen pidä suostua. Toteat miehelle että se on valinnan paikka, joko "Jaana" tai sinä ja lapset.

 

["vaimo"]

Noh, en kuvittele, mutta mies väittää kivenkovaan että olen vainoharhainen ja yltiömäisen mustasukkainen ja saa minut jo epäilemään itseäni.

 

[vieraas]

No jo on törppö mies. En kyllä tiedä mitä tuollaisessa tilanteessa tekisin. Onko tämä "Jaana" varattu? Onko "Jaana" ollu kuvioissa aina, onko tilanne jotenkin muuttunut? Jos teillä on siis lapsiakin (eli olette olleet vuosia yhdessä), onko tämä kaveruus ollu tällaista koko teidän yhdessäolon ajan?

 

["vaimo"]

Yksin jäisin lasten kanssa jos pistäisin tuon ehdoksi... en vain jaksa enää tapella tuosta, sanoisi suoraan etten enää kiinnosta eikä vakuuttaisi "rakkauttaan" mua kohtaan. Mieheni on masentunut, vaivannut jo monta vuotta, ja tuolle naiselle kyllä puhuu ajatuksistaan, mä tunnun olevan vain se joka laittaa ruuan ja hoitaa kodin ja lapset.

Mies on monesti uhkaillut erolla ja nyt kun pyydän lähtemään, ei enää suostukaan edes miettimään asiaa, kun haluaa viettää loppuelämänsä mun kanssa.

 

["huoh"]

jopas taas viestit tulleet samalla kellon lyömällä... provo taas keskustelee itsensä kanssa

 

["vaimo"]

On vanha ystävä, ja ovat ennen olleet todella läheisiä ystäviä. Nyt nainen asuu kaukana joten ovat nähneet vain pariin otteeseen kaveriporukassaan. Me siis olemme olleet yhdessä jo pian 7 vuotta.
Tämä "Jaana" on ollut naimisissa, eronnut miehestään ja nyt en ole varma seurusteleeko vai ei. En vain tiedä haluanko lainkaan nähdä koko naista, jos tilanne olisi normaalimpi voisin pitää tätä mukavana, vaikuttaa ihan mukavalta tyypiltä. Siis "Jaana" pyysi mut fb kaverikseen kun mentiin miehen kanssa naimisiin. Mutta en siis tunne koko ihmistä lainkaan.

 

["vaimo"]

No en ole provo, vahtaan vain vastauksia...

 

[vierass]

Mietippä mistä miehen kiinnostus taas Jaanaan johtuisi, olisiko se ero hänen kohdallaan se että miehellä on lupa taas haaveilla Jaanasta. Monella on takataskussaan joku jota odottaa eroavaksi, josko olisi jo meidän vuoro. Se että miehesi ei olekaan valmis eroamaan sinusta vaikka luuli, johtuu siitä että Jaana ei olekaan samoissa ajatuksissa miehestäsi, lienee tehnyt selväksi siesteistäkin päätellen ettei hhänellä vanha suola janota, vaan menee elämässään eteenpäin. Pistä mies valitsemaan, valitsee sinut.

 

["yksi näkökulma"]

[QUOTE="vaimo";30552560]On vanha ystävä, ja ovat ennen olleet todella läheisiä ystäviä. Nyt nainen asuu kaukana joten ovat nähneet vain pariin otteeseen kaveriporukassaan. Me siis olemme olleet yhdessä jo pian 7 vuotta.
Tämä "Jaana" on ollut naimisissa, eronnut miehestään ja nyt en ole varma seurusteleeko vai ei. En vain tiedä haluanko lainkaan nähdä koko naista, jos tilanne olisi normaalimpi voisin pitää tätä mukavana, vaikuttaa ihan mukavalta tyypiltä. Siis "Jaana" pyysi mut fb kaverikseen kun mentiin miehen kanssa naimisiin. Mutta en siis tunne koko ihmistä lainkaan.[/QUOTE]

Ei kuulosta sinun kannaltasi mukavalta, mutta mielestäni sinun kannattaisi ensin tutustua tähän Jaanaan ihan avoimin mielin ja vasta sen jälkeen muodostaa hänestä oikea mielikuva.

Minulla on myös hyvä miespuolinen ystävä, jonka olen tavannut jo ennen kuin alettiin mieheni kanssa seurustelemaan. Ystävän kanssa on todellakin helpompi puhua jostakin asioista kuin mieheni kanssa ja haluan viettää hänen kanssaan 'laatuaikaa' vähintään kerran-pari vuodessa. Kyse ei ole koskaan ollut mistään muusta kuin ystävyydestä. Onneksi se ei ole miestäni häirinnyt. Mieheni on kyllä myös tavannut tätä ystävääni, mutta yleensä vetäydymme jossain vaiheessa keskenämme jutustelemaan toiseen huoneeseen, jos ystäväni käy meillä kylässä.

 

[yllevilla]

[QUOTE="vaimo";30552546]Yksin jäisin lasten kanssa jos pistäisin tuon ehdoksi... en vain jaksa enää tapella tuosta, sanoisi suoraan etten enää kiinnosta eikä vakuuttaisi "rakkauttaan" mua kohtaan. Mieheni on masentunut, vaivannut jo monta vuotta, ja tuolle naiselle kyllä puhuu ajatuksistaan, mä tunnun olevan vain se joka laittaa ruuan ja hoitaa kodin ja lapset.

Mies on monesti uhkaillut erolla ja nyt kun pyydän lähtemään, ei enää suostukaan edes miettimään asiaa, kun haluaa viettää loppuelämänsä mun kanssa.[/QUOTE]

Tämän vastauksesi perusteella miehesi on tasapainoton. Miehesi ei todennäköisesti kykene mielenterveysongelmiensa vuoksi hahmottamaan sinun tunteitasi, eikä näin ollen ymmärrä näkökantaasi millin vertaan.

Se joku Jaana siellä jossakin on hänen mielikuvituksensa tuotetta, eikä niinkään se oikea ja tavallinen Jaana, jonka sinä tulet näkemään. Miehesi tuskin tajuaa sitäkään ja tuskin kannattaa miehellesi selittää, että se teidän kohta nurkissa pyörivä muija on tavallinen tyyppi lihaa, verta ja käy paskalla. Miehesi on päättänyt, että Jaana pelastaa hänet (ja mikä sekin on tyhmää, koska miehesi pitäisi hakea apua myös muualta).

Eräässä tuttavaperheessä vaimo otti miehestä eron miehen mielenterveyssyiden vuoksi, mutta niin että mies sai aikaa sopeutua eroajatukseen. Siinä meni noin vuosi. Suosittelen sinulle samaa. Et elä aikuisen kanssa, eikä teillä ole parisuhdetta. Olet omaishoitaja, sinulta vaaditaan todella paljon ymmärrystä ja joudut sietämään mieheltäsi mitä tahansa sanojen ja käytöksen puitteissa. Sen vuoksi koeta vahvistaa omia tunteitasi, älä anna miehesi sanojen lävistää sinua ja jos mitenkään pystyt älä suutu saati sure liikaa hänen sanojensa vuoksi. Koeta nähdä tilanteenne kokonaisuutena ja lopeta toivomasta, että miehesi olisi sinun tukisi saati turvasi. Ei hän sitä selvästikään siihen kykene.

Ja ota siihen Jaanaan yhteyttä. Keskustele Jaanan kanssa, miten miehen kanssa selviät. Kerro tästäkin keskustelusta ja mitä hän neuvoisi nyt tekemään. Et tee mitään väärin, vaan tee Jaanasta koko perheen tukihenkilö. Tämän voit myös sanoa miehellesi, että jos kerran Jaana pelastaa hänet, niin sinä tarvitset myös Jaanaa jaksaaksesi miehesi ongelmia. Et sinä mitään terästä ole saati miehesi oksennussanko.

Koeta jaksella!

 

["vaimo"]

[QUOTE="yksi näkökulma";30552599]Ei kuulosta sinun kannaltasi mukavalta, mutta mielestäni sinun kannattaisi ensin tutustua tähän Jaanaan ihan avoimin mielin ja vasta sen jälkeen muodostaa hänestä oikea mielikuva.

Minulla on myös hyvä miespuolinen ystävä, jonka olen tavannut jo ennen kuin alettiin mieheni kanssa seurustelemaan. Ystävän kanssa on todellakin helpompi puhua jostakin asioista kuin mieheni kanssa ja haluan viettää hänen kanssaan 'laatuaikaa' vähintään kerran-pari vuodessa. Kyse ei ole koskaan ollut mistään muusta kuin ystävyydestä. Onneksi se ei ole miestäni häirinnyt. Mieheni on kyllä myös tavannut tätä ystävääni, mutta yleensä vetäydymme jossain vaiheessa keskenämme jutustelemaan toiseen huoneeseen, jos ystäväni käy meillä kylässä.[/QUOTE]

Tätä juuri mietin, ylireagoinko? Mutta tuo vain tuntuu minusta flirttailulta mieheni puolelta. Eniten minua vaivaa se, että miestä ei edes kiinnosta järjestää aikaa kaksin ilman lapsia vain meille kahdelle, eikä puhu enää kanssani juuri mistään. Masennuksen myötä on aivan muuttunut ja sulkeutunut, jatkuvasti on huonoja päiviä kun vain murjottaa ja näyttää hapanta naamaa. Kun lähtee kotoa kavereiden kanssa on iloinen, mutta takaisin tullessaan esim viikonlopun jälkeen on alavireinen ja masentunut muutaman päivän.

Se, että tuntuu siltä että "Jaana" olisi mieheni ykkösvalinta johtuu mieheni käytöksestä ja ulosannista. Haluaisin itse saada tuollaisia viestejä, aikaa ja vaivannäköä, en vain katsella masentunutta ja omiin oloihinsa eritäytyvää ihmistä joka joskus on mua ainakin kuvitellut rakastavansa.

 

["vaimo"]

Tämän vastauksesi perusteella miehesi on tasapainoton. Miehesi ei todennäköisesti kykene mielenterveysongelmiensa vuoksi hahmottamaan sinun tunteitasi, eikä näin ollen ymmärrä näkökantaasi millin vertaan.

Se joku Jaana siellä jossakin on hänen mielikuvituksensa tuotetta, eikä niinkään se oikea ja tavallinen Jaana, jonka sinä tulet näkemään. Miehesi tuskin tajuaa sitäkään ja tuskin kannattaa miehellesi selittää, että se teidän kohta nurkissa pyörivä muija on tavallinen tyyppi lihaa, verta ja käy paskalla. Miehesi on päättänyt, että Jaana pelastaa hänet (ja mikä sekin on tyhmää, koska miehesi pitäisi hakea apua myös muualta).

Eräässä tuttavaperheessä vaimo otti miehestä eron miehen mielenterveyssyiden vuoksi, mutta niin että mies sai aikaa sopeutua eroajatukseen. Siinä meni noin vuosi. Suosittelen sinulle samaa. Et elä aikuisen kanssa, eikä teillä ole parisuhdetta. Olet omaishoitaja, sinulta vaaditaan todella paljon ymmärrystä ja joudut sietämään mieheltäsi mitä tahansa sanojen ja käytöksen puitteissa. Sen vuoksi koeta vahvistaa omia tunteitasi, älä anna miehesi sanojen lävistää sinua ja jos mitenkään pystyt älä suutu saati sure liikaa hänen sanojensa vuoksi. Koeta nähdä tilanteenne kokonaisuutena ja lopeta toivomasta, että miehesi olisi sinun tukisi saati turvasi. Ei hän sitä selvästikään siihen kykene.

Ja ota siihen Jaanaan yhteyttä. Keskustele Jaanan kanssa, miten miehen kanssa selviät. Kerro tästäkin keskustelusta ja mitä hän neuvoisi nyt tekemään. Et tee mitään väärin, vaan tee Jaanasta koko perheen tukihenkilö. Tämän voit myös sanoa miehellesi, että jos kerran Jaana pelastaa hänet, niin sinä tarvitset myös Jaanaa jaksaaksesi miehesi ongelmia. Et sinä mitään terästä ole saati miehesi oksennussanko.

Koeta jaksella!

Kiitoksia vastauksesta. Tosiaan noin vuosi sitten sanoin miehelleni, että voimme muuttaa erillemme jos hän sitä oikeasti toivoo. Masennukseen löytyi kuitenkin sopiva lääkitys kevään aikana ja tilanne korjaantui todella paljon, niin että tuntui että meillä voisi taas olla yhteinen tulevaisuus. Nyt kun on taas pimeämpää masennus oireilee enemmän ja mies on yhä useammin alamaissa ja haluaa omiin oloihinsa. Kwväällä hän haki omaa asuntoa mutta hakemus on vanhentunut ja nyt syksyn tullen kun olen pyytänyt muuttamaan, ei se tule enää kysymykseenkään.

Olen itse välillä todella uupunut mieheni käytökseen, pahimmillaan hän mies ei kykene huomioimaan muuta kuin oman huonon olonsa ja ei lainkaan näe käytöksensä seurauksia. Silti väittää rakastavansa, mutta toisaalta ei halua miettiä tulevaa. Ja nyt tosiaan tämä riita oli piste iin päälle...

Joka tapauksessa "Jaana" on tulossa meille,enkä tiedä miten suhtatua, mitä tämä ajattelee minusta, sillä mieheni tietysti raportoi tälle riidasta ja kertoi minun olevan mustasukkainen sekopää. Eli musta leivottiin pahis, enkä tiedä tietääkö nainen meidän ongelmista, tai miehen masennuksesta ja sen vakavuudesta sen enempää. Enkä tiedä pitäisikö minuntälle mitään asioista sanoakaan, haluaako tietää musta mitään tai ajatella asioita muilta kuin mieheni kertomaltaka tilta.

 

[viera.s]

Millä tavalla ylireagoit? Huusitko vain vai olitko väkivaltainen miestä kohtaan?

 

[nättitähti]

Miehes on tyhmä. Jos haluaa pitää kaverinsa, käyttäytyköön asiallisesti. Ymmärrön sua oikein hyvin! vastakkaista sukupuolta olevia kavereita voi olla kunhan sen puolison asettaa ykköseksi, näin sun mies ei tee. Ei noin puhuta ja kohdella puolisoa. Mitä mies sanoo kun kerrot asiasta? Mustasukkaiseksi, mutta mitä muuta. Osaako asettua asemaasi? Mä laittaisin ukon pois, miettii mikä tärkeintä. Molemmat voi pitää, mutta jessus mitä käytöstä. Laitappa ukko valitseen. Koita jaksaa!

 

["vaimo"]

Huusin, etten todellakaan halua sitä naista kotiini, etten lähde kotoani pois ja jätä heitä keskenään muhinoimaan uuteen sänkyyni. Mies tietää etten halua tätä naita meille sillä mulla ei ole lähellä ystäviä tai sukulaisia jonne voisin mennä, enkä halua kuunnella vanhojen aikojen haikailua. Ja en halua olla todistamassa miten mies tapaa pitkästä aikaa elämänsä naisen, en vain tahdo nähdä sitä, sillä haluan itse olla aviomieheni sydämessä se ensimmäinen.

 

[justjoo]

Joko sä olet trolli tai sitten totaali bimbo, eihän kukaan täysjärkinen nainen tollasta touhua kattele.
mun miehellä on myös kaveri (nainen) mutta mies ei ylistä ja touhua mitään seläntakana ja ko. nainen on myös minun kaverini miehen kautta.

 

[jepps]

Lähtisin. Ei kahta sanaakaan jos vaihtoehdot nuo.

 

[Vie rass]

No et ylireagoi! Tottakai saa olla ystäviä vastakkaisesta sukupuolestakin, mutta kyllähän oman puolison pitää mennä edelle. Itsellänikin on miespuolinen ystävä, mutta ei tulisi mieleenikään käyttäytyä niin, että oma mieheni tuntisi itsensä kakkoseksi. Siinä mielessä tilanteesi on erikoinen, että yleensä kai tuollainen hehkutus ym. tehdään selän takana, se ei tietenkään tilannetta paremmaksi tee. Ihmettelen vain tuota miehesi avoimuutta asiassa. Ihan kuin tarkoituksella haluaisi pahoittaa mielesi.

 

["vaimo"]

No nyt on mies vihainen mulle, koska loukkaannuin tuosta "ajattelin sinua ja sait minut hymyilemään" -kommentista. Kysyin tulenko kotiin niin kuin oli puhuttu, vai vasta loppiaisena, niin vastasi ettei tiedä jos mun asenne on tämmöinen. Olen hänestä vain heikkoitsetuntoinen hölmö, jonka täytyy saada enemmän itseluottamusta.

Ja ei hänen mielestään ole outoa kirjoittaa tuollaista kaverille, ei vaikka mulle ennen hempeili noin kun olin pidempään poissa kotoa.

 

[vierasss]

Hankala tilanne, kun miehesi syyttelee vain sinua. Jos oikein ymmärsin, nainen on nyt tulossa teille. Mä en sellaista sallisi. Asunto on sinun ja lastesi myös ja miehesi rakastaja tai ystävä (mikä lie onkin) ei sinne voi tulla ilman sinun lupaasi. Mä vaan ilmoittaisin, ettei tule ja jos nainen tulisi oven taakse, niin menisit ovelle sanomaan, että ei ole tervetullut kotiisi. Viis siitä mitä miehesi tai nainen ajattelee. Sun kotiin ei tulla sua loukkaamaan. Sun mies voi lähteä muualle tän naisen kanssa, jos hän valitsee naisen oman vaimonsa sijaan.

 

[.....]

No hyvin epänormaali tilanne, joka johtuu ehkä miehesi mielenterveysongelmista?

Omalla miehelläni on myös naispuolisia kavereita. Jotain kiusoittelua ja flirttiä toki saattaa heilläkin joskus olla, mutta se on vaan meidän joidenkin tapa puhua muille. Teen sitä itsekkin.... mutta missään nimessä mies ei ylistäisi näitä kavereitaan missään facebookissa tms tai ehdottaisi että nämä tulisi meille nukkumaan meidän sänkyyn yms hullu ajatuskin. Nämä naiskaverit ovat myös ihan käyneet minulle "esittäytymässä", ja yksi on meidän lapsen kummikin.

 

["vaimo"]

No niin nyt löysin sitten valokuvan miehestä tämän ystävänsä kanssa jossa vaihdettiin pitkä kielisuudelma, mitä tästä pitäisi ajatella? En uskalla kertoa miehelle että löysin tämän kuvan ettei hän hermostu lisää. Voihan kyse olla viattomasta suukottelustakin, eikö?