Osaako miehenne tsempata teitä? Osaako hän siis tukea ja kannustaa elämän muutoksissa, jotka koskevat esim. työtä/äitiyttä? Jos olet hieman jännittynyt muutoksen suhteen ja kaipaisit juttuseuraa ja kumppania, joka jakaa näitä pohdintoja, niin saatko vastakaikua? Olen usein jäänyt kapaamaan sellaista syvällistä juttuseuraa miehestä, mutta se on ollut sitten korvattavissa ystävillä/kollegoilla. Äitiyteen olen saanut sentään joskus tätä kaipaamaani tsemppausta ja "konsultaatioapua", mutta nyt ......... Olis aivan ihana kuulla miehen suusta, että "Miten töissä meni?". Vieläpä kuuntelevat korvat, jotka kuulisivat mun murheeni. Ihan sama, vaikka puolet meniskin hänellä ohi, mutta voisin olla varma, että hän välittää. Itse pyrin aina sen kysymään ja oikein lypsän päivän tapahtumia. Ei tämä ennen ole näin paljon ärsyttänyt, mutta nyt se tuntuu häiritsevän itseä aika paljon. Onko kohtalotovereita?