Miehen sukulaiset vihoittelevat, kun en käy heidän luonaan usein!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Teen vuorotyötä, ja olen useimmiten viikonloputkin töissä. Miehelläni on tiiviit välit sukulaisiinsa, eli pitävät paljon yhteyttä ja näkevät usein. Tämä tarkoittaa sitä, että minä en pääse töiden vuoksi kovinkaan usein tapaamisiin mukaan. Mies tapaa sukulaisiaan pääasiassa lasten kanssa. Nyt kuulin, että sukulaiset ovat ihmeissään ja närkästyneitä siitä, että minä en HALUA (?!) olla heidän kanssaan tekemisissä. Tietävät kyllä työstäni, mutta ilmeisesti heidän mielestään minun pitäisi suunnilleen vaihtaa työtä, jotta pääsisin mukaan viettämään heidän kanssaan aikaa.

Olenko minä väärässä, kun mielestäni miehen sukulaiset ovat aiheetta närkästyneitä? On toki mukavaa, jos olen heille tärkeä, mutta ei kai minun sen vuoksi tarvitse vaihtaa työpaikkaa/alaa, että pystyisin näkemään heitä useammin?

Ne harvat viikonloput, jotka minulla on vapaita, viettäisin mieluummin lasteni ja mieheni kanssa kuin juoksemalla miehen sukulaisissa. Toki käyn mahdollisuuksien mukaan heitä tapaamassa. Lisäksi minullakin on oma suku ja ystävät... :(
 
Kuinka usein heitä sitten pitäisi nähdä? Me nähdään mun miehen sukua pari-kolme kertaa vuodessa ja mun sukua ehkä 5-6 kertaa vuodessa. Kaikille on matkaa 100-150 km ja en todellakaan jaksaisi useammin vierailla ja musta toi on riittävästi.
 
minun mielestä ovat aiheetta närkästyneitä. itsekään en pääse kovin usein vierailuille kolmivuorotyön takia. Vapaata viikossa 1-2päivää ja viikonloppu vapaa kerran kuussa. mielummin vietän vapaat lasten kanssa kotona ja vapaan viikonlopun perheen kanssa yhdessä. :)
 
Ja mitä sitten, vaikka et haluaisi? Olet valinnut miehesi, et hänen sukuaan eikä sinun edes tarvitsisi nähdä usein. Miehesi hoitaa oman sukunsa.

Eli ovat turhasta närkästyneet varsinkin, kun sinähän teet vuorotyötä.
 
Sama täällä! Jatkuvasti saan kuulla kyselyitä siitä, että mitä pahaa he ovat tehneet kun en heidän kanssaan vietä aikaa. Eikä auta järkipuheet. Se, että en joka kerta tule vierailulle mukaan, on selvä merkki "vihanpidostani". Vähitellen tilanne alkaa kypsyttää ja kohta saatan oikeasti alkaa vihata heitä. Ihan vain näiden aiheettomien syyttelyiden takia. Nämä sukulaiset eivät ymmärrä, että yövuoron jälkeen EI ole vapaapäivää (=pakko nukkua joskus!) tai että työvuoroista johtuen viikossa voi olla vain yksi vapaapäivä ja silloin lienee muutakin tekemistä kuin matkustaa 300km heitä tapaamaan. Hassua sinänsä, sillä mieheni veljen vaimo tekee myös vuorotyötä eikä hänenkään kohdalla ymmärretä vuorotyön asettamia rajoja. Sitä en tiedä, että "vihaako" veljeni vaimo myös anoppiaan ja appeaan, kun ei kanssa voi käydä siellä milloin tahansa työvuoroistaan johtuen.
 

Yhteistyössä