Miehen suhteesta suhteeseen hyppiminen?

[3.kertako toden sanoo....]

En halua puuttua toisten suhteisiin, mutta vähän kyllä huolettaa..
Hyvä ystäväni on menossa naimisiin, miehen tapasi puoli vuotta sitten ja häitä vietetään nyt loppuvuodesta..mies on iältään 33v ja ollut jo 2 kertaa aiemmin naimisissa, lapsia on 4.
Mies on muutenkin kamalan hätäinen, naimisiin olisi voinut mennä jo 2kk tapaamisen jälkeen samoin hankkia lapsia..Mitä olette mieltä, minun mielestä ei ihan normaalia tälläinen hätäily? Tai tietysti jos oikealta tuntuu niin mikä että...mutta tuo miehen menneisyys vähän hämärtää. Ihan kun mies ei ollenkaan miettisi mitä todella haluaa, äkkiä vaan joku ja äkkiä virallistetaan suhde ja sitten huomataan parin vuoden päästä että ei kiitos.

 

[Meiju]

Itse laittaisin jäitä hattuun tuollaisen heppulin kanssa. Itsellä tuttavapiirissä samantapainen herra: naimisiin 20-vuotiaana, 2 lasta, ero. Uusi avioliitto, 1 lapsi heti ja ero. Uusi avioliitto, pikaisesti 2 lasta vuoden välein ja ero.

Nyt valittaa kapakassa, kun kaikki rahat menee elatusapuihin. Säälittävä tapaus, mutta varmasti pian löytyy taas joku höynäytettävä.

 

[Mies 50]

Mun mielestä aikuiset ihmiset saavat hyppiä kuinka paljon tahansa, mutta lapsia heille en kyllä sois. Lapset kärsivät satavarmasti tuollaisista vanhemmista, ennemmin tai myöhemmin.
Joku systeemi pitäis olla että ketkä saavat edes yrittää lapsia.
Kaiken kaikkiaan erittäin säälittävää tuohua............suhteesta suhteeseen hyppiminen.

 

[vela 35v]

Mun mielestä aikuiset ihmiset saavat hyppiä kuinka paljon tahansa, mutta lapsia heille en kyllä sois. Lapset kärsivät satavarmasti tuollaisista vanhemmista, ennemmin tai myöhemmin.
Joku systeemi pitäis olla että ketkä saavat edes yrittää lapsia.
Kaiken kaikkiaan erittäin säälittävää tuohua............suhteesta suhteeseen hyppiminen.

Samaa mieltä!

 

[Kaktus]

Elä omaa elämääsi ja anna muiden elää omaansa.

Aika harvalla meistä on "tahraton" menneisyys ihmissuhteissa. Ystäväsi on rakastunut tähän kahdesti eronneeseen mieheen eikä esimerkiksi johonkin sinkkumieheen, jolla voisi myös olla omat puutteensa.

 

[Skeptinen]

Toivottavasti ystäväsi edes älyää tehdä avioehdon, ettei tule auervaaratuksi...

 

[just joo]

Elä omaa elämääsi ja anna muiden elää omaansa.

Aika harvalla meistä on "tahraton" menneisyys ihmissuhteissa. Ystäväsi on rakastunut tähän kahdesti eronneeseen mieheen eikä esimerkiksi johonkin sinkkumieheen, jolla voisi myös olla omat puutteensa.

Tätä tämä on tyypillisimmillään Suomessa.
Kenenkään asioihin ei saa puuttua ja jokainen vastatkoon tekemisistään, vaikka ulkopuoliset näkevät "selvemmin" kuin rakastunut höppänä.
Ap tarkoittaa luultavasti myös sitä, että hän joutuu olemaan ystävänsä "roskiksena" jos ja kun suhde on karilla.

 

[Miraliini]

Tätä tämä on tyypillisimmillään Suomessa.
Kenenkään asioihin ei saa puuttua ja jokainen vastatkoon tekemisistään, vaikka ulkopuoliset näkevät "selvemmin" kuin rakastunut höppänä.
Ap tarkoittaa luultavasti myös sitä, että hän joutuu olemaan ystävänsä "roskiksena" jos ja kun suhde on karilla.

Ja mitenköhän uskot sen puuttumisen muuttavan asioita? Jos nyt ylipäätään ryhdytään ihmisiä tyypittelemään, niin kyllä suomalaisuudesta löytyy myös vankka joukko neuvojiakin. Joskus enemmän kuin olisi suotavaa. Eli siinähän se ystävyys punnitaan kestääkö kaikessa mukana.

Jos asiat ovat edenneet jo häävalmisteluihin on aika myöhäistä muutenkin ryhtyä olemaan mieltä. Kyllä se puuttuminen olisi pitänyt älytä aikapäiviä sitten, mutta jos nyt aivan välttämättä haluaa syvän huolensa toisen kohtalosta ääneen lausua, niin melkoinen diplomaatti saakin olla ollakseen pilaamatta toisen ehkä ainoaa onnellista päivää.

Kyllä ihminen oman kohtalonsa valitsee ja saa sen, minkä ansaitseekin. Ehkä ap:n ystävän on nyt joku läksy elämästä opittava?

 

[ap,]

Ja mitenköhän uskot sen puuttumisen muuttavan asioita? Jos nyt ylipäätään ryhdytään ihmisiä tyypittelemään, niin kyllä suomalaisuudesta löytyy myös vankka joukko neuvojiakin. Joskus enemmän kuin olisi suotavaa. Eli siinähän se ystävyys punnitaan kestääkö kaikessa mukana.

Jos asiat ovat edenneet jo häävalmisteluihin on aika myöhäistä muutenkin ryhtyä olemaan mieltä. Kyllä se puuttuminen olisi pitänyt älytä aikapäiviä sitten, mutta jos nyt aivan välttämättä haluaa syvän huolensa toisen kohtalosta ääneen lausua, niin melkoinen diplomaatti saakin olla ollakseen pilaamatta toisen ehkä ainoaa onnellista päivää.

Kyllä ihminen oman kohtalonsa valitsee ja saa sen, minkä ansaitseekin. Ehkä ap:n ystävän on nyt joku läksy elämästä opittava?

En ole puuttumassa, onnellisilta vaikuttavat. Mies vaan vaikuttaa vähän oudolta, enkä ole ainoa joka on sitä mieltä. Mutta ehkä jos epäilyni paikkaani pitävät, on ystäväni huomattava se itse. Kaikki menee niin vauhdilla ettei ole edes kerennyt puuttua aiemmin! Juuri tavattu, muutettu, nyt häät ja lapsikin varmaan jo kohta tulossa.. Ihmettelen vaan mikä kiire on, ja se kiire on tällä miehellä ja sitten painostaa ystävääni. No, toivotaan että olen väärässä.

 

[Kaktus]

En ole puuttumassa, onnellisilta vaikuttavat. Mies vaan vaikuttaa vähän oudolta, enkä ole ainoa joka on sitä mieltä.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sinulla on taito iloita ystäväsi onnesta. Oman käsitykseni mukaan on parasta elää tässä hetkessä eikä tehdä jotain suuria suunnitelmia vuosien päähän.

Minulla on tuttavapiirissäni useitakin ihmisiä, jotka ovat menneet lyhyen seurustelun jälkeen naimisiin. Kyllä silloinkin on tuttavapiirissä puhuttu ja kauhisteltu Nopeimmat taisivat mennä naimisiin kolmen kuukauden päässä tapaamisesta... Toisella pariskunnalla taisi lapsi syntyä noin 10 kuukauden kuluttua ensitapaamisesta.

Nytkin eräs ystäväni tapasi miehen kolmisen viikkoa sitten ja ovat muuttamassa yhteen. Olen vilpittömästi onnellinen hänen puolestaan. Kyllä onnesta pitää ottaa kiinni!

On myös naispuolinen tuttava, joka meni kahdeksan vuoden seurustelun jälkeen naimisiin ja alkoi sitten odottaa lasta - toiselle miehelle... Ei se pitkäkään seurustelu mitään pitkäkestoista liittoa takaa.

 

[Stella Ratas]

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sinulla on taito iloita ystäväsi onnesta. Oman käsitykseni mukaan on parasta elää tässä hetkessä eikä tehdä jotain suuria suunnitelmia vuosien päähän.
.

Voisin miltei ennustaa, että ystävän avioliitto ei tule kestämään pitkään.

Olen tuntenut miehen, joka oli täysin samanlainen kuin ap:n kuvailema. Tuon kaltainen ihminen rakastuu suuren rakastumisen ja nuoren perheen tuomaan tunteeseen, kenties jonkinlaiseen vallantunteeseen minkä saa, kun näkee toisen olevan ihan sekaisin ihastuksesta. Tavallinen perhe-elämä sitten kaataa nopeasti vaaleanpunaisen rakastumisen ja tyyppi lähtee vähitellen etsimään uusia elämyksiä. Se on pahimmillaan sitä, mitä "hetkessä eläminen" voi tuottaa.

Ei elämää voikaan suunnitella kovin tarkasti ja pitkään etukäteen, koska ei yksinkertaisesti tiedä mitä ensi viikolla tapahtuu. Mutta toisaalta - mikä ihmeen kiire ihmisillä on? Jos kyse on rakkaudesta, se kyllä kestää pienen odottelun ja toiseen tutustumisen, ennenkuin sännätään lapsia tekemään. Ei ole yhtään huono ajatus, että tietää kenen kanssa on vanhemmaksi ryhtymässä. Siinä on sen verran isosta asiasta kysymys ja lapsen loppuelämästä! Lapsi myös sitoo vanhemmat yhteen ja siksi on hyvä vähän tsekata, kenen kanssa se tapahtuu. Se kantaa vuosien päähän, vaikka miten haluaisi "elää hetkessä".

Olen samaa mieltä erään kommentoijan kanssa, että suomalaisilla on hirveä hyssyttelykulttuuri. Se että "ei puututa toisten asioihin" on myös eräänlaista vastuunpakoilua. Voi livistää vaikeista tilanteista vetoamalla siihen, että jokainen elää omaa elämäänsä. Neuvoa ei tarvitse mutta kyllä ystävän kanssa voi aina puhua, kysyä, onko hän miettinyt todellakin tarkemmin tilannetta ja voisiko asiassa edetä vaikka vähän hitaammin. On ihan totta, että rakastunut voi olla sokea mutta yhtälailla voi olla, että kukaan ei ole sanonut niitä sanoja, jotka saisivat hänet miettimään tarkemmin.

 

[Nähnyt saman]

Sääliksi käy miehen (entisiä) ja kaverin tulevia lapsia. En itse suostuisi missään niemssä ottamaan tuollaista luuseria, joka on valmis sössimään useammat avioliitot. Mutta eipä se kaverikaan mikään ruudinkeksijä ole kun haluaa "parantaa" ihmissuhdetaidottoman teinikakaran.

Vika ei siis ole miehessä, vaan kaverissa. Hän haluaa tuollaiseen suhteeseen, ehkä näyttääkseen itse paremmalta kun miehensä. Ei tietenkään pidä kertoa mitään elämän totuuksia. Mutta eipä ole sitten mitään velvollisuuksia kuunnella sitä lohdutonta itkua kun kaveri tajuaa että hänpäs ei ollutkaan erityinen, vain yksi eksistä.

 

[oh-hoh joo]

En halua puuttua toisten suhteisiin, mutta vähän kyllä huolettaa...

Mistä näitä toisten elämään puuttujia oikein riittää...?

 

[outo hyypiö]

Mistä näitä toisten elämään puuttujia oikein riittää...?

Onko se puuttumista jos on huolissaan hyvästä ystävästä ja hänen hyvinvoinnistaan? Ehkä sinulla ei ole ystäviä ja et tiedä huolenpidosta ja aidosta välittämisestä mitään.