N
Nyyti
Vieras
Mies harjottelee jotakin juoksukisaa varten taas ja lenkeillä menee siis n. 10-12h/vko. Taas tänä aamuna alkoi ottaa oikein eritysesti pattiin...
Ollaan lähdössä parin tunnin kuluttua viemään hänen vanhinta tytärtään (ed. liitosta) n. 200km päähän opiskelupaikkakunnalle ja mies totesi sitten eilen että tekeekin tämän päivän 2,5h lenkkinsä heti aamusta ja tulee siis takaisin n. 30min ennen kuin pitäisi lähteä! Eikä siis vaivautunut edes kysymään, sopiiko se minulle! Ei kai se muuten niin haittaisikaan, mutta kun olen raskaana aika alkuraskaudessa, kärsin pahoinvoinnista, huimauksesta ja järkyttävästä väsymyksestä ja yksivuotias ikiliikkuja ei juuri anna tilaisuutta levätä mikäli olemme täällä kotona kahdestaan, niinkuin siis nytkin. Ja samalla pitäisi pakata autoreissua varten kaikki vauvan kamat mukaan. Ihan tahallani nyt jätän pakkaamatta ja istun tässä koneella, ihmetelköön ukko sitten kun ei ollakaan lähtövalmiina... ! Siis minusta olisi voinut edes KYSYÄ, voiko lähteä lenkille!!! Muutenkin aika epäoikeudenmukaisesti jakautuu meillä tämä ajankäytto; mulla on 1,5h viikossa (peli-ilta) omaa aikaa, ja ukko on lenkillä tosiaan vähintään sen 10h/vko, josta ainakin kaksi kolmasosaa menee arki-illoista ja viikonlopuista (siis perheen yhteisestä ajasta). Ja joka 2. vkonloppu meillä on paikalla kuusi lasta, kun täällä ovat yhteisemme lisäksi lapset aikaisemmista liitoista. Silloin tosiaan toivoisin miehen olevan paikalla.
Jännä juttu on myös se, että minä en juurikaan kaipaa sitä ns. omaa aikaa enempää kuin tuon 1,5h/vko, mutta kaipaisin nimenomaan koko perheen yhteistä aikaa! Tästä on puhuttu ja riideltykin ja viesti menee perille aina muutamaksi päiväksi, mutta sitten taas käy jotakin tällaista... GRRR!
Ollaan lähdössä parin tunnin kuluttua viemään hänen vanhinta tytärtään (ed. liitosta) n. 200km päähän opiskelupaikkakunnalle ja mies totesi sitten eilen että tekeekin tämän päivän 2,5h lenkkinsä heti aamusta ja tulee siis takaisin n. 30min ennen kuin pitäisi lähteä! Eikä siis vaivautunut edes kysymään, sopiiko se minulle! Ei kai se muuten niin haittaisikaan, mutta kun olen raskaana aika alkuraskaudessa, kärsin pahoinvoinnista, huimauksesta ja järkyttävästä väsymyksestä ja yksivuotias ikiliikkuja ei juuri anna tilaisuutta levätä mikäli olemme täällä kotona kahdestaan, niinkuin siis nytkin. Ja samalla pitäisi pakata autoreissua varten kaikki vauvan kamat mukaan. Ihan tahallani nyt jätän pakkaamatta ja istun tässä koneella, ihmetelköön ukko sitten kun ei ollakaan lähtövalmiina... ! Siis minusta olisi voinut edes KYSYÄ, voiko lähteä lenkille!!! Muutenkin aika epäoikeudenmukaisesti jakautuu meillä tämä ajankäytto; mulla on 1,5h viikossa (peli-ilta) omaa aikaa, ja ukko on lenkillä tosiaan vähintään sen 10h/vko, josta ainakin kaksi kolmasosaa menee arki-illoista ja viikonlopuista (siis perheen yhteisestä ajasta). Ja joka 2. vkonloppu meillä on paikalla kuusi lasta, kun täällä ovat yhteisemme lisäksi lapset aikaisemmista liitoista. Silloin tosiaan toivoisin miehen olevan paikalla.
Jännä juttu on myös se, että minä en juurikaan kaipaa sitä ns. omaa aikaa enempää kuin tuon 1,5h/vko, mutta kaipaisin nimenomaan koko perheen yhteistä aikaa! Tästä on puhuttu ja riideltykin ja viesti menee perille aina muutamaksi päiväksi, mutta sitten taas käy jotakin tällaista... GRRR!