Miehen naisystävät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siis ongelmahan on koko ajan ollut miehen naispuoliset ystävät jotka eivät ymmärrä kunnioittaa toisten suhteita.


Näinpä. Sellaisia ihmisiä on maailma pullollaan. Hyvään parisuhteeseen sellaisilla ei ole tilaa, sillä omaa kumppania kunnoittaen ei sellaisiselle toiminnalle ole sijaa vaan rajat osataan pitää. Miehesi on parisuhteesi toinen osapuoli ja ratkaisu kaikkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Näinpä. Sellaisia ihmisiä on maailma pullollaan. Hyvään parisuhteeseen sellaisilla ei ole tilaa, sillä omaa kumppania kunnoittaen ei sellaisiselle toiminnalle ole sijaa vaan rajat osataan pitää. Miehesi on parisuhteesi toinen osapuoli ja ratkaisu kaikkeen.


Mies ei tunnu kunnioittavan mua kyllä yhtään myöskään. Jos kunnioittaisi niin hän varmastikkin huomauttaisi naisille asiasta, että heidän käytös ei ole suotavaa. Tosin miksi hän huomauttaisi kun ei hän näe mitään väärää koko tilanteessa. Ystäviä vain kaikki ja mulla ei syytä huoleen. Keskustelu ei siis johda yhtään mihinkään.
 
Viimeksi muokattu:
Mies ei tunnu kunnioittavan mua kyllä yhtään myöskään. Jos kunnioittaisi niin hän varmastikkin huomauttaisi naisille asiasta, että heidän käytös ei ole suotavaa. Tosin miksi hän huomauttaisi kun ei hän näe mitään väärää koko tilanteessa. Ystäviä vain kaikki ja mulla ei syytä huoleen. Keskustelu ei siis johda yhtään mihinkään.


Keskustelu ei johda mihinkään, koska mies ei ole empaattinen sinua kohtaan, eikä kunnioita tunteitasi. Kun hän ei näe tilanteessa mitään väärää, nin hän ei halua nähdä asiaa sinun kannaltasi, vaikka kuinka keskustelisit.
Avain ratkaisuun on miehellä. Ei sinulla, ei niillä naisilla, ei keskusteluilla, jotka ovat turhia. Sinä voit joko sietää tai olla sietämättä ja tehdä omat ratkaisusi sen pohjalta, että mies ei välitä sinun tunteistasi.

Ihmistä kohdellaan juuri niin kuin hän sallii itseään kohdeltavan.
 
Viimeksi muokattu:
Mies ei tunnu kunnioittavan mua kyllä yhtään myöskään. Jos kunnioittaisi niin hän varmastikkin huomauttaisi naisille asiasta, että heidän käytös ei ole suotavaa. Tosin miksi hän huomauttaisi kun ei hän näe mitään väärää koko tilanteessa.

Ikävä kyllä en huomaa sinulla itsekunnioitustakaan. Kirjoittamasi perusteella olet kuin se "ei-niin-tykätty tyttö" koulun pihalla, joka jostain oudosta syystä jatkaa vääränlaisessa porukassa pyörimistä, vaikka muut vähän kiusaisivatkin...
 
Viimeksi muokattu:
Keskustelu ei johda mihinkään, koska mies ei ole empaattinen sinua kohtaan, eikä kunnioita tunteitasi. Kun hän ei näe tilanteessa mitään väärää, nin hän ei halua nähdä asiaa sinun kannaltasi, vaikka kuinka keskustelisit.
Avain ratkaisuun on miehellä. Ei sinulla, ei niillä naisilla, ei keskusteluilla, jotka ovat turhia. Sinä voit joko sietää tai olla sietämättä ja tehdä omat ratkaisusi sen pohjalta, että mies ei välitä sinun tunteistasi.

Ihmistä kohdellaan juuri niin kuin hän sallii itseään kohdeltavan.


Näinhän se on. En aio enää sietää tuollaista kohtelua ja olen sen miehelle tehnyt selväksi.
 
Viimeksi muokattu:
Näinhän se on. En aio enää sietää tuollaista kohtelua ja olen sen miehelle tehnyt selväksi.

Mikä on mustasukkaisuutta, ja mikä on sitä että tuntee itsensä loukatuksi tai huonosti kohdelluksi? Missä menee hyväksyttävän käytöksen raja parisuhteessa? Itse vastaavanlaisen tilanteen kanssa kipuillessani sain kuulla olevani sairaalloisen mustasukkainen. Tämä olisi ollut totta, jos mitään ei selkäni takana olisi tapahtunut. Mutta kumppanini naispuolisista kavereista löytyi niitä joiden kanssa viestittely meni tasolla "tule testaamaan uutta sänkyäni" "kauniita unia, pus pus" "krapulapanetus päällä, kelpaisi suihinotto". Ja suhteen ajalta löytyi kortteja ja lahjapapereita "xxx rakkaalle, sydämellä xxx". Yhden naispuolisen kaverin kanssa piti saada saunoa kahdestaan (tämä loppui kun naispuolinen alkoi tahollaan suhteeseen), parille muulle saunakutsuja oli ainakin esitetty. Yhden naisen tiedän kertoilleen hänellä olleen suhteen mieheni kanssa samaan aikaan kun minulla. Etäsuhde ja pitkä välimatka, kai ajattelin että tilanne muuttuu kun suhde etenee ja muuttuu vakavammaksi. Mutta tällaista siis oli, baarissa halailemaan tulevien, bilekutsuja lähettelevien ja omista parisuhdeongelmista miehelle avautuvien naikkosten lisäksi.

Jossain vaiheessa raja tuli vastaan ja sen seurauksena pettymyksen tunteet, raivo ja luottamuksen menetys. Oma sietokyky ylittyi ja pieniki asia tuntui loukkaukselta. Tiedän että minua on petetty eri tasoilla, henkisesti ja fyysisesti (eri naisten kanssa mm. suihinotto, parisuhdetilanteesta valehteleminen, yökyläilyt). Luottamus mieheen meni ko. naisten kohdalla kokonaan - heitä en sietänyt miehen elämässä enää missään muodossa. Suhde "vakavoitui" ja miehen antaman sormuksen myötä luulin tilanteen muuttuvan. Mutta kunnioitus puuttui. Ja luottamus. Hermot meni jo pienestä - yöllisestä puhelinsoitoista, tekstiviesteistä, yöaikaan tietokoneella chattailystä. Eikai yli kolmikymppiselle varatulle miehelle tarvitse naispuolisen työkaverin soittaa keskellä yötä? Tai viikonloppuna kumppanin poissaollessa miehen pyytää oluelle naispuolisen tuttunsa, jonka nimeä ei ollut edes koskaan maininnut? Tai naispuolisen työkaverin laittaa viestiä yöllä kun on työmatkaltaan kotiutunut...? Yhteydenpitoa siis kumpaankin suuntaan, sekä naisilta miehelle, että mieheltä naispuolisille. Ja kun asioista tuli riitaa, niin mielipiteeni kulkeutui näille naikkosille, minkä seurauksena olin hankala tyttöystävä joka teki miehen elämästä helvetin. Luottamus, kunnioitus, lojaalius, kaikki hukassa. Mies oli kuitenkin koko ajan muiden silmissä se hyvä tyyppi, kaikkien kaveri ja sosiaalinen herrasmies.

Jokaisella ihmisellä on raja, minkä yli menevä käytös loukkaa. Tuo raja kannattaa selvittää kumppanille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Loukkaavia asioita sietämällä ja pahan olonsa nielemällä tekee hallaa vaan itselleen. Puhukaa, vääntäkää rautalangasta, ratapalkista jos se on tarpeen. Jos sen jälkeen kumppanin käytös vielä on tahallisesti loukkaavaa, niin voi olla parempi yksin. Tai toisen kumppanin kanssa. Pitäkää puolenne, kunnioittakaa ainakin itse itseänne.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi jotkut naiset ei kertakaikkiaan ymmärrä, että miestä ei voi muuttaa?
Ihan turha käydä kolmatta kertaa jotain helvatun "keskustelua" siitä miten mies loukkaa naisen tunteita. Jos mies on asiasta eri mieltä kuin nainen eikä "muutu", niin eikö nainen ymmärrä lopettaa nalkuttamista ja jatkaa suhdetta niinkuin se olikin, taikka lopettaa suhde.
Kun ei se kerran tyydytä, niin......tai no ei se auta jankata.
Jokainen valittee itte kärvisteleekö elämässään vai nauttiiko hyvästä suhteesta taikka suhteettomuudesta.
 
No tuskinpa mies käskee naisten etäisyyttä ottamaan kun hän niitä ystävinään pitää. On sen mulle tehny selväks, että ne on vain ystäviä ja thats it. Mulle sil ei olis mitään väliä jos olisvatki ystäviä, mutta naisten puolelta käytös häiritsee. Roikkua nyt varatun miehen kaulassa. Ei näitä montaa ole, muut hänen ystävänsä käyttäytyy niinkuin pitääkin ja kunnioittaa toisten suhdetta. Pakko kait se sitten on vaan sopeutua tilanteeseen. Ennemminkin pitäs niille naisille sanoa, että rajottaa tota touhua.


minun mieheni käski yhden tälläisen lääppijätytön painumaan vittuun :D no okei jos on kaveri niin ehkei ihan noin rumasti mutta mieheni kyllä tehny selväksi ettei muilla naisilla, edes kavereilla ole oikeutta lääppiä tervehdyshalausta lukuunottamatta. itse potkaisisin tuollaisen pois. Helppo tietty itse sanoa kun oma mies on niin ihana..
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on mustasukkaisuutta, ja mikä on sitä että tuntee itsensä loukatuksi tai huonosti kohdelluksi? Missä menee hyväksyttävän käytöksen raja parisuhteessa? Itse vastaavanlaisen tilanteen kanssa kipuillessani sain kuulla olevani sairaalloisen mustasukkainen. Tämä olisi ollut totta, jos mitään ei selkäni takana olisi tapahtunut. Mutta kumppanini naispuolisista kavereista löytyi niitä joiden kanssa viestittely meni tasolla "tule testaamaan uutta sänkyäni" "kauniita unia, pus pus" "krapulapanetus päällä, kelpaisi suihinotto". Ja suhteen ajalta löytyi kortteja ja lahjapapereita "xxx rakkaalle, sydämellä xxx". Yhden naispuolisen kaverin kanssa piti saada saunoa kahdestaan (tämä loppui kun naispuolinen alkoi tahollaan suhteeseen), parille muulle saunakutsuja oli ainakin esitetty. Yhden naisen tiedän kertoilleen hänellä olleen suhteen mieheni kanssa samaan aikaan kun minulla. Etäsuhde ja pitkä välimatka, kai ajattelin että tilanne muuttuu kun suhde etenee ja muuttuu vakavammaksi. Mutta tällaista siis oli, baarissa halailemaan tulevien, bilekutsuja lähettelevien ja omista parisuhdeongelmista miehelle avautuvien naikkosten lisäksi.

Jossain vaiheessa raja tuli vastaan ja sen seurauksena pettymyksen tunteet, raivo ja luottamuksen menetys. Oma sietokyky ylittyi ja pieniki asia tuntui loukkaukselta. Tiedän että minua on petetty eri tasoilla, henkisesti ja fyysisesti (eri naisten kanssa mm. suihinotto, parisuhdetilanteesta valehteleminen, yökyläilyt). Luottamus mieheen meni ko. naisten kohdalla kokonaan - heitä en sietänyt miehen elämässä enää missään muodossa. Suhde "vakavoitui" ja miehen antaman sormuksen myötä luulin tilanteen muuttuvan. Mutta kunnioitus puuttui. Ja luottamus. Hermot meni jo pienestä - yöllisestä puhelinsoitoista, tekstiviesteistä, yöaikaan tietokoneella chattailystä. Eikai yli kolmikymppiselle varatulle miehelle tarvitse naispuolisen työkaverin soittaa keskellä yötä? Tai viikonloppuna kumppanin poissaollessa miehen pyytää oluelle naispuolisen tuttunsa, jonka nimeä ei ollut edes koskaan maininnut? Tai naispuolisen työkaverin laittaa viestiä yöllä kun on työmatkaltaan kotiutunut...? Yhteydenpitoa siis kumpaankin suuntaan, sekä naisilta miehelle, että mieheltä naispuolisille. Ja kun asioista tuli riitaa, niin mielipiteeni kulkeutui näille naikkosille, minkä seurauksena olin hankala tyttöystävä joka teki miehen elämästä helvetin. Luottamus, kunnioitus, lojaalius, kaikki hukassa. Mies oli kuitenkin koko ajan muiden silmissä se hyvä tyyppi, kaikkien kaveri ja sosiaalinen herrasmies.

Jokaisella ihmisellä on raja, minkä yli menevä käytös loukkaa. Tuo raja kannattaa selvittää kumppanille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Loukkaavia asioita sietämällä ja pahan olonsa nielemällä tekee hallaa vaan itselleen. Puhukaa, vääntäkää rautalangasta, ratapalkista jos se on tarpeen. Jos sen jälkeen kumppanin käytös vielä on tahallisesti loukkaavaa, niin voi olla parempi yksin. Tai toisen kumppanin kanssa. Pitäkää puolenne, kunnioittakaa ainakin itse itseänne.


Vieläkö kaiken tuon jälkeen olet tuon miehen kanssa?? Jos olet, turha valittaa. Tuollaista miestä et pakottamalla muuta, tuhlaat vain aikaasi. Miehesi vaikuttaa itsekkäältä ja lapselliselta öykkäriltä, joka haluaa kotiinsa naisen ja baariin sitten muutaman muun viihdykkeeksi.

Jos aikuinen mies ei puhettä ymmärrä eikä halua mistään luopua on aika jatkaa matkaa.

Katselisiko hän tyynesti vierestä kun sinä yökyläilet ja otat suhin mieskavereiltasi ja pikkujouluissa panet työkaveriasi. Kokeile viimestään ensi jouluna, niin näet kuinka miehen psyyke kestää.
 
Viimeksi muokattu:

Similar threads

Yhteistyössä