Mikä on mustasukkaisuutta, ja mikä on sitä että tuntee itsensä loukatuksi tai huonosti kohdelluksi? Missä menee hyväksyttävän käytöksen raja parisuhteessa? Itse vastaavanlaisen tilanteen kanssa kipuillessani sain kuulla olevani sairaalloisen mustasukkainen. Tämä olisi ollut totta, jos mitään ei selkäni takana olisi tapahtunut. Mutta kumppanini naispuolisista kavereista löytyi niitä joiden kanssa viestittely meni tasolla "tule testaamaan uutta sänkyäni" "kauniita unia, pus pus" "krapulapanetus päällä, kelpaisi suihinotto". Ja suhteen ajalta löytyi kortteja ja lahjapapereita "xxx rakkaalle, sydämellä xxx". Yhden naispuolisen kaverin kanssa piti saada saunoa kahdestaan (tämä loppui kun naispuolinen alkoi tahollaan suhteeseen), parille muulle saunakutsuja oli ainakin esitetty. Yhden naisen tiedän kertoilleen hänellä olleen suhteen mieheni kanssa samaan aikaan kun minulla. Etäsuhde ja pitkä välimatka, kai ajattelin että tilanne muuttuu kun suhde etenee ja muuttuu vakavammaksi. Mutta tällaista siis oli, baarissa halailemaan tulevien, bilekutsuja lähettelevien ja omista parisuhdeongelmista miehelle avautuvien naikkosten lisäksi.
Jossain vaiheessa raja tuli vastaan ja sen seurauksena pettymyksen tunteet, raivo ja luottamuksen menetys. Oma sietokyky ylittyi ja pieniki asia tuntui loukkaukselta. Tiedän että minua on petetty eri tasoilla, henkisesti ja fyysisesti (eri naisten kanssa mm. suihinotto, parisuhdetilanteesta valehteleminen, yökyläilyt). Luottamus mieheen meni ko. naisten kohdalla kokonaan - heitä en sietänyt miehen elämässä enää missään muodossa. Suhde "vakavoitui" ja miehen antaman sormuksen myötä luulin tilanteen muuttuvan. Mutta kunnioitus puuttui. Ja luottamus. Hermot meni jo pienestä - yöllisestä puhelinsoitoista, tekstiviesteistä, yöaikaan tietokoneella chattailystä. Eikai yli kolmikymppiselle varatulle miehelle tarvitse naispuolisen työkaverin soittaa keskellä yötä? Tai viikonloppuna kumppanin poissaollessa miehen pyytää oluelle naispuolisen tuttunsa, jonka nimeä ei ollut edes koskaan maininnut? Tai naispuolisen työkaverin laittaa viestiä yöllä kun on työmatkaltaan kotiutunut...? Yhteydenpitoa siis kumpaankin suuntaan, sekä naisilta miehelle, että mieheltä naispuolisille. Ja kun asioista tuli riitaa, niin mielipiteeni kulkeutui näille naikkosille, minkä seurauksena olin hankala tyttöystävä joka teki miehen elämästä helvetin. Luottamus, kunnioitus, lojaalius, kaikki hukassa. Mies oli kuitenkin koko ajan muiden silmissä se hyvä tyyppi, kaikkien kaveri ja sosiaalinen herrasmies.
Jokaisella ihmisellä on raja, minkä yli menevä käytös loukkaa. Tuo raja kannattaa selvittää kumppanille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Loukkaavia asioita sietämällä ja pahan olonsa nielemällä tekee hallaa vaan itselleen. Puhukaa, vääntäkää rautalangasta, ratapalkista jos se on tarpeen. Jos sen jälkeen kumppanin käytös vielä on tahallisesti loukkaavaa, niin voi olla parempi yksin. Tai toisen kumppanin kanssa. Pitäkää puolenne, kunnioittakaa ainakin itse itseänne.