miehen mielipide

mies tuli pitkän työpäivän jälkeen kotiin. kotona odottelin kipeän vauvan kanssa taas kovasti että pääsisin itse hengähtämään tai vessaan, mutta hän käveli suoraan tietokoneelle... vein itkevän vauvan hänelle ja olin kääntynyt kun hän alkoi rähjätä vauvalle että lopeta huutaminen...otin siis itse lapsen takaisin ja totesin väsyneesti että just, olen tosi pettynyt häneen miehenä ja isänä-
ja hän kertoi että koti merkitsee hänelle, on aina merkinnyt vain paikkaa jossa nukkua ja huomenna hän tekee vielä pidemmän päivän...siihen minä kiukustuin että kiva kuulla tässä vaiheessa elämää ettei koti merkitse muuta, puhumattakaan osallistumisesta lapsenhoitoon.

suututtaa.

 

Vaikka koti onkin paikka jossa rentoudutaan, se lapsen hoitaminen kuuluu isälle ihan yhtä lailla kuin äidillekin.

Käsittämätöntä käytöstä mieheltäsi.

 

No huhhuh. Mieshän alkoi oikein uhkailla. Yksi ystävä antoi aikoinaan määritelmän kotiäidin työpäivän pituudesta, jota ainakin meillä on noudatettu. Eli työpäivä kotona kestää yhtä kauan kuin vastuu on yksin äidillä ja mies on työssä. Eli jos mies tekee yhdeksän tunnin työpäivän, naisen työpäivä kotona kestää myös sen yhdeksän tuntia. Ja jäljelle jääneet työt jetaan tasan. Jos itse en oo ollu hirvittävän väsynyt kun mies tulee, on mies ottanu lyhyen hengähdystauon ennen kuin kotirumba alkaa. Mut täytyy kyllä myöntää että joinakin päivinä, kun lapset on vaan huutanu ja kaikki on tuntunu kaatuvan päälle, ei miehelle kyllä oo suotu mitään omia tuokioita. Eihän niitä kotonakaan ole. Töissä saa sentään käydä wc:ssä yksin ja juoda kahvinsa rauhassa. Kotona ei sellaisia ylellisyyksiä useinkaan ole. Tosin jos miehesi ymmärtää vauvoista niin vähän että alkaa rähjätä vauvalle, ehkä on parempi ettei hän hirveästi hoidakaan vauvaa. Voihan olla että hän oli väsynyt töistä ja sanoi loukatakseen ettei viihdy kotona. Mikäs sen enemmän loukkaisi naista joka siellä päivänsä viettelee ja miestään kotiin odottaa. Mutta lapsellisesti oli kuitenkin sanottu.

 

No huhhuh. Mieshän alkoi oikein uhkailla. Yksi ystävä antoi aikoinaan määritelmän kotiäidin työpäivän pituudesta, jota ainakin meillä on noudatettu. Eli työpäivä kotona kestää yhtä kauan kuin vastuu on yksin äidillä ja mies on työssä. Eli jos mies tekee yhdeksän tunnin työpäivän, naisen työpäivä kotona kestää myös sen yhdeksän tuntia. Ja jäljelle jääneet työt jetaan tasan. Jos itse en oo ollu hirvittävän väsynyt kun mies tulee, on mies ottanu lyhyen hengähdystauon ennen kuin kotirumba alkaa. Mut täytyy kyllä myöntää että joinakin päivinä, kun lapset on vaan huutanu ja kaikki on tuntunu kaatuvan päälle, ei miehelle kyllä oo suotu mitään omia tuokioita. Eihän niitä kotonakaan ole. Töissä saa sentään käydä wc:ssä yksin ja juoda kahvinsa rauhassa. Kotona ei sellaisia ylellisyyksiä useinkaan ole. Tosin jos miehesi ymmärtää vauvoista niin vähän että alkaa rähjätä vauvalle, ehkä on parempi ettei hän hirveästi hoidakaan vauvaa. Voihan olla että hän oli väsynyt töistä ja sanoi loukatakseen ettei viihdy kotona. Mikäs sen enemmän loukkaisi naista joka siellä päivänsä viettelee ja miestään kotiin odottaa. Mutta lapsellisesti oli kuitenkin sanottu.

 

No huhhuh. Mieshän alkoi oikein uhkailla. Yksi ystävä antoi aikoinaan määritelmän kotiäidin työpäivän pituudesta, jota ainakin meillä on noudatettu. Eli työpäivä kotona kestää yhtä kauan kuin vastuu on yksin äidillä ja mies on työssä. Eli jos mies tekee yhdeksän tunnin työpäivän, naisen työpäivä kotona kestää myös sen yhdeksän tuntia. Ja jäljelle jääneet työt jetaan tasan. Jos itse en oo ollu hirvittävän väsynyt kun mies tulee, on mies ottanu lyhyen hengähdystauon ennen kuin kotirumba alkaa. Mut täytyy kyllä myöntää että joinakin päivinä, kun lapset on vaan huutanu ja kaikki on tuntunu kaatuvan päälle, ei miehelle kyllä oo suotu mitään omia tuokioita. Eihän niitä kotonakaan ole. Töissä saa sentään käydä wc:ssä yksin ja juoda kahvinsa rauhassa. Kotona ei sellaisia ylellisyyksiä useinkaan ole. Tosin jos miehesi ymmärtää vauvoista niin vähän että alkaa rähjätä vauvalle, ehkä on parempi ettei hän hirveästi hoidakaan vauvaa. Voihan olla että hän oli väsynyt töistä ja sanoi loukatakseen ettei viihdy kotona. Mikäs sen enemmän loukkaisi naista joka siellä päivänsä viettelee ja miestään kotiin odottaa. Mutta lapsellisesti oli kuitenkin sanottu.

 

No huhhuh. Mieshän alkoi oikein uhkailla. Yksi ystävä antoi aikoinaan määritelmän kotiäidin työpäivän pituudesta, jota ainakin meillä on noudatettu. Eli työpäivä kotona kestää yhtä kauan kuin vastuu on yksin äidillä ja mies on työssä. Eli jos mies tekee yhdeksän tunnin työpäivän, naisen työpäivä kotona kestää myös sen yhdeksän tuntia. Ja jäljelle jääneet työt jetaan tasan. Jos itse en oo ollu hirvittävän väsynyt kun mies tulee, on mies ottanu lyhyen hengähdystauon ennen kuin kotirumba alkaa. Mut täytyy kyllä myöntää että joinakin päivinä, kun lapset on vaan huutanu ja kaikki on tuntunu kaatuvan päälle, ei miehelle kyllä oo suotu mitään omia tuokioita. Eihän niitä kotonakaan ole. Töissä saa sentään käydä wc:ssä yksin ja juoda kahvinsa rauhassa. Kotona ei sellaisia ylellisyyksiä useinkaan ole. Tosin jos miehesi ymmärtää vauvoista niin vähän että alkaa rähjätä vauvalle, ehkä on parempi ettei hän hirveästi hoidakaan vauvaa. Voihan olla että hän oli väsynyt töistä ja sanoi loukatakseen ettei viihdy kotona. Mikäs sen enemmän loukkaisi naista joka siellä päivänsä viettelee ja miestään kotiin odottaa. Mutta lapsellisesti oli kuitenkin sanottu.

 

No huhhuh. Mieshän alkoi oikein uhkailla. Yksi ystävä antoi aikoinaan määritelmän kotiäidin työpäivän pituudesta, jota ainakin meillä on noudatettu. Eli työpäivä kotona kestää yhtä kauan kuin vastuu on yksin äidillä ja mies on työssä. Eli jos mies tekee yhdeksän tunnin työpäivän, naisen työpäivä kotona kestää myös sen yhdeksän tuntia. Ja jäljelle jääneet työt jetaan tasan. Jos itse en oo ollu hirvittävän väsynyt kun mies tulee, on mies ottanu lyhyen hengähdystauon ennen kuin kotirumba alkaa. Mut täytyy kyllä myöntää että joinakin päivinä, kun lapset on vaan huutanu ja kaikki on tuntunu kaatuvan päälle, ei miehelle kyllä oo suotu mitään omia tuokioita. Eihän niitä kotonakaan ole. Töissä saa sentään käydä wc:ssä yksin ja juoda kahvinsa rauhassa. Kotona ei sellaisia ylellisyyksiä useinkaan ole. Tosin jos miehesi ymmärtää vauvoista niin vähän että alkaa rähjätä vauvalle, ehkä on parempi ettei hän hirveästi hoidakaan vauvaa. Voihan olla että hän oli väsynyt töistä ja sanoi loukatakseen ettei viihdy kotona. Mikäs sen enemmän loukkaisi naista joka siellä päivänsä viettelee ja miestään kotiin odottaa. Mutta lapsellisesti oli kuitenkin sanottu.

 

Kieltämättä mietin itsekin, että olisin sinuna kysynyt, miksi on ylipäätänsä hankkinut perheen, jos koti on vain tuota varten. Minä ainakin olisin loukkaantunut varsin verisesti moisesta ja sanonut, että varmaan sitten pitää mennä naimisiin sen työn kanssa :kieh: .

 

\

Eli työpäivä kotona kestää yhtä kauan kuin vastuu on yksin äidillä ja mies on työssä. Eli jos mies tekee yhdeksän tunnin työpäivän, naisen työpäivä kotona kestää myös sen yhdeksän tuntia. Ja jäljelle jääneet työt jetaan tasan. Jos itse en oo ollu hirvittävän väsynyt kun mies tulee, on mies ottanu lyhyen hengähdystauon ennen kuin kotirumba alkaa. Mut täytyy kyllä myöntää että joinakin päivinä, kun lapset on vaan huutanu ja kaikki on tuntunu kaatuvan päälle, ei miehelle kyllä oo suotu mitään omia tuokioita. Eihän niitä kotonakaan ole. Töissä saa sentään käydä wc:ssä yksin ja juoda kahvinsa rauhassa. Kotona ei sellaisia ylellisyyksiä useinkaan ole.

Peesaan täysin. Meillä me molemmat, mies ja minä, ajatellaan samoin ja näin ollaan sovittu toimittavan!

 

Niin meilläkin toimitaan että mies on töistä kotiin tultuaan ihan yhtä paljon lapsen kanssa kuin minäkin ja yleensä vielä enemmän.

Väsyneenä sitä voi sanoa vähän sivu suunsa ja kannattaa miehen kanssa puhua asiasta uudelleen kun lapsi nukkuu ettekä ole ihan väsyneitä. Näin kotiäidistä tuntuu että se mies pääsee siellä töissä niin helpolla vaikka kyllä hänelläkin voi olla rankkoja päiviä ja väsyttää kun tulee kotiin. Sitten on se äiti joka haluaa juttuseuraa tai työntää heti lapsen syliin niin saattaa siinä miehelläkin mennä hermot ja pikaistuksissaan päästä suusta mitä ei niin olis tarkoittanut.

 

Meillä oli pikkuvauva-aikaan välillä samanlainen tilanne ja kyllä ero kävi mielessä ja puheissa moneen otteeseen. Olin tosi pettynyt mieheeni isänä, hän tuntui kokevan lapsiperheen arjen todella raskaana. Totesi vain, että hän ei ole koskaan ollut mikään lapsi-ihminen siis ei ole ikinä erityisesti pitänyt lapsista. Hiphei, tuo oli tosi hieno juttu kuulla, kun naimisissa oli oltu jo 8 vuotta ja lapsikin oikein tekemällä tehty. Ja jäädä lapsen hoidon kanssa melkein kokonaan yksin.

Mutta nyt pojalla on ikää 1 v 10 kk ja arki on alkanut pikkuhiljaa rullata. Mies hoitaa poikaa tarvittaessa illat ja yötkin (olen usein työn vuoksi poissa kotoa) ja muutenkin heillä tuntuu synkkaavan paremmin nyt kun poika tekee muutakin kuin itkee.

Koita kestää, älä tee mitään hätiköityjä päätöksiä. Teilläkin saattaa arki parantua. Ei suotta niin moni pari eroa lasten tulon jälkeen, on se hemmetinmoinen yllätys, kuinka raskasta se oikeasti on!

Kerro kuitenkin kaikessa sovussa miehellesi kuinka tärkeää sinulle on saada välillä hetki hengähtää ja mennä vaikka jumppaan. Hän ei tule sinulle itse niitä lepohetkiä tarjoamaan, vaan ne sinun on itse otettava.

 

Älä päästä suustasi sammakoita tyyliin" olen pettynyt sinuun miehenä ja isänä".
Jos tällaisia päästät, voit olla kohta yksinhuoltaja. Miehet kestävät paljon, mutta eivät kuitenkaan syviä puukotuksia, jotka kohdistuvat miehuuteen tai isyyteen. Todella ilkeää sinulta! Opi kertomaan minä muodossa kuulumisistasi, kuten "olen tänään todella väsynyt. Haluaisin nukkua, vaikka puoli tuntia jos se auttaisi". Muista kehua miestäsi, äläkä puutu liikaa siihen miten hän hoitaa vauvaa. Säilytä kunnioitus puolin ja toisin suhteessa tai muuten ei kohta seksikään innosta ja sitten suhteenne mutkistuu entisestään. Kasva aikuiseksi nyt kun sait lapsenkin. Lapsi on teidän yhteinen! Voit vaikuttaa miehesi käytökseen vain käyttäytymällä itse esimerkillisesti. Toinen puoli suhdetta on miehesi käytös sinua kohtaan. Ymmärtäkää, että pikkulapsivaihe voi olla todella raskas. Tukekaa ja ymmärtäkää toisianne. Älä jätä tulkinnan varaa, vaan opettele sanomaan asiasi kauniisti ja ajallaan. Sain itse yhden suhteen karille, mutta tämä nykyinen toimii kyllä, kun otin opikseni ja mieskin on alunalkaenkin tietysti erilainen. Onneksi sain lapseni vasta nykyisen mieheni kanssa.

 

vai että sammakoita suusta- minua ei ole kasvatettu pikku nainen istuu kotona ja tärkeä mies tekee mitä haluaa-tyyliin. kyllä minun pitää voida sanoa sanottavani miehelle joka todella laukoo suustaan ihan mitä haluaa. parisuhde tarkoittaa minusta tasa-arvoa puolin ja toisin eli jos toinen käyttäytyy idioottimaisesti niin minäkin voin joskun kun pinna pettää vastata samoin. kenelle minä voin purkaa sisintäni jos miehelle pitäisi vain hymyillä???
mutta tosiasiassa kyllähän sitä ero on ollut mielessä jo pidemmän aikaa, mutta kun niitä hyviäkin hetkiä on olemassa ja yhteistä historiaa jo lähes 10 vuotta ja mielestäni lapsella kuitenkin on oikeus isään. nyt hän on niin pieni että jos eroaisimme niin hän varmasti vieraantuisi isästään josta on tullut kovin tärkeä vaikka häntä ei paljon kotona siis ole näkynytkään. en tiedä- olen luullut tuntevani mieheni, mutta jotenkin vauvan syntymän myötä hän on muuttunut tosi inhottavaksi minua kohtaan, nälvii, haukkuu, moittii kun en ole siivouskone (en kerta kaikkiaan ehdi) jne. Ja olen OIKEASTI pettynyt häneen. Hän on aina käyttäytynyt tosi kivasti ja näppärästi muiden lasten kanssa mutta kai kotona on kaikki toisin...aika näyttää miten meidän käy mutta kynnysmatoksi minä en aio, en nyt enkä tulevaisuudessa. Ja onhan se tietysti niinkin että rima on korkealla koska oma isäni on ollut aivan ihana. Onneksi vauvallani on sellainen isoisä, ja miehen malli sitten vaikka sitä kautta.

 

Mikä miehillä (anteeksi yleistys) oikein ajatusmaailmassa mättää, kun luulevat että äitiysloma on LOMAA. Se ei sitä todellakaan ole, vaikka olisi vain vauva kotona. Saatika enemmän lapsia. Itse olen parhaillaan äitiyslomalla ja usein mieheni sanoo, että kyllähän sinä ehdit kattoa nauhoitetun leffan, kun olet kotona. Tai ehdit tehdä sitä sun tätä kun olet kotona. Siis perus kodinhoidon lisäksi. Olen itse todella väsynyt ja suivaantunut, kun meillä on iso huusholli ja se olen minä joka tekee kaiken siivouksen. Lapsemme ristiäisiin mieheni ei suostunut laittamaan tikkua ristiin, sillä kyllähän minä kuulema ehdin kun olen viikot kotona. Olin vielä viime hetken hankintoja menossa tekemään kaupunkiin ja annoin miehelleni ohjeita mitä voisi siivota. Imurointi ei vaadi ylenpalttista osaamista ja vessan pesukaan ei hankalaa ole. Ei voinut siivota, sillä minä en ollut kotona. Oli tarkoitus kuulema yhdessä puunata talo.
Lopputulos oli että illalla / yöllä laitoin itkevän vauvan rintareppuun ja aloin siivota huushollia. Seuraavana aamuna mies vain makaa sohvalla eikä liikuta evääkään. Kyse ei siis ole mistään parikymppisestä äijästä vaan puolet lisää siihen. Ei hän näe mitään pahaa käytöksessään. Hän olisi siivonnut kaverina jos minä olisin ollut kotona, mutta kun paha äiti lähti kaupunkiin ostamaan ristiäiskahvipöytään tarvikkeita.
Kyse on pohjimmiltaan varmasti siitä, ettei mieheni arvosta pätkän vertaa vaimon äitiyslomaa eikä näitä kotihommia. Historia toistaa itseään, sillä hänen kotikasvatuksensa on ollut tätä. Äiti kotona ja isä hommaa rahaa perheelleen. Mainittakoon vielä, että työelämässä ollessani ja sinne pian palaan takaisin, maksamme 50-50% elämiskustannuksistamme omista pusseistamme. Ei mieheni minua elätä, vaan ihan itse sen teen.
v¤#¤#¤tuttaa, kun viimeksi tänään taas sain kuulla, että "tee se X-juttu huomenna päiväällä, kun sinullahan on aikaa kun olet kotona".
Olen varmasti liian kiltti ja nöyrä kun teen kaikki kotihommat, mutta kun en halua sikolätissä elää. Tokihan voisin jättää äijän kalsarit pesemättä. Mieheni on niin musta-valkoinen ihminen. Hän sanoo todella helposti asioita, ja on tavallaan sovinisti, mitä naisen asemaan tulee.
Eikä mieheni osaa edes hävetä nuita sammakoita mitä suustaan päästelee. hän on vakavissaan sitä mieltä, että nainen ehtii äityslomalla varsinkin siivota ja puunata huushollia, sen lisäksi että hoitaa vauvaa 24 h/vrk. Viikot minä suostun kantamaan vauvaa jos vauva itkee öisin, mutta viikonloputkin minä kannan. Mieheni mieheni mielestä se on minun työtä, siitähän minä palkkaa (=vanhempain raha vai millä nimellä se kulkeekin) saan. On se eri asia olla 8 h ma-pe työaikaa, kun äitiyslomalla ja työaika 7 vrk viikossa ja 24 h/vrk. Onko kaikki miehet samanlaisia vai onko minun mieheni vain poikkeus?

 

Vastauksena ap:lle

En puuttunut kirjoituksessani itse tilanteeseen, jossa miehesi meni suoraan tietokoneelle töistä tultuaan. Kerroin vain, että ei kannata päästää suustaan loukkauksia oli tilanne mikä tahansa. Opettele kertomaan asiasi rakentavaan tyyliin, vaikkakin korottaisit ääntäsi. Älä puhu asian vierestä, vaan kerro, että olet odottanut miestä kotiin kuin kuuta nousevaa, jotta voisit päästä itse levähtämään. Väännä rautalangasta, jos mies ei muuten ymmärrä sitä, miten paljon lapsi sitoo äitiään yötä päivää. Anna miehelle mahdollisuus parantaa käytöstään.
Jos et onnistu tässä, niin voit hakea ulkopuolista keskusteluapua.

Mieheni osallistuu paljon lasten hoitoon ja kotitöihin. Riidellessämme emme pyri loukkaamaan toisiamme, pyydämme tarvittaessa anteeksikin, kun huomaamme monesti, että riidan taustalla voi olla vaikka yleinen väsymys tai oman ajan puute. Siihen haetaan sitten ratkaisu keskustelemalla ei toista haukkumalla. Puhu asiasta älä henkilöstä!

 

Joo kyllähän kotitöistä vinoillaan.

Mitäs jos miehetkin vinoilis rahantulosta.

Mäkin voisin vaimolle valittaa oikonaan että tuon joka kk
1000? enemmän rahaa ku se taloon.

Siinä sitten oltaisiin.

Eli naiset saa huutaa miehen pitäis olla joku
v:n puudeli.

Sitte ku tallaisen saisitte tuumaisitte että mitähän mä tolla
pehmolla oikein teen.

:kieh: :saint:

 

Mun mielestä tuo oli mieheltäsi inhimillinen reaktio pitkän työpäivän jälkeen. Varmasti olis halunnu levätä, niinku sinäkin.

Tappelua ja typeriä kommentteja tulee varmasti, jos molemmat ovat väsyneitä ja perheessä on pieni lapsi.

Toivottavasti miehesi ymmärtää myös Sinun väsymyksesi vastaisuudessa!

 

Sun miehes on kyllä ihan mälli. :x

 

\

Mun mielestä tuo oli mieheltäsi inhimillinen reaktio pitkän työpäivän jälkeen. Varmasti olis halunnu levätä, niinku sinäkin.

Tappelua ja typeriä kommentteja tulee varmasti, jos molemmat ovat väsyneitä ja perheessä on pieni lapsi.

Toivottavasti miehesi ymmärtää myös Sinun väsymyksesi vastaisuudessa!

Peesi tähän. Ehkä molemminpuolinen anteeksipyyntö olisi paikoillaan. Väsyneenä tulee sanottua kaikenlaista...