Miehen mielestä en saisi käyttää tippaakaan rahaa - itse kuitenkin käyttää.

["vieras"]

Meillä on miehen kanssa yhteinen tili, jonne siis juoksevat molempien rahat. Rahamme ovat tilin tapaan yhteiset. Kumpikaan meistä ei ole tällä hetkellä ansiotyössä - itse olen äitiyslomalla ja mies opiskeleee.

Rahoista maksetaan vuokra ja laskut, ostetaan ruokaa ja vauvalle mitä hän milloinkin tarvitsee. Harkintakohtaisesti myös meille itsellemme tietysti vaatteita ja muuta vastaavaa.

Opiskelupäivänsä aikana mies käy kahvilla vähintään kerran per päivä. Pari kertaa viikossa hän käy myös lounastamassa kebabia tai muuta vastaavaa. Tämän lisäksi hän harrastaa peliautomaateilla pelaamista. Ei siis pistä niihin isoja summia kerralla (eli lähinnä 3-5 euroa/pv, mutta pelaa kuitenkin lähes joka päivä.

Itse olen suurimmaksi osaksi päivät kotosalla; jos nyt jossain muualla kuin kotona olenkin, niin rahaa en kuluta mihinkään... (Ruokaostokset hoidetaan aina yhdessä siinä vaiheessa, kun mies on tullut kotiin.)

Tänään mies sitten suuttui asiasta, joka liittyi rahaan. Kävin edellisenä päivänä avustamassa iäkästä sukulaista asioinnissa ja siivouksessa, ja sain siitä hyvästä muutaman kympin rahaa. Päätin säästää rahan, ja käyttää sen vaihteeksi itseeni. Miehelle en asiasta maininnut. En minäkään ole pyytänyt miestä informoimaan rahankäytöstään - ja tämä lompakossani ollut raha kun ei edes ole otettu mistään meidän yhteisistä rahoista tms., vaan on tullut täysin muualta... Sekavaa ehkä, mutta ymmärrättekö, mitä tarkoitan?

Tänään sitten mies oli kurkannut lompakkooni, nähnyt kolme kymppiä, ja suuttunut. Ei meillä toki elämää suurempaa riitaa ole pystyssä tai päällä, mutta jäi vain mietityttämään...

Herran tähden, kai se nyt mullakin on joku oikeus pitää rahaa lompakossani ilman, että olen siitä erikseen ilmoitusvelvollinen miehelle, jolla tuntuu olevan periaate, että kaikki mitä lompakossa on, tulee kuluttaa? Kai mulla on oikeus käyttää se pirun kolmekymppiä johonkin - kun en siis itse käy ryystämässä kahvia tai mussuttamassa kebabia, voinen kaiketi ostaa ko. kolmellakympillä itselleni jotain oikeasti hyödyllistä - tai käyttää sen summan vaikka meidän kotiimme.

Huh, johan helpotti...

En tiedä, miksi tänne kirjoitin... En osaa mitään kysyäkään. Ehkä mielipiteitä ja kommentteja asiaan liittyen kaipailisin.

 

[Rigel]

Ymmärrän, että lasteni raha-asiat ovat minun vastuullani, mutta sitä en ymmärrä, ettei aikuiset ihmiset huolehdi itse omista rahoistaan. Miksi olisit tilivelvollinen miehellesi jokaisesta kuluttamastasi eurosta?

 

[Silmukka-]

Tilannehan on ihan absurdi, itsekin jo vastasit kysymykseesi eli toki saat käyttää rahaa itsekin ilman että joku tutkii sun lompakkoa ja suuttuu.

Oletan että olette tosi nuoria, teini-iän juuri ylittäneitä?

 

[ap...]

Ymmärrän, että lasteni raha-asiat ovat minun vastuullani, mutta sitä en ymmärrä, ettei aikuiset ihmiset huolehdi itse omista rahoistaan. Miksi olisit tilivelvollinen miehellesi jokaisesta kuluttamastasi eurosta?

Samaa ihmettelen tässä itsekin. En ole mikään törsääjä enkä tee isoja hankintoja neuvottelematta niistä ensin miehen kanssa. Kuitenkin joskus olisi ihan kiva käyttää vaikka se muutama kymppi johonkin, mitä minä haluan tehdä - tai mitä haluan ostaa ilman, että mies "kyttää" raha-asioitani.

Kolikoitakaan minä en saisi miehen mielestä omistaa, vaan minun tulisi antaa kaikki kolikot hänelle, jotta hän saisi sitten työntää niitä pelikoneisiin.

Blaah.

 

["pöö"]

Hanki oma tili.

 

["vieras"]

Mihin se rahasumma sinun lompakossasi pitäisi sitten miehen mielestä käyttää?

 

["Vieras"]

ollakseen tollanen tilanne. Mun äiti ja iskä ovat kuuskymppisiä ja niillä on aina ollu rahariidat. Nillä on yhteiset rahat paitsi aikoinaan äidin lapslisät. Isä ostaa ja tekee mitä lystää eikä kerro äitille mitään ja sitte se suuttuu jos äiti käyttää edes vähääkään rahaa. Maatalo oli ennen eli isän nimellä oli kaikki. Nyt äitin nimellä peltotulot, joten hän ei saa yhtään rahaa, vaikka jäis työttömäks. Käytännössä isä tekee keikkoja ja saa rahaa ja äiti on ilman rahaa kotona. Ei saa siis mistään. Kesällä oli mun lapsia hoitamassa, joten annoin sille sitte rahan kunnan sijasta, että se sai vaatteita. Eli tuota nuoruuteni katsottua päätin, että mulla tulee AINA olemaan omat rahat ja ukolla omat.

Ja et nyt kun lapsia on tullut niin töihin vaan ja tienaamaan. Olen kodinhoidontuella pystynyt olla (olivat 5 ja 3) mun mies ei ole koskaan valittanut mun rahan käytöstä. on ihan erilainen kun iskä, mutta mulla on se tuolla takaraivossa, enkä todellakaan halua tuota tilannetta itselleni.


Yksi 40v kaverinillani on tuo tilanne, et mies kyttää kaikki ja kuluttaa itse. Maksaa laskut kyllä ja elättää, mutta kaikki rahat menee miehen tilille. Samoin mun siskolla on toi tilanne. Et aina pitää kysyä mieheltä "onko meillä rahaa". Hitsit miten alentavaa.

 

[ap....]

[QUOTE="vieras";24722482]Mihin se rahasumma sinun lompakossasi pitäisi sitten miehen mielestä käyttää?[/QUOTE]

Mies puhui kauppaan menosta, mutta kaupassakäyntiä varten meillä olisi rahaa muutenkin... eli ei siis ole tuon minun rahani varassa. Muutenkaan tänne ei tarvita oikeastaan yhtään mitään, vaan kaikki tarvittava löytyy kaapeista.

 

["vieras"]

Meillä on aikalailla samanlainen tilanne, kuin aapeellä. Meilläkin on yhteinen tili ja yhteiset rahat, joista maksetaan juurikin samanlaisia asioita, joita ap mainitsi (laskut, vuokra, ruoka, ym. tavalliset asiat.) Miehellä ja minulla on lisäksi vielä omat tilit, mutta niille ei tällä hetkellä mene pennin jeniä... Me ollaan nähty yhteinen tili kaikenkaikkiaan hyväksi ratkaisuksi, eli ongelma ei olekaan siinä, vaan siinä, että meistä toinen (minä) en saisi miehen mielestä käyttää rahaa latin latia. Mies puolestaan käyttää rahaa mielensä mukaan (käy syömässä, kahvilla, tms.) enkä minä siitä hänelle nalkuta niin kauan, kun meillä on rahaa myös muuhun kuin niihin miehen kahvitteluihin tai syönteihin... enkä näe nalkuttamiseen aihettakaan, koska minua ei häiritse tuollainen. Miestä jostain syystä taas riepoo, mikäli minulla on rahaa ja käytän sitä omiin juttuihini.

Itse asiassa meillä oli kinaa hieman samantapaisesta asiasta, kuin ap:llä ja hänen miehellään. Minulla oli synttärit, ja vanhemmiltani sain sitten viitisenkymppiä lahjaksi "omia juttujani" varten ja toisen viisikymppiä sitten sitä varten, että voidaan ostaa lapselle vaatetta sun muuta. Jostain syystä miehen on ihan älyttömän vaikea hyväksyä, että mulla on rahaa, joka vain "on" eikä kulu mihinkään - tai jos kuluu, niin sitten vain ja ainoastaan minuun.

Tuossa jokin aika sitten totesin, että talvivaatevarastoni ovat olemattomat, ja että tarvin talveksi uuden takin. "Et sä tarvitse takkia, sullahan on tuo valkoinen" (ohut syystakki). Itsellään on kuitenkin useamman sadan nahkatakki, jota sitten osamaksulla kuukausittain maksetaan.

Ongelma ei nyt kuitenkaan ole miehen nahkarotsissa, vaan siinä, että tunnen, että en saa itse aikuisena ihmisenä päättää asioistani. Mainitessani miehelle rahankäytöstä (turhat kahvittelut sun muut - no hei haloo, sitä kahvia voi ihan oikeasti kitata kotonakin) mies suuttuu ja ärähtää, ettei pidä siitä, että hänen rahankäyttöään säännöstellään. No hitto, mitäs se tämä sitten on? Varsinaista riitaa en ole viitsinyt asiasta nostaa... en vain jaksa.

 

[-]

En ymmärrä miksi kukaan on tuollaisessa parisuhteessa. Miksi siedätte noin typerää käytöstä miehiltänne?

 

["huh"]

En ymmärrä miksi kukaan on tuollaisessa parisuhteessa. Miksi siedätte noin typerää käytöstä miehiltänne?

peesi tälle. Tuohan on henkistä väkivaltaa. Miksi ihmeessä se äijä käy tonkimassa ap:n lompakkoa. Ei toiseen eikä toisen tavaraan kosketa ilma lupaa. Tuosta on kunnioitus kaukana.

Aivan täysin absurdi tilanne. Tottakai ap saa käyttää rahaa, jos mieskin käyttää, ja varsinkin kun itse tienasi lompakossaan olevat rahat.

 

[jepss]

[QUOTE="vieras";24722577]Meillä on aikalailla samanlainen tilanne, kuin aapeellä. Meilläkin on yhteinen tili ja yhteiset rahat, joista maksetaan juurikin samanlaisia asioita, joita ap mainitsi (laskut, vuokra, ruoka, ym. tavalliset asiat.) Miehellä ja minulla on lisäksi vielä omat tilit, mutta niille ei tällä hetkellä mene pennin jeniä... Me ollaan nähty yhteinen tili kaikenkaikkiaan hyväksi ratkaisuksi, eli ongelma ei olekaan siinä, vaan siinä, että meistä toinen (minä) en saisi miehen mielestä käyttää rahaa latin latia. Mies puolestaan käyttää rahaa mielensä mukaan (käy syömässä, kahvilla, tms.) enkä minä siitä hänelle nalkuta niin kauan, kun meillä on rahaa myös muuhun kuin niihin miehen kahvitteluihin tai syönteihin... enkä näe nalkuttamiseen aihettakaan, koska minua ei häiritse tuollainen. Miestä jostain syystä taas riepoo, mikäli minulla on rahaa ja käytän sitä omiin juttuihini.

Itse asiassa meillä oli kinaa hieman samantapaisesta asiasta, kuin ap:llä ja hänen miehellään. Minulla oli synttärit, ja vanhemmiltani sain sitten viitisenkymppiä lahjaksi "omia juttujani" varten ja toisen viisikymppiä sitten sitä varten, että voidaan ostaa lapselle vaatetta sun muuta. Jostain syystä miehen on ihan älyttömän vaikea hyväksyä, että mulla on rahaa, joka vain "on" eikä kulu mihinkään - tai jos kuluu, niin sitten vain ja ainoastaan minuun.

Tuossa jokin aika sitten totesin, että talvivaatevarastoni ovat olemattomat, ja että tarvin talveksi uuden takin. "Et sä tarvitse takkia, sullahan on tuo valkoinen" (ohut syystakki). Itsellään on kuitenkin useamman sadan nahkatakki, jota sitten osamaksulla kuukausittain maksetaan.

Ongelma ei nyt kuitenkaan ole miehen nahkarotsissa, vaan siinä, että tunnen, että en saa itse aikuisena ihmisenä päättää asioistani. Mainitessani miehelle rahankäytöstä (turhat kahvittelut sun muut - no hei haloo, sitä kahvia voi ihan oikeasti kitata kotonakin) mies suuttuu ja ärähtää, ettei pidä siitä, että hänen rahankäyttöään säännöstellään. No hitto, mitäs se tämä sitten on? Varsinaista riitaa en ole viitsinyt asiasta nostaa... en vain jaksa.[/QUOTE]

voi jeesus! se on lahja sulle se 50e mene ny hyvä ihminen ostamaan itselles jotain?

 

[meillä samantyylinen tilanne..]

meillä molemmilla omat tilit.. mutta mies ansiotyössä ja minä työtön eli tuloni ovat huomattavasti pienemmät kuin miehelläni..
mies ostelee itelleen kaikkea mahdollista rahoillaan ja kun pyydän jotain halpaa tavaraa kodin sisustukseen niin vastaus on aina sama "ei ole rahaa" noh.. sitten kun mies tietää millon mä saan rahaa niin hän suunnittelee joka pennoselleni menoerät mihin käytän joka perkeleen pennin.. ei siinä toki maksan vuokran puolikkaan ja maksan laskuja mitä pystyn sillä muutamalla hassulla satasella maksamaan.. mutta.. kun tosiaan jotain pientä pyydän miestä ostamaan minulle niin joka kerta sama vastaus "ei ole rahaa"
kerran jos toisenkin olen siitä hänelle sanonut että hänen pitää huomioida se ettei mulla ole rahaa samalla tavoin käyttää kuin hänellä joka tarkoittaa sitä et jos jotain halua niin miehen on joko maksettava laskuja enemmän tai vastavuoroisesti hankittava mulle semmoinen tavara..
eniten vaan vituttaa se että rahaa ei ole ostaa esim 30 euron arvoista mattoa jonka haluaisin esim eteiseen mutta kyllä miehen kaljaan on aina rahaa.. se alkaa vituttaa ja olen siitäkin jutellut miehen kanssa mutta sitten hän vastaakin että "hänen rahat ovat hänen rahojaan" joo ymmärrän senkin mutta eipä ole kivaa kun maksan kuitenkin puolet vuokrasta mikä on melkein koko työttömyys korvaukseni suuruinen ja sitten lopuilla makselen joitain laskuja joihin rahani riittävät..
tiedän tästä käyvämme vielä vääntöä moneen kertaan kunnes saan itse töitä.. jonka jälkeen tosiaan aion käyttää rahojani myös itseeni!!!
mutta siihen asti tod näk joudun vain haaveilemaan tavaroista joita haluaisin.. ja toki jos meinaan ostaa jotain kalliimpaa kotiimme niin puoliksi sen maksamme.. jota mies nykyisinkin minulta vaatii vaikka tietää rahatilanteeni..
mutta pakko sanoa että onneksi mies on alkanut hiljalleen ymmärtää mun rahatilanteeni ja auttaa juurikin laskujen kanssa tms tai antaa mulle rahaa jota saan itseeni tuhlata.. mutta ei paljoa ole fiiliksiä itseeni tuhlata kun tietää mikä meidän rahatilanne muutoinkin on.. saan huonon omantunnon jos tuhlaan pelkästään itseeni rahaa.. ja tiedän että se on tyhmää..

 

[Pajukko]

Kamala tilanne. En ikinä tule suostumaan miehen kanssa samaan pankkitiliin. Tosin ei varmaan mieskään halua. En kehtaa edes sanoa miehelle paljonko ostelen kaikkea lapsille ja itselleni. Mies on paljon pihimpi kuin minä, mutta onneksi ei puutu rahoihini. Se olisi sitten kyllä tämän liiton loppu.

 

["hmm"]

mäkin oon liian läheltä seurannut kun mies pitää vaimoa alistettuna rahallisesti.rahat olivat vain miehen,myös naisen tienaamat,naisella ei ollut edes oikeutta tiliin,joka oli yhteinen luojan kiitos siitä tuli loppu,kun nainen avas oman tilin.ja mies ei vaan meinaa pystyä nielemään tätä.en ikinä sulattaisi tuollaista,oikein raivo nousee ajatuksesta.pistäkää hyvät naiset tuollaiselle heti loppu!

 

[Isä]

Sinuna varaisin ajan pariterapeutille, josko hän saisi viimeistään järkeä mieheesi, että sinäkin tarvitset rahaa käyttöösi.
Tiedän yhden pariskunnan joka tosin on nyt eronnut, jossa oli vastaavan tyylistä...
Ei toi oo oikeen, että toinen vain saa pitää rahat, kyllä säkin rahaa saat käyttää, muutenhan toi on ku sä olisit orja ilman minkäänlaista rahaa...!

 

["vieras"]

Misää 1600-luvulla te oikein elätte?

Avatkaa oma tili, säästäkää vähän rahaa ja ottakaa ero, ASAP!!! Ei ole normaalia tuollainen!

 

[vierailija]

Entä jos tilanne olisi päinvastainen, mies saa yhtäkkiä vaikka vedonlyönnistä rahaa niin saatko mennä tutkimasn paljon sai lompakolle ja joscsanot että noillahan saisi pihaan kivan sisustuslyhdyn, niin antaisiko mies ne siihen käyttöön.

En ymmärrä, miksi ette pidä.omia tilejä . Kyllä itse saatu raha on omaa ja siitä voidaan sopia kuinka paljon laitetaan yhteisiin menoihin. Kyllä nyt näyttää siltä, että miehet vedättää naisia mennen tullen jos ei herran tähden saa takkiakaan itse ostaa. Minua ainakin sieppaisi tuo niin paljon, että lähtisin menemään.





QUOTE=""huh", post: 24723633"]peesi tälle. Tuohan on henkistä väkivaltaa. Miksi ihmeessä se äijä käy tonkimassa ap:n lompakkoa. Ei toiseen eikä toisen tavaraan kosketa ilma lupaa. Tuosta on kunnioitus kaukana.

Aivan täysin absurdi tilanne. Tottakai ap saa käyttää rahaa, jos mieskin käyttää, ja varsinkin kun itse tienasi lompakossaan olevat rahat.[/QUOTE]

 

[vierailija]

Sä säädät just niin kauan tuollaista peliä kun suostut siihen.

Sinä päätät jatkatko vai jäätkö. Mutta jos olet onneton tai koet asiat epäoikeuden mukaiseksi niin etsi paikka jossa saat mennä itsesi mukaan.

Älä jää tuollaisen ressukan toffelin alle. Tulet muuten aina olemaan hänelle vähemmän kuin raha BTW.

 

[vierailija]

Tuskinpa alkuperäinen kysyjä täällä enää on. Ketju on 5 vuotta vanha. Katsoisitte vähän päiväyksiä ennen kuin vastaatte johonkin nakkisodan aikaiseen ketjuun.

 

[vierailija]

Nämä voivat olla kyllä ajankohtaisia muillekin , joilla sama ongelma.