V
"vieras"
Vieras
Meillä on miehen kanssa yhteinen tili, jonne siis juoksevat molempien rahat. Rahamme ovat tilin tapaan yhteiset. Kumpikaan meistä ei ole tällä hetkellä ansiotyössä - itse olen äitiyslomalla ja mies opiskeleee.
Rahoista maksetaan vuokra ja laskut, ostetaan ruokaa ja vauvalle mitä hän milloinkin tarvitsee. Harkintakohtaisesti myös meille itsellemme tietysti vaatteita ja muuta vastaavaa.
Opiskelupäivänsä aikana mies käy kahvilla vähintään kerran per päivä. Pari kertaa viikossa hän käy myös lounastamassa kebabia tai muuta vastaavaa. Tämän lisäksi hän harrastaa peliautomaateilla pelaamista. Ei siis pistä niihin isoja summia kerralla (eli lähinnä 3-5 euroa/pv, mutta pelaa kuitenkin lähes joka päivä.
Itse olen suurimmaksi osaksi päivät kotosalla; jos nyt jossain muualla kuin kotona olenkin, niin rahaa en kuluta mihinkään... (Ruokaostokset hoidetaan aina yhdessä siinä vaiheessa, kun mies on tullut kotiin.)
Tänään mies sitten suuttui asiasta, joka liittyi rahaan. Kävin edellisenä päivänä avustamassa iäkästä sukulaista asioinnissa ja siivouksessa, ja sain siitä hyvästä muutaman kympin rahaa. Päätin säästää rahan, ja käyttää sen vaihteeksi itseeni. Miehelle en asiasta maininnut. En minäkään ole pyytänyt miestä informoimaan rahankäytöstään - ja tämä lompakossani ollut raha kun ei edes ole otettu mistään meidän yhteisistä rahoista tms., vaan on tullut täysin muualta... Sekavaa ehkä, mutta ymmärrättekö, mitä tarkoitan?
Tänään sitten mies oli kurkannut lompakkooni, nähnyt kolme kymppiä, ja suuttunut. Ei meillä toki elämää suurempaa riitaa ole pystyssä tai päällä, mutta jäi vain mietityttämään...
Herran tähden, kai se nyt mullakin on joku oikeus pitää rahaa lompakossani ilman, että olen siitä erikseen ilmoitusvelvollinen miehelle, jolla tuntuu olevan periaate, että kaikki mitä lompakossa on, tulee kuluttaa? Kai mulla on oikeus käyttää se pirun kolmekymppiä johonkin - kun en siis itse käy ryystämässä kahvia tai mussuttamassa kebabia, voinen kaiketi ostaa ko. kolmellakympillä itselleni jotain oikeasti hyödyllistä - tai käyttää sen summan vaikka meidän kotiimme.
Huh, johan helpotti...
En tiedä, miksi tänne kirjoitin... En osaa mitään kysyäkään. Ehkä mielipiteitä ja kommentteja asiaan liittyen kaipailisin.
Rahoista maksetaan vuokra ja laskut, ostetaan ruokaa ja vauvalle mitä hän milloinkin tarvitsee. Harkintakohtaisesti myös meille itsellemme tietysti vaatteita ja muuta vastaavaa.
Opiskelupäivänsä aikana mies käy kahvilla vähintään kerran per päivä. Pari kertaa viikossa hän käy myös lounastamassa kebabia tai muuta vastaavaa. Tämän lisäksi hän harrastaa peliautomaateilla pelaamista. Ei siis pistä niihin isoja summia kerralla (eli lähinnä 3-5 euroa/pv, mutta pelaa kuitenkin lähes joka päivä.
Itse olen suurimmaksi osaksi päivät kotosalla; jos nyt jossain muualla kuin kotona olenkin, niin rahaa en kuluta mihinkään... (Ruokaostokset hoidetaan aina yhdessä siinä vaiheessa, kun mies on tullut kotiin.)
Tänään mies sitten suuttui asiasta, joka liittyi rahaan. Kävin edellisenä päivänä avustamassa iäkästä sukulaista asioinnissa ja siivouksessa, ja sain siitä hyvästä muutaman kympin rahaa. Päätin säästää rahan, ja käyttää sen vaihteeksi itseeni. Miehelle en asiasta maininnut. En minäkään ole pyytänyt miestä informoimaan rahankäytöstään - ja tämä lompakossani ollut raha kun ei edes ole otettu mistään meidän yhteisistä rahoista tms., vaan on tullut täysin muualta... Sekavaa ehkä, mutta ymmärrättekö, mitä tarkoitan?
Tänään sitten mies oli kurkannut lompakkooni, nähnyt kolme kymppiä, ja suuttunut. Ei meillä toki elämää suurempaa riitaa ole pystyssä tai päällä, mutta jäi vain mietityttämään...
Herran tähden, kai se nyt mullakin on joku oikeus pitää rahaa lompakossani ilman, että olen siitä erikseen ilmoitusvelvollinen miehelle, jolla tuntuu olevan periaate, että kaikki mitä lompakossa on, tulee kuluttaa? Kai mulla on oikeus käyttää se pirun kolmekymppiä johonkin - kun en siis itse käy ryystämässä kahvia tai mussuttamassa kebabia, voinen kaiketi ostaa ko. kolmellakympillä itselleni jotain oikeasti hyödyllistä - tai käyttää sen summan vaikka meidän kotiimme.
Huh, johan helpotti...
En tiedä, miksi tänne kirjoitin... En osaa mitään kysyäkään. Ehkä mielipiteitä ja kommentteja asiaan liittyen kaipailisin.