Miehen masennus

[Huolissaan]

Onko kenenkään mies kärsiny masennuksesta?
Huomasko mies sen itse ensin vai sinä?
Miten on oirehtinu?
Ja sitten tuli mieleen että joutuuko sitä automaattisesti joksikin sossun asiakkaaksi jos saa diagnoosiks masennuksen?
Entä miten jos on lapsia?

 

[Huolissaan]

Nostanpa jos jollakin olisi kokemusta...

 

[ei mies, mutta minä]

Ja, ihan itse huomasin, että kärsin ja hain apua. Lääkärin kautta pääsin psykologille. Oireita: mikään ei kiinnostanut, ei huvittanut/jaksanut tehdä mitään, nukuin paljon, seksihalut meni, ruokahalu meni, itsetuhoisia ajatuksia jne.
Ei joudu sossun asiakkaaksi.

 

[vieras]

mies kyllä tietää itsekin että on masentunut, mutta ei halua enää lääkkeitä eikä terapiaa (on aikaisemmin ollut hoidossa). Miten oireilee: mikään ei kiinnosta, vetäytyy omiin oloihinsa, mielialat vaihtelee, on ärtynyt, ei saa mitään aikaan jne. On helvetin rankkaa ja myönnän, että olen itsekin tästä masentunut, tuntuu, että miehen vointi on vaikuttanut rankasti koko perheeseen

 

[Huolissaan]

Kovin kuulostaa samalta kuin meillä.
Meillä ihan pieni vauva ja olen ajatellut ensin että vauvastako se johtuu kun mies on koko ajan huonolla tuulella, hermostuu ja on ärtynyt...
Univelkaa ei ole, siitä ei johdu...
Masennusta mietin kunnes mies itse eräänä päivänä otti puheeksi kun häntä ei enää mikään kiinnosta...Ettei missää ole iloa enää...
On kyllä onnellinen tuosta vauvasta joka meille on suotu...

 

[Huolissaan]

Niin ja itse kysy että pitäskö hänen hakea apua...
Itellä nousi huoli siitäkin että joutuuko sitä jotenkin silmätikuksi tai että voiko tuo lapsi ottaa meiltä pois miehen masennuksen vuoksi

 

[vieras]

Ei oteta lapsia pois. Talvella auttaa d-vitamiini pahimpaan hätään: http://www.iherb.com/Healthy-Origins-Vitamin-D3-5-000-IU-360-Softgels/18335?at=0

 

[vieras]

Kaiken lisäksi masennus on ihan normaalia, suomessa suuri osa syö lääkkeitä (250 000) ko. vaivaan joten ei kannata huolestua.

 

[tiuku]

Ei oteta lapsia tosiaakaan pois. meillä mies on ollut vuoden verran vaikesti masentunut. Vaikuttaa kyllä ikävästi koko perheeseen ja parisuhteeseen. Aika hirvittävä tilanne meillä, kotona ollaan minä ja lapset ihan varpaillaan koko ajan.

 

[Huolissaan]

Ei oteta lapsia pois. Talvella auttaa d-vitamiini pahimpaan hätään: http://www.iherb.com/Healthy-Origins-Vitamin-D3-5-000-IU-360-Softgels/18335?at=0

Kyllähän d-vitamiini on hyväksi mutta ei kuule sillä masennusta hoideta!
Todella huono vitsi!

 

[Huolissaan]

Ei oteta lapsia tosiaakaan pois. meillä mies on ollut vuoden verran vaikesti masentunut. Vaikuttaa kyllä ikävästi koko perheeseen ja parisuhteeseen. Aika hirvittävä tilanne meillä, kotona ollaan minä ja lapset ihan varpaillaan koko ajan.

Mies onneks suostuu hakea apua, itse siitä alunperin alkoi puhumaan...
Sitä vain kauheesti miettii onko masennukseen syynä esim oma käytös?
Tuoreen vauvan äitinä muutenki hormonit jyllää ja tulee oltua ärtynytkin välissä niin miettiihän sitä onko toisen paha olo omaa syytä

 

[Huolissaan]

Nostanpa taas

 

[Huolissaan]

Up

 

[Ap]

Nostetaanpa

 

[vieras]

Älä nyt ainakaan itseäsi ala syyllistämään, että miehen masennus johtuisi sinusta.Pienen vauvan äidistä , tää suomihan olisi täys masentuneita miehiä. Katos kaikki synnyttäneet äidit ovat enemmän tai vähemmän "pois tolaltaan"Mutta miten nyt menee , hakiko mies apua?

 

[Huolissaan]

Niin oon kyllä miettiny että kyllä tuo miehen masennus varmaan kuitenki on monen asian "yhteensattuma"
Sitä on vaan itekkin välissä väsyny ja sitten suututtaa kaikki ja mieski joutunu kuuntelemaan sitä kärtyämistä :ashamed:
Niin mies varas lopulta ajan lääkärille. Masennukseen sai lääkityksen, toivottavasti auttaa...
Vasta viikon päivät on lääkkeitä syöny niin hankala sanoa vielä mitään.
Liian paljon ollu menetyksiä lapsuudessa, vanhempien ero ja monen läheisen kuolema, viimesin muutama vuosi sitten ;(

Kunpa kenenkään ei tarttis taistella masennuksen kanssa...
Kauankohan noita lääkkeitä joutuu syömään?

 

[Uudi]

Hyvä, että mies sai apua. Siitä se lähtee. Syy ei mitenkään ole sinussa. Minullakin vaikeita kokemuksia ja puhkaisivat paniikkihäiriön ym. vuosia sitten.
Lääkkeitä syödään niin kauan, kuin akuutisti tarvitsee. Aika yksilöllistä varmaan. Ehdottaisin kyllä muutakin kuin pelkkää lääkeapua, kun ne asiat siellä taustalla on kuitenkin kummittelemassa. Esim. psykoterapia olis ihan hyvää.
Pelkkä lääkitys ei välttämättä paranna, jos masennuksen aiheuttaneet asiat jää käsittelemättä.

Voimia sinulle ja koko perheelle. :hug:

 

[kokemusta]

Täällä on pitkän linjan kokemusta miehen masennuksesta - ja vakavasta sellaisesta. Minunkin mieheni masennus "puhkesi" vähän ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen (tosin oireili jo monta vuotta ennen sitä). SEuraavat vuodet siitä eteenpäin olivat elämäni raskainta aikaa: miehellä sairaalahoitojaksoja useampi, masennukseen ja univaikeuksiin määrättyjen lääkkeiden väärinkäyttöä ja itsemurhayritys ja siitä sitten alkoi toipuminen. Tällä hetkellä (akuutista kriisistä on aikaa vuosikausia) tilanne on hyvä ja näen psykoterapian olleen avain hänen tervehtymiseensä (minunkin miehelläni vaikeita menetyksiä ym. lapsuudessa). Lääkkeistä en näe olleen hirveästi hyötyä (syönyt vaikka minkälaisia lääkkeitä vuosien mittaan) - päinvastoin ne aiheuttivat hänen itsemurhayrityksensä ja lähes kuolemansa. Lääkityksen aikana hän oli myös kaikinpuolin lamaantunut - ei hyvä. Nyt elämme suht koht normaalia elämää, mies on päässyt takaisin työelämään (n. 5-6 vuotta työkyvyttömänä) ja nyt tuntuu, että elämä voitti kuitenkin.

ERittäin rankkaa on elää masentuneen puolison rinnalla mutta toisaalta: masennuksestakin voi toipua, kun saa oikeanlaista hoitoa. Suosittelen ehdottomasti hakeutumaan psykoterapiaan, se kannattaa! Kaikki nuo rankat vuodet ovat myös kasvattaneet ja kehittäneet meitä kovasti ja olemme hitsautuneet entistä tiiviimmin yhteen - ja ymmärrämme elämää ja tärkeitä arvoja paremmin!

 

["Nuudeli"]

Minunkin miehelläni on masennus. Käynyt psykiatrilla, muutaman kerran terapiassa, perheneuvojan juttusilla, kokeillut lääkkeitä -> ihan kamalia, tunteettomaksi meni eikä aio syödä mitään enää ikinä. Oireet jatkuu, sanoo, että ilo on kadonnut elämästä, mikään ei tunnu miltään :'( Vaikeita asioita lapsuudessa taustalla.

En enää tiedä mitä tehdä. Ei suostu menemään enää lääkäriin tms kun ei ole kokenut saavansa apua keltään tähänkään mennessä. Pelkään mitä tapahtuu jos tilanne vain jatkuu ja pahenee ja minulla vauvan alku mahassa :'(

 

["nena"]

Kuulostaa niin tutulta. Meillä mies masentui kun minulla puhkesi kondylooma. Hän ei ollut uskoa, että minä olisin ollut niin tyhmä, että moisen hommaisin. Otti siitä niin pahasti nokkiinsa ja masennus puhkesi ja sen jälkeen olemme eläneet aika sumussa. Syyttää itseään ja katkerana inisee kun hänellä on noin paska tuuri kaikessa elämässään, muijallakin on tauteja jne. Mies lähtisi varmaan saman tein, mutta kun meillä on lapsia eikä hän halua lapsilleen avioeroperheen kohtaloa Miehillä se on niin eri asioista kiinni kuin naisilla.

 

[Littledeath]

Ystäväni mies on masentunut. Ei ole auttanut terapia eikä lääkitykset ja nyt on eläkkeellä alle 30-vuotiaana.

 

[josba]

kilpirauhasen ja lsämunuaisten vajaatoiminta ovat salakavalia sairauksia jotka aiheuttavat masennusta,silloin ei masen.lääkkeetkään auta jos näitä sairauksia ei ensin hoideta alta pois.minut määriteltiin vain masentuneeksi ja hulluksi vaikka minulla oli ollut piilevänä kilpirauhasen ja lisämunuaisten vajaatoiminta 10vuotta..on myös muita piileviä sairauksia jotka aiheuttavat masennusta,myös vitamiinipuutokset esim.b-12vitam.puutos tekee pahoja oireita psyykkisesti..mutta julkiseltahan näitä tutkimuksia eisaa,piti mennä yksityiselle ja pulittaa 2000euroaettä sai diagnoosin ja lääkityksen..huom julkisen puolen kilpirauhas arvotaulukot ei pidä paikkaansa norm.arvot ei kuulu olla yli1.5tsh.menkää kunnon tutkimuksiin ja vaatikaa hoitoa.

 

[xrayman]

[QUOTE="nena";23009658]Kuulostaa niin tutulta. Meillä mies masentui kun minulla puhkesi kondylooma. Hän ei ollut uskoa, että minä olisin ollut niin tyhmä, että moisen hommaisin. Otti siitä niin pahasti nokkiinsa ja masennus puhkesi ja sen jälkeen olemme eläneet aika sumussa. Syyttää itseään ja katkerana inisee kun hänellä on noin paska tuuri kaikessa elämässään, muijallakin on tauteja jne. Mies lähtisi varmaan saman tein, mutta kun meillä on lapsia eikä hän halua lapsilleen avioeroperheen kohtaloa Miehillä se on niin eri asioista kiinni kuin naisilla.[/QUOTE]

Mäkin masentusin jos muija kävisi vieraissa