Kuulostaa tutulta...
En ihmettele vaikka miehesi on epävarma lapsen saannin suhteen, minulla ainakin oli ristiriitaisia tuntoja kun toi vaimo alkoi aikanaan vauvasta totisemmin puhua.
Monenlaisia ristiriitaisia kysymyksiä pyöri mielessä, Olenko itse kypsä isäksi? Miten vaikuttaa perhe elämään vapaus jne. Talous mietitytti, Vastuu toisesta avuttomasta ihmisestä -vaimohan kyllä pärjäilee vaikka ite onnistuis koheltamaan mitä- mutta vauva ei, seksi, tätä listaa vois jatkaa pitkäänkin, ehkä kyse ei sinänsä ole omasta epävarmuudesta, ainakaan kokonaan, mutta onhan se suuri muutos elämään varsinkin ensimmäinen kun ei oikein edes tiedä mihin on ryhtymässä...
Enkä usko ettei miehesi sinänsä olisi valmis vauvaan, tuo miehesi mietiskely kertonee enemmän siitä että hän haluaa suhtautua lapseen vakavasti ja punnitsee asiaa. Itse oikeastaan vasta vaimon raskauden aikana ja vauvan ollessa pieni kypsyin ajatukseen isänä olemisesta.
Toisen lapsen kanssa kynnys oli jo paljon pienempi, eikä noita kyllä enää pois antas... =)
Totta että lapset vaativat ja "vievät" paljon, mutta silti enemmän saa vaihdossa tilalle.
Mut keskustele miehesi kanssa ja voit yrittää poistaa pahimpia mörköjä.. Mut tosi on että miehen suhde lapseen käynnistyy kunnolla vasta kun vauva on sylissä. Melkoinen tunne myrsky ainakin minulle kun synnytyksen jälkeen sai oman pojan syliin.
Terveisin yks aikanaan hieman epäileväinen iskä.
?
