Miehen lapsellisuus!

["vieraS"]

Olemme uusioperhe, minulla lapsia miehellä ei, mieheni on ainut lapsi, joten huomionkipeä, loukkaantuu joskus jos ei häntä huomioi :O jos makaan lastenkanssa poika vieressäni silittäen hänen päätään, mies tulee mustasukkaiseks :O

Jos jostakin sanon, mistä en tykkää miten hän puhuu lapsilleni, hän loukkaantuu, ja joskus jopa siitä kehittyy hirveä riita...
Eniten miehessä v****aa se, että hän ei osaa hillitä itseään lasten edessä, sanoo että ei häntä kiinnosta juuri nyt kun minä olen häntä kohtaan jonkunlainen mistä hän ei tykkää (välinpitämätön, veetuilen? :O tai muuta vastaavaa)
Minusta hän sanoo, että minun pitäisi käyttäytyä myös paremmin, olla hermoamatta (joo olen tempperamenttinen ihminen, monesti puhun lapsille jämäkästi jos ei sana meinaa mennä perillä, tuo on hänestä hermoamista) olen toki yrittänyt hillitä itseäni.

Pää hajoaa tuollaiseen ihmiseen!! olen sanonut että en jaksa ja haluan lopettaa suhteen jos ei käytös muutu, mutta ei hän ymmärrä!! kääntää katseensa vain minun ongelmiini eikä näe omiaan.

Mitä hel**ttiä mä teen että se tajuaa joko lopettaa tai lähteä? ;(

 

["vieraS"]

Ja vielä lisättäköön, että riitoja on lähes päivittäin, pienempiä tai isompia.
Eikä se ole normaalia joka päivä riidellä tyhjänpäiväisistä asioista.
Itse olen sellainen, että jos huomaan riidan lähestyvän, hiljenen ja vetäydyn kuoreeni, mutta tästäkös mieheni vaan enemmän innostuu ja tulee viereen ärsyttämään, jankuttamaan ja kyselemään niin kauan että räjähdän.

 

[Leukistinen aksolotli]

No miehesihän ei ole enää lapsi. Tai hänen ei pitäisi olla. Jos hän kumminkin haluaa olla yhä se ainut lapsi, hänen pitää muuttaa takaisin vanhempiensa luokse, koska sinulla on jo muita lapsia ennestään.

 

[ew]

No miehesihän ei ole enää lapsi. Tai hänen ei pitäisi olla. Jos hän kumminkin haluaa olla yhä se ainut lapsi, hänen pitää muuttaa takaisin vanhempiensa luokse, koska sinulla on jo muita lapsia ennestään.

juuri näin