Miehen kuolinpäivä

Heili Karjalasta

Aktiivinen jäsen
06.01.2006
10 581
0
36
Siitä on kuusi vuotta kun menetimme aviomieheni kanssa yhteiset unelmamme, kun kuulimme kuinka toivoton tilanteemme oli. Mieheni sai syövän myötä kuoleman tuomion.

Ja tänään on tasan viisi vuotta siitä, kun hän kuoli. Ja se tapahtui kello 15.08 iltapäivällä.

Ikävä on edelleenkin kova miestä ja esikoisen isää..Mutta minkäs teet. Rakkaus ei koskaan kuole.

Kaikki se opetti minua, mitä onni on.

Onneksi nyt elämä on jatkunut ja minulla on maailman ihanin perhe ja maailman ihanimmat ja suloisimmat lapset. :heart: Ja nykyinen mieskin on maailman ihanin. :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heili Karjalasta:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
:hug:

Mihin syöpään miehesi kuoli? Kaunko vielä eli kun syöpä huomattiin?

Tekstissä piti käydä ilmi, suunnilleen vuoden eli. Tai vuoden ja parikymmentä päivää päälle..

Ewingin sarkoomaan kuoli.

Anteeksi, en ajatellut.

Voimia sinulle kuitenkin, suvussani on paljonkin syöpää ollut. Kuollut ei ole onneksi kukaan.
 
Ewingin sarkooma on luusyöpä, jota esiintyy pääasiassa lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Se on harvinainen alle 5-vuotiailla ja yli 30-vuotiailla.[1][2]

Ewingin sarkooman kuvasi ensimmäisenä yhdysvaltalainen James Ewing. Kasvain kehittyy useimmiten reisi-, sääri-, olka- tai pohjeluuhun. Tavallisia oireita ovat kipu ja turvotus. Myös kuumetta saattaa ilmetä. Sairaus on yleisempi miespuolisilla henkilöillä, ja riski on suurempi murrosiässä, jolloin luut kasvavat nopeasti.

Ewingin sarkooman on havaittu olevan epätavallinen afroamerikkalaisilla, afrikkalaisilla ja kiinalaisilla lapsilla.[3]


[muokkaa] Ennuste
Ewingin sarkooman ennuste on hyvin yksilöllinen ja riippuu muiden tekijöiden ohessa syövän levinneisyydestä. Leikkaushoidolla ja kemoterapialla 5-vuotiseloonjäämisennuste on noin 74 %



(Minun mieheni syöpä ennätti levitä pahasti jo ennen kun huomattiin. Ja sen lisäksi tuo hänen syöpänsä oli aggressiivista laatua muutenkin..)
 
Sinä olet


Sinä olet kaste ja minä olen maa joka aamua odottaa. Sinä olet tuuli ja minä olen puu, johon tuuli laskeutuu. Sinä olet tuli ja minä kuiva maa, joka elämään virkoaa. Sinä olet meri ja ulapalla sen meren laulua kuuntelen.




Me kuulumme yhteen kuin taivas ja maa, ei meitä voi erottaa. Me kuulumme yhteen kuin myrsky ja yö, sinun aaltosi rantaani lyö. Me kohtaamme hetkessä ikuisuuden, me palamme roihuten. Kun muistosi hiekkaan jo haihtunut on, elää rakkaus sammumaton.




Sinä olet taivas ja minä pääskynen, joka luoksesi liitelen. Sinä olet tuuli ja minä olen puu, johon tuuli laskeutuu. Sinä olet virta ja minä olen kuu, joka veteen heijastuu. Sinä olet lähde ja partaalle sen minä kumarrun, janoinen. Sinä olet meri ja ulapalla sen meren laulua kuuntelen.


- Anna-Mari Kaskinen , Tahtoisin toivoa sinulle. -
 
Minusta on niin ihanaa kuulla, että et oo jääny siihen muistoon roikkumaan. Vaan pystyt olemaan onnellinen nytkin. =) Kaipuu on varmasti suuri. :hug: Vielä tulet hänet kuitenki näkemään, voin luvata sen. =)
 

Yhteistyössä