Miehen kuolinpäivä

[taroda]

:hug:

 

[marrasmamma79]

:hug: :'(

 

[veeras]

luin tuon iltasanomien jutun ja itku tuli :hug:

 

[N-U-P-P-U]

:hug:

 

[Keittiönoita]

:hug: :hug: :hug:

 

[FiiNes]

Halaus!

 

[Lumiina]

:'( :hug: :hug:

 

[Erzulie]

:hug:

 

[Bree]

:hug: :hug:

 

[Nadia]

Miks mä luin ton lehtijutun :'(
:hug:

 

[Kreecher]

Luin joku vuosi takaperin sun haastattelun jostain kaksplussasta, itkin varmaan viikon sen jälkeen. Upeasti olet selvinnyt raskaasta kokemuksesta, moni olisi varmaan katkeroitunut. :hug:

 

[letkukinttu]

:hug: :hug: :hug:

 

[Heili Karjalasta]

Voi ei... Moni on itkeny meijän perheen takia. Ois kivempi, jos moni ois vaan tajunnu miten onnellisessa asemassa on ja miten ihana perhe itsellä on, luettuaan noita juttuja.. :wave: Kiitos myötätunnosta kuitenkin.

 

[plääh]

:hug: voi rakas ystävä, taas sinun kokemus sai minut itkuun :'(

 

[Tumpula]

Et sä ole helpolla päässyt... :hug:
Ansaitset täysin kyllä sen onnen mikä sulla nyt on.

 

[tunkeileva kysymys]

Halit haikeana vuosipäivänä.

Sä et varmaan miehiäs vertaa, mutta jos nykyinen on on maailman ihanin, mitä edellinen oli? Maiilman ihanin myöskin? Osaatko sanoa miten toi onnistuu? Ei tartte vastata jos et halua enkä tarkoita olla törkeä, mietityttää...

Minulla on myöskin kolme poikaa, jotka kaikki ovat mielestäni maailman ihanimpia ja rakastan heitä kaikkia todella paljon, enkä voi eritellä heistäkään ketä rakastaisin enemmän kuin toista tai kuka on ihanempi kuin toinen, koska niin ei ole... Sama asia miesten kanssa.. Ymmärrätkös nyt?

Joo, ymmärrän ton. Mutta en tarkoittanut ihan sitä. Mietin, että rakastuitko sä ihan samalla tavalla kuin ekaan mieheesi? Eikö ollut vaikeaa päästä vanhoist atunteista yli? Itse olen menettänyt yhden lapsen ja toivon uutta. Samalla kuitenin pelottaa ja tuntuu että yritänkö kuitenkin vain korvata menetyksen.

 

[Ultramariini]

:hug:

 

[kukamieoon]

:hug:

 

[öööh..]

ja miksi kommenttini poistettiin? laitoin että porvoossako kuoli..mutta ilmeisesti olisi pitänyt ruveta nuolemaan ärsettä "voi että..onpa harmi"

 

[Kreecher]

Voi ei... Moni on itkeny meijän perheen takia. Ois kivempi, jos moni ois vaan tajunnu miten onnellisessa asemassa on ja miten ihana perhe itsellä on, luettuaan noita juttuja.. :wave: Kiitos myötätunnosta kuitenkin.

Vaikka osa kyynelistä tulee surusta rankan kokemuksenne takia, on osa myös onnea ja kiitollisuutta siitä, että on saanut pitää oman perheensä. :hug:

 

[vieras]

Pistäkää bannia tuolla ilkimykselle ja poistakaa tämäkin viesti.

 

[anteeks vaa mutta!]

mielipiteeni sanoin..on tosiaan harmillista, mutta en voi ymmärtää tuota että heti voi olla uuden miehen kanssa! ei silloin ole rakastanut sitä edellistäkään!

 

[Sarmiina]

mielipiteeni sanoin..on tosiaan harmillista, mutta en voi ymmärtää tuota että heti voi olla uuden miehen kanssa! ei silloin ole rakastanut sitä edellistäkään!

Miten joku kehtaa sanoa noin?

 

[salaiho]

mielipiteeni sanoin..on tosiaan harmillista, mutta en voi ymmärtää tuota että heti voi olla uuden miehen kanssa! ei silloin ole rakastanut sitä edellistäkään!

En ymmärrä miten edes viitit noin sanoa

 

[Heili Karjalasta]

Halit haikeana vuosipäivänä.

Sä et varmaan miehiäs vertaa, mutta jos nykyinen on on maailman ihanin, mitä edellinen oli? Maiilman ihanin myöskin? Osaatko sanoa miten toi onnistuu? Ei tartte vastata jos et halua enkä tarkoita olla törkeä, mietityttää...

Minulla on myöskin kolme poikaa, jotka kaikki ovat mielestäni maailman ihanimpia ja rakastan heitä kaikkia todella paljon, enkä voi eritellä heistäkään ketä rakastaisin enemmän kuin toista tai kuka on ihanempi kuin toinen, koska niin ei ole... Sama asia miesten kanssa.. Ymmärrätkös nyt?

Joo, ymmärrän ton. Mutta en tarkoittanut ihan sitä. Mietin, että rakastuitko sä ihan samalla tavalla kuin ekaan mieheesi? Eikö ollut vaikeaa päästä vanhoist atunteista yli? Itse olen menettänyt yhden lapsen ja toivon uutta. Samalla kuitenin pelottaa ja tuntuu että yritänkö kuitenkin vain korvata menetyksen.

En rakastunut samalla tavalla kuin ekaan mieheeni. Eka mieheni oli elämäni ainoa ensirakkaus, teinirakkaustarina.. Tämä nykyinen suhde on jotenkin "aikuisempi" ja tasapainoisempi. Rakkauden määrää en voi mitata, enkä vertailla, kun ovat niin erilaisia parisuhteita. Onnellinen olen nyt ja korviani myöten ihastunut ja rakastunut nykyiseenkin mieheen. :heart: Enkä koe, että nykyinen suhte mitenkään korvaisi entistä tai "tallaisi" sen päälle.