A
I
iloa ja aurinkoa
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja sivhos:
kyllä minäkin saan virtaa ja iloista mieltä muista ihmisistä. hullu varmaan olisin jos yksin asuisin jossain pikkukaupungin pahvilähiössä...
S
Sorsiska
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Mikä sitten on juoppo ja alkoholisti?:
No jos ne juopotteluputket vievät siihen jamaan että kaikki miehen rahat on meneet ja vaimo joutuu keljuiluja kuunnellen maksamaan kaikki perheen laskutkin, eikö voisi jo sanoa että sopivaisuuden raja on jo ylitetty? Näinhän vaimo kertoi tapahtuneen.
Olen muuten samaa mieltä ettei absolutisti tarvitse olla jos hillitsee ja hallitsee juomisensa eikä siitä aiheudu vahinkoa ja mieliharmia lähipiirille.
A
ainokainen
Vieras
Tämä ketju on todella herättänyt ajatuksia. Olen nyt 100% varma, etten ikinä halua ostaa yhteistä asuntoa kenenkään kanssa. Ihme, ettei näistä asioista puhuta enempää missään!
M
Mies 50
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ainokainen:
Olisko kuitenkin niin että jokaisen pitäis tietää mihin laittaa nimensä ja millä ehdoilla?
Pitää tietää mikä saattaa johtaa mihin. Ja jos ei tiedä niin pitää selvittää asiat itselleen.
Ennen kaikkea keskustella kumppaninsa kanssa, löytää yhteinen mielipide kanssakäymiselle.
Se ettei näistä kovinkaan puhuta, johtuu ilmeisesti siitä että ihmiset nuolevat haavansa. Ei kehdata myöntää julkisesti että tuli töpättyä.
A
ainokainen
Vieras
Tottakai pitää selvittää asiat etukäteen, mutta kauhean monet tuntuvat muuttavan yhteen ja perustavan yhteistä kotia jo muutaman kuukauden seurustelun jälkeen. Silloin aina hirvittää, että tajuavatkohan nuo ihmiset, mihin ovat ryhtymässä!
Parisuhde tuntuu noudattavan tiettya kaavaa, johon aina kuuluu automaattisesti se yhteisen kodin perustaminen. Jostakin syystä tähän "päämäärään" pitäisi sitten päästä mahdollisimman nopeasti. Ihmiset ovat hirveän hyväuskoisia!
Parisuhde tuntuu noudattavan tiettya kaavaa, johon aina kuuluu automaattisesti se yhteisen kodin perustaminen. Jostakin syystä tähän "päämäärään" pitäisi sitten päästä mahdollisimman nopeasti. Ihmiset ovat hirveän hyväuskoisia!
M
meeri -71
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Mies 50:
Niin ja vähän kannattaa katsoa millaisen ihmishirviön kanssa asunnon ostaa ja lapset pykii maailmaan. Kannattaa antaa asian olla jos miettii liikaa, ja valita joku rauhaisampi heppu tai tytsy. Jos on vanhempi hlö, kannattaa selvittää miksi aiemmat suhteet päättyivät hänellä. Ja jos niitä ei ole, ei kannata enää edes miettiä vaan nostaa kytkintä ennenkuin ostaa edes yhteistä suklaalevyä!
A
ajatus 2009
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ainokainen:
Monet on aika hyväuskoisia, raskaana ollaan jo piankin, ja papit ovat jo aameneet sanoneet, ennenkuin toista edes tuntee kunnolla. Pitäisi määrittää jokin pakkolaki, että yksissä on asuttava avoliitossa 2v, ja yhteistä asuntoa ei saa ostaa myöskään tuona aikana, ja jokin pakko-kierukka naiselle vielä, ja katsoisivat sen jälkeen vasta, vieläkö toisen naamataulu miellyttää. Kukaan ei vain taida tuollaista lakialoitetta tehdä...
M
minä
Vieras
Meillä yhteiseloa takana n viisi vuotta.. Tavattuamme mies joi paljon ja oli juuri eronnut suhteestaan.. alku oli hankalaa mutta nyt kaikki muuten hyvin paitsi, että minua on alkanut ahdistamaan kaikki pyhät, juhlat yms joissa tiedän että alkohlolia käytetään.. aina on saatava ystäväjoukko paikalle ja vedettävä kännit, ei mitään tissuttelua vaan kunnon humalat..
Eikä siinäkään vielä sinänsä mitään, mutta meillä on kaksi kk vanha vauva ja olen todella vihainen siitä että itse olen TIETENKIN lasta varten enkä voi kuvitellakaan että joisin itseni räkäkänniin ja sammuisin niinkuin mieheni jostain syystä antaa itsensä tehdä. Teki sen kerran lapsemme aikana vaikka todella fiksu mies ja tietää sen varmasti sanomattakin olevan epäsopivaa.. ja nyt puhun yhteisestä reissustamme jossa olimme. minusta on todella törkeää vapauttaa vastuunsa tekemällä noin. ilmoitin etten aio moista katsoa..Johon hän sanoi etei minun tarvitse.
No nyt taas, kamala ahdistus siitä että juhannus tulee ja ystävät. Eikä siinä mitään, mutta tiedänhän minä sen ettei mies pysty vain paria ottamaan vaan samallalailla se juo kuin aina ennenkin. Ja minä, no tietenkin olen lastani varten eikä minua muutenkaan kiinnostaisi alkaa ilman lastakaan ryyppäämään koska on juhannus.. No tässä on tietenkin lopputulos se että minä olen se paska akka joka kieletää ystävät. Mutta olen sen sanonut ettei kyse ole siitä, tottakai minustakin on mukavaa että on ystäviä mutta en kestä katsoa mieheni juomista ja siinä samalla kiihtyvää röökinvetoa.
Ymmärrän jos lapsi on hoidossa ja on sovittu että on vapaata aikaa. mielestäni ei ole misdsään nimessä suotavaa käyttäytyä noin lapsen läsnäollessa. En tiedä mitä teen tai kuinka saan mieheni ymmärtämään kantani. Mikään ei johda mihinkään, vain riitaan ja omaan ahdistukseen ja stressiin jo tulevasta. Suomeksi sanottuna vituttaa ja olisin valmis viettämään aikana ilman häntä, saisipa reöllestää kun niin tärkeää näyttää olevan..
Eikä siinäkään vielä sinänsä mitään, mutta meillä on kaksi kk vanha vauva ja olen todella vihainen siitä että itse olen TIETENKIN lasta varten enkä voi kuvitellakaan että joisin itseni räkäkänniin ja sammuisin niinkuin mieheni jostain syystä antaa itsensä tehdä. Teki sen kerran lapsemme aikana vaikka todella fiksu mies ja tietää sen varmasti sanomattakin olevan epäsopivaa.. ja nyt puhun yhteisestä reissustamme jossa olimme. minusta on todella törkeää vapauttaa vastuunsa tekemällä noin. ilmoitin etten aio moista katsoa..Johon hän sanoi etei minun tarvitse.
No nyt taas, kamala ahdistus siitä että juhannus tulee ja ystävät. Eikä siinä mitään, mutta tiedänhän minä sen ettei mies pysty vain paria ottamaan vaan samallalailla se juo kuin aina ennenkin. Ja minä, no tietenkin olen lastani varten eikä minua muutenkaan kiinnostaisi alkaa ilman lastakaan ryyppäämään koska on juhannus.. No tässä on tietenkin lopputulos se että minä olen se paska akka joka kieletää ystävät. Mutta olen sen sanonut ettei kyse ole siitä, tottakai minustakin on mukavaa että on ystäviä mutta en kestä katsoa mieheni juomista ja siinä samalla kiihtyvää röökinvetoa.
Ymmärrän jos lapsi on hoidossa ja on sovittu että on vapaata aikaa. mielestäni ei ole misdsään nimessä suotavaa käyttäytyä noin lapsen läsnäollessa. En tiedä mitä teen tai kuinka saan mieheni ymmärtämään kantani. Mikään ei johda mihinkään, vain riitaan ja omaan ahdistukseen ja stressiin jo tulevasta. Suomeksi sanottuna vituttaa ja olisin valmis viettämään aikana ilman häntä, saisipa reöllestää kun niin tärkeää näyttää olevan..
J
Junan odottaja
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja minä;10907852:
Vielä ehdit tilata jonkin matkan. Katoa lapsinesi ja katso kuinka päin äijän suu menee. Näin minä tein ja pian on eri osoite.
N
nainen 52
Vieras
Minulla kävi näin, tutustuin hänen tanssipaikalla , ei juonut silloin paljoa osasi käytäytyä ...
Mutta kun aikaa kului vuodenpäivät tuli oikea mies näkyviin. Ensin viikonloppuisin sitten viikolla muutama olut. Olen siitä sanonut että jos tuo jatkuu niin tämä tyttö häipyy... kesä näyttää mitä teen. Toivon mukaan hän valitsee minut eikä sitä pulloa, koska olen paljon arvokkaampi kuin se pullo. Tuosta ensitapaamisesta on vasta puolitoistavuotta.
Viimeksi muokattu:
L
lapseton
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja minä;10907852:
vois olla melkeen mun kirjottama. lapseton olen, mut itekään koe enää viikonloppuja kivoina aikoina vaan päinvastoin ahdistun mitä lähemmäs perjantai tulee.. viikonloppujuopon kumppanina ei ole helppoa mutta ei se eroaminenkaan ole. miehessä kun ei ole muuta vikaa kuin tämä mikä tekee erosta jopa mahdottoman. en tiedä kauanko jaksan katsella.
K
Kravattijuopon vaimo
Vieras
Kerronpa: Hieman nuorempana rakastuin palavasti itseäni 10 vuotta vanhempaan, maailmaa nähneeseen ja työssään menestyvään mieheen. Tähän hänen työhönsä "kuului" edustaminen = juominen asiakkaiden yms kanssa. Myös vapaa-aikaa kului paljon baareissa juoden.
Myönnän etten minäkään ole koskaan lasiin sylkenyt, mutta en ole voinut kuitenkaan "liikoja" otella, sillä opiseklu ja urheilu ovat olleet minulle kaikki kaikessa. No vuosia kului ja mentiin naimisiin ja saatiin kaksi lasta. Miehelläni juominen jatkui koko ajan runsaampaan suuntaan.
Lukemattomia öitä olen odotellut häntä kotiin tulevaksi ja aamulla ajanut häntä töihinsä.
Toisen lapsen raskausaikana "tajusin", että mieheni on kravattijuoppo. Olin tuolloin jo todella väsynyt tilanteeseen ja annoin "ukaasit", että lähden jos ei meno muutu. Hetkeksi muuttuikin, kunnes jälleen pikkuhiljaa asiat ovat hiipineet tähän malliin, että ero lähellä. Mieheni "heräsi" vastikään itse nykyiseen tilanteeseen erään kappareissun jäljiltä, joka myös sai minun silmäni auki. Nyt mieheni/avioliittoni on tilanteessa, että korkki pysyy kiinni tai lusikat lähtee jakoon.
Nän jälkikäteen ajateltuna, en tajua miten olen voinut olla näin laput silmillä ja näin pitkään tämän asian kanssa. Enkä suoraan sanottuna edes muista milloin olisin ollut parisuhteestamme edes onnellinen. Aika vain vie mennessään ja lapsien takia olen valmis tekemään (melkein)mitä tahansa, peittelemään puolison krapulat, yöjuoksut, omat katkerat ajatukset....
Eli, sanonpa vaan, että lähde ja etsi itsellesi vakaampi ja raittiimpi kumppani!
Myönnän etten minäkään ole koskaan lasiin sylkenyt, mutta en ole voinut kuitenkaan "liikoja" otella, sillä opiseklu ja urheilu ovat olleet minulle kaikki kaikessa. No vuosia kului ja mentiin naimisiin ja saatiin kaksi lasta. Miehelläni juominen jatkui koko ajan runsaampaan suuntaan.
Lukemattomia öitä olen odotellut häntä kotiin tulevaksi ja aamulla ajanut häntä töihinsä.
Toisen lapsen raskausaikana "tajusin", että mieheni on kravattijuoppo. Olin tuolloin jo todella väsynyt tilanteeseen ja annoin "ukaasit", että lähden jos ei meno muutu. Hetkeksi muuttuikin, kunnes jälleen pikkuhiljaa asiat ovat hiipineet tähän malliin, että ero lähellä. Mieheni "heräsi" vastikään itse nykyiseen tilanteeseen erään kappareissun jäljiltä, joka myös sai minun silmäni auki. Nyt mieheni/avioliittoni on tilanteessa, että korkki pysyy kiinni tai lusikat lähtee jakoon.
Nän jälkikäteen ajateltuna, en tajua miten olen voinut olla näin laput silmillä ja näin pitkään tämän asian kanssa. Enkä suoraan sanottuna edes muista milloin olisin ollut parisuhteestamme edes onnellinen. Aika vain vie mennessään ja lapsien takia olen valmis tekemään (melkein)mitä tahansa, peittelemään puolison krapulat, yöjuoksut, omat katkerat ajatukset....
Eli, sanonpa vaan, että lähde ja etsi itsellesi vakaampi ja raittiimpi kumppani!
K
Kravattijuopon vaimo
Vieras
Ja lisättäköön vielä (kun viestiketjua näin jäljempää luin..), että yhdessä olimme 3 vuotta enne naimisiin menoa ja vajaa 5 vuotta ennen ensimmäistä lasta. Joten ei ole ollut kyse mistään ensihuumasta hynttyitä yhteen lyötäessä. Mutta enpä todellakaan ikikuuna päivänä ajatellut näin voivan käydä. Tässä sitä nyt vaan ollaan.
On siis todella hienoa, että AP miettii näitä asioita ennen perheen perustamista. Jaksamista kovasti sinulle, minkä valinnan sitten ikinä teetkään.
On siis todella hienoa, että AP miettii näitä asioita ennen perheen perustamista. Jaksamista kovasti sinulle, minkä valinnan sitten ikinä teetkään.
S
silla
Vieras
Koin välähdyksen vuosien takaisiin asioihin törmätessäni tähän kirjoitukseen, jonka aikoinaan kirjoitin. Olen siis alkuperäisen viestin kirjoittaja.
Kyseinen suhde ei kestänyt enää kovin kauaa kirjoitukseni jälkeen. Poikaystäväni alkoholin kulutukseen liittyvien ongelmien myötä suhde kärjistyi myös muissa asioissa, ja hänestä alkoi tulla esille puolia, joita en ollut aiemmin nähnyt. Tulin tulokseen, että suhde on tullut tiensä päähän, joskin poikaystäväni ehti jättää minut ensin. Hän ei sietänyt sitä, että en osallistu hänen ryyppyreissuilleen, alkoi vaatia minulta samanlaista alkoholinkulutusta, eikä todellakaan suostunut edes harkitsemaan sitä, että olisi minun mielikseni edes sen yhdenviikonlopun ilman pulloa. Eli viina meni minun ja koko suhteemme ja yhdessäolon edelle.
Nykyään elelen sinkkuna ja olen myös jättänyt alkoholin kokonaan pois, vaikken sitä paljon kuluttanut ennenkään. Toivon mukaan löydän vielä sen sopivan miehen rinnalleni. Absolutismia en vaadi, mutta odotan mieheltä kohtuukäyttöä.
Kyseinen suhde ei kestänyt enää kovin kauaa kirjoitukseni jälkeen. Poikaystäväni alkoholin kulutukseen liittyvien ongelmien myötä suhde kärjistyi myös muissa asioissa, ja hänestä alkoi tulla esille puolia, joita en ollut aiemmin nähnyt. Tulin tulokseen, että suhde on tullut tiensä päähän, joskin poikaystäväni ehti jättää minut ensin. Hän ei sietänyt sitä, että en osallistu hänen ryyppyreissuilleen, alkoi vaatia minulta samanlaista alkoholinkulutusta, eikä todellakaan suostunut edes harkitsemaan sitä, että olisi minun mielikseni edes sen yhdenviikonlopun ilman pulloa. Eli viina meni minun ja koko suhteemme ja yhdessäolon edelle.
Nykyään elelen sinkkuna ja olen myös jättänyt alkoholin kokonaan pois, vaikken sitä paljon kuluttanut ennenkään. Toivon mukaan löydän vielä sen sopivan miehen rinnalleni. Absolutismia en vaadi, mutta odotan mieheltä kohtuukäyttöä.
H
Hemuli
Vieras
Tarinasi kuulosti niiiiin tutulta, ja huolesi on mielestäni ihan aiheellinen. Minulla on avomies, ja kaksi ihanaa lasta. Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä 11 vuotta, johon sisältyy hyvin lyhyt seurustelu ennenkuin aloin odottaa ensimmäistä lastamme. Tuosta ajasta aika moni viikonloppu meni mieheni kaljotellessa. Hän oli juonut myös synnyttämään lähtöä edeltäneenä iltana. Ei paljon, mutta kuitenkin. Ennen lapsen syntymää hän sanoi, että sitten kun vauva on syntynyt, hän "rauhoittaa" juomistaan. No, jos rauhoittamiseksi lasketaan ettei ota määrällisesti niin paljon kuin ennen. Samoin kävi toisen lapsen syntymän jälkeen.
Kerran vanhempi lapsemme, hän oli silloin jo 7v, oli eräänä lauantaipäivänä koulukaverinsa synttäreillä ja minä nuoremman lapsemme kanssa yli tunnin ajomatkan päässä sukulaislapsen synttäreillä. Mieheni lupasi hakea hänet kotiin, ja kyllä hakikin: oli soittanut lapselle ja käskenyt lähteä jo kävelemään kotiin päin, hän tulisi vastaan. Jossain vaiheessa puhelimeni soi, lapsi sieltä soitti ja sanoi että ei pääse vessaan kun isi nukkuu siellä, kuorsaus vain kuulemma kuului. Onneksi lapsella oli jo silloin oma kännykkä, ja onneksi appivanhempani asuvat muutaman kilometrin päässä ja olivat kotona, soitin heille ja pappa kävi hakemassa lapsen mummolaan siksi aikaa kunnes ehtisin ajaa toisilta synttäreiltä kotiin. Kun sinne ehdin, mies vieläkin nukkui pytyllä haisten kuin rankkitynnyri! Kyllä silloin pisti niin vihaksi ettei ikinä! Sen jälkeen mieskin kyllä terästäytyi, vähäksi aikaa.
Tämä nyt oli tapahtuma sieltä ääripäästä ja ainoa kerta kun olen lähtenyt noin pitkään matkaan ilman jompaa kumpaa lasta, ainakaan niin että hänen tarvitsee mennä kotiin jos en itse ole siellä vastassa. Ihan vaan varulta.
Näihin vuosiin on mahtunut "villimpiä" ja rauhallisempia aikoja, mutta aina on alkoholi ollut kuvioissa, enemmän tai vähemmän. Väkivaltainen mies ei ole ikinä kuitenkaan ollut. Ensialkuun hän perusteli juomistaan sillä ettei saa tarpeeksi seksiä. Toki viikolla perhe-elämän arki rokotti yhteistä aikaa. Viikonloppuisin taas mies yleensä joi, joten ei paljon kiinnostanut kaljalta tai viinalta haiseva mies.
Muutaman kerran hän yllätykseksi järjesti lapset perjantaina tai lauantaina mummolaan yökylään, että saisimme olla kahden. Yleensä minä vein heidät sinne, ja kun tulin takaisin kotiin, hän ehdotti että lähtisimme kerrankin yhdessä käymään yksillä. Ellei ollut jo sillä välin livahtanut omille teilleen.
Nykyään hän on yleensä perjantaisin korkannut ensimmäisen kaljansa jo ennen kuin olen tullut töistä. Hän saattaa myös yhtäkkiä hävitä kotoa sanomatta mihin menee. Joskus hän tulee piankin takaisin ja suht ok-kunnossa, mutta joskus tuntikausia myöhemmin todella humalassa ihan muina miehinä: on kuulemma käynyt baarissa laulamassa karaokea. Ja jos hänellä sattuu olemaan vapaapäivä viikolla, niin edellisenä iltana takuuvarmasti on kaljapäkki jääkaapissa tai autotallissa.
Tällaista ei aikaisempina vuosina tapahtunut. Olen tästä maininnut muutamaankin otteeseen hänelle, mutta kuuroille korville tuntuu kaikuvan.
Enää hän ei myöskään vetoa seksin vähyyteen, tekosyinä on milloin mitäkin muuta. Vaikka palkankorotuksen saaminen, hyvin mennyt työkeikka tm. "Sen kunniaksi kun" jne.....
Hän on itsekin sanonut että viina maistuu hänelle turhan hyvin, mutta mitään hän ei tunnu olevan halukas asian suhteen tekemään. Kerran hän kyllä krapuloissaan pyyteli kovasti anteeksi ja sanoi ilmoittautuneensa AA-ryhmään, mutta siitä ei sen koommin maininnut, eli vain valehteli rauhoitellakseen minua.
Monesti hän muille kehuu miten minä ja lapset olemme hänelle tärkeimpiä maailmassa, vaikka minusta alkoholi on jo kyllä ajanut meidän ohi. Nyt ollaankin siinä pisteessä, että minulta alkaa olla kärsivällisyys lopussa, en usko että jaksan enää kauan saman katon alla. Monet ovat kyllä ihmetelleet miten olen näinkin kauan jaksanut.
Tästä tulikin aika pitkä kirjoitus, mutta tällainen on minun tarinani. Mutta niinkuin alussa kirjoitin, olet mielestäni ihan aiheesta huolestunut. Itse ehkä olen ollut vähän liian lepsu tässä asiassa, minä kun olen niitä ihmisiä jotka yrittävät vältellä kaikenlaisia komplikaatioita viimeiseen asti, vaikkakin sitten oman hyvinvoinnin kustannuksella. Mutta tsemppiä sinulle kovasti ja toivottavasti asiasi järjestyvät parhain päin.
Viimeksi muokattu:
P
Piilari
Vieras
Edelliset viestit nostaa ihokarvat pystyyn. Minunkin exäni käytti kaikki mahdolliset vapaat juomiseen tai kavereiden kanssa hengailuun ja sitten nukkui krapulaa seuraavat päivät. Lupasi miljoonasti muuttua, mutta muuttuikin vain pahempaan....Nyt onneksi ollut ex jo vuosia ja pienellä paikkakunnalla kun asun niin olen saanut kuulla että samainen linja jatkuu nyxänsä kanssa ja samat lupaukset muutoksesta 
Itse löysin samanhenkisen ihmisen suhteessa alkoholiin ja voin vannoa että elämä on näin paljon parempaa!
Itse löysin samanhenkisen ihmisen suhteessa alkoholiin ja voin vannoa että elämä on näin paljon parempaa!
M
Maria85
Vieras
Sivuaiheeseen liittyen eli tuo yhteisen asunnon omistus, ostimme pari vuotta sitten avopuolisoni kanssa yhteisen asunnon ja teimme eron varalta lakimiehen luona paperin jonka mukaan asunto myydään jos toinen näin haluaa. Lisäksi oli pykäliä siitä miten hinta määrätään ja muista asioista. Ei tarvitse sitten pelätä että kumpikaan pääsisi kiristämään riidan tullen vaikka en sitä kyllä tältä mieheltä ja tästä suhteesta voisi ikinä kuvitellakkaan. Mutta niinhän ne kaikki taitavat sanoa...
Ja helpommin sanottu kuin tehty mutta alkoholin kanssa ei kyllä kannatta jäädä kilpailemaan, omakohtaisesti nähty ja koettu useampaan kertaan.
Ja helpommin sanottu kuin tehty mutta alkoholin kanssa ei kyllä kannatta jäädä kilpailemaan, omakohtaisesti nähty ja koettu useampaan kertaan.
S
suru-64
Vieras
Miehelläni on alkoholi-ongelma. Ongelma alkoi v. 2005. Uhkaamista, pelkoa, mollaamista. En tiedä mitä teen ja suhteesta en uskalla lähteä. Lapsia on useampi. Mieheni on haukkunut minua lihavaksi, hulluksi. Laihdutin kesällä - 18 kg. Sekään ei ollut hyvä, nyt olen urheiluhullu. Lenkkeilen edelleen ja se on minun voimavarani. Olen kotona lasten kanssa. Odotan vaan ihmettä. Sairastun, vanhenen ja kuolen pois. Haluaisin elää vielä täyttä elämää, rakastettuna ihmisenä.
A
Amanda
Vieras
näyttää olevan selkärankaa. Käytä tätä ominaisuutta hyväksesi. Istuta mies (selvinpäin) eteesi ja kerro mitä tunnet. Hänellä on tasan kaksi vaihtoehtoa joko kuunnella ja yrittää hoitaa ongelmansa tai ei kuunnella mutta sitten saakin elää yksin ongelmansa kanssa.
Minä olen ollut tuossa tilanteessa. Ei se ollut helppo ero, uhkauksia, kiristelyä ja turpiin vetoja. Selvisin silti suhtkoht hyvin tilanteesta vaikka 20 vuoden alistaminen on jättänyt jälkensä.
Ja muista ei se vika sinussa ole, miehelläsi on alemmuudenkopleksi sinua kohtaan ja sen takia hän yrittää alistaa sinua. Hän on heikko ihminen ja voi parantaa olonsa vain saamalla sinut alistettua.
Olen kirjoittanut "elämän tarinani" palstalle aikaisemmin mutta en nyt muista minkä otsikon alle.
Voit itse miettiä haluatko elää noin loppu elämän vai ottaa riski ja muuttaa tilannetta. Minä olin ainakin niin täynnä että en enään välittänyt vaikka hän olisi siinä tilanteessa hakannut hengiltä.
Voimia sinulle : )
Viimeksi muokattu:
H
Hadermann
Vieras
Muuta miehesi kanssa Viroon vuodeksi. Siella saa vapaasti viinaa. Monet Viroon muuttajat ovat lopettaneet juomisen, kun se ei ole kivaa ja sita saa joka paikasta ja se on halpaa.
Viimeksi muokattu:
