Miehen juominen liiallista ja aiheuttaa ongelmia

[joku vaan]

Mies juopottelee jatkuvasti, hänen humalaiset höpöttelynsä on niin omituisia ja niistä vaikeaa saada kiinni, että alkaneet häiritä minua. Hänellä on kovasti morkkiksia omasta juomisestaa ja siitä, miten minua kohtelee laskuhumalan aikana. Nyt on tultu siihen pisteeseen, että juomisen haitat on alkaneet näkyä: itsetunto-ongelmia, liiallista herkistymistä, kärsii ja ottaa henkilökohtaisesti asiat, mitä ei kukaan oikeasti tulisi edes ajatelleeksi. Sitten on masentuneisuutta juomisen takia ja sitten hänen luottamuksensa minuun on alkanut näköjään mennä. Eilisestä illasta ei muista paljoakaan, selvinpäin ja kännissä muistaa eri asioita.

Olen sanonut monesti, miten haitallista liiallinen juominen on ja kuinka siinä menettää kaiken, perheen, talon, ajokortti menee, työpaikka menee. Katkaisuhoitoon ei voi ketään ilman omaa aloitetta viedä, kai.

Kaiken kaikkiaan on vaikea enää tunnistaa miestä samaksi ihmiseksi, mitä joskus pari vuotta sitten vielä oli. Ihan ihmisrauniolta vaikutti eilenkin, kun joi, en pysty häntä auttamaan. Kerran tässä sanoi, kun nalkutin hänen juomisestaan, minulle että onko sinun pakko nyt olla tuommoinen, kun minulla on nyt niin vaikeaa. Kuitenkaan hän ei koskaan kertonut minulle, mitä ne vaikeudet ovat ja jäljelle jäi vain lukuisia kysymysmerkkejä.

 

[Nohhi]

Sano, että jos rakastaa viinaa enmmän kuin sinua, sinulla on lääke siihen. Hommaa asunto ja muuttomies. Älä sano että se on vaikeaa. Se on kivaa. Älä eroa, katso mitä yapahtuu. Voi tapahtua kaikkea kivaakin, ainakaan röhväke ei enää haise vieressäsi. Laita kainaloon Chanel 5 ja nuku hyvin.
Alkoholismi on vaikea tunne-elämän sairaus. Siinä ei toista ihmistä kyetä ajattelemaan yhtään eikä juoposta ole parisuhteeseen.

 

[joku vaan]

Olen kokeillut kaikenlaisia konsteja, asumuseroa, seuraksi juomista, erilaisia harrastuksia, miehen kehumista (vaikka hänellä ei varsinaisia itsetunto-ongelmia ole koskaan ollut) Eli nyt nämä herkistymiset ja muut jutut ovat aivan uutta. Olen aivan ymmälläni tilanteesta, en tiedä missä mennään parisuhteessa. Tuntuu, että olenko oikeastaan tuntenut häntä ollenkaan. Onhan se tietysti niin, että parisuhde ei ole mikään etuoikeus tietää puolisostaan kaikkea.

Kaikkein helpoin tie olisi todella pakata muuttoauto. Ymmärsin kuitenkin kun mies sanoi, onko sinun pakko olla nyt tuollainen kun minulla on nyt niin vaikeata, että se oli pyyntö: älä aiheuta minulle niitä ongelmia yhtään lisää.

Juomisen sietäminen on ollut vaikeaa aina siitä asti, kun se alkoi noin pari vuotta sitten. Tunnen olevani kuin pikkulapsi, jonka vanhemmat juovat: tunnen syyllisyyttä toisen huomisesta, töistä tuntuu epävarmalta mennä kotiin, en tiedä, mikä minua siellä odottaa ja tunnen olevani vastuussa koko taloudestamme, yksin.

 

[joku vaan]

En tiedä, onko miehellä halua juoda vähemmän. Se pökkyrässä oleminen on hänelle kaiketi mukava olotila. Olen ehdottanut myös A-klinikan lääkäripalveluita, mutta hän ei sinne halua mennä, pelkää varmaan leimautuvansa alkoholistiksi.

Juomisessa on ongelmallista myös se, että nousuhumalassa on erittäin kiinnostunut suunnittelemaan tulevaisuutta yms., mutta sitten seuraavana päivänä ei kuitenkaan muista suunnitelmista ihan kaikkea tai sitten kun hän on selvinpäin, hän alkaa puhua samoja asioita uudestaan aivan erilaisesta näkökulmasta (en tiedä onko pohtinut asioita myöhemmin ja tullut toisiin aatoksiin, vai mikä siihen on syynä). Laskuhumalassa sitten alkaa keljuilu, haukkuu minua ja ärhentelee. Kaikki vastoinkäymiset hän purkaa juomalla ja loppuillasta sitten kaikki on tietenkin minun syytäni. Myös kun menee hyvin, hän tokaisee, tätä täytyy juhlia ja sitten alkaa taas juominen. Vastoinkäymiseksi riittää se, että joku on sanonut hänelle poikkipuolisen sanan työpaikalla.

 

[KaijaLiisa]

Hän syyllistää sinua juomisestaan, aivan "normaalia" käytöstä alkoholin väärinkäyttäjältä. Tekosyitä löytyy loputtomasti. Oletko kysynyt häneltä valitseeko hän sinut vai viinan? Kumpi on hänelle tärkeämpi? Vaadi saada vastaus ja toimi sen mukaan. Jos hän valitsee sinut ja jos haluat uskoa että hän muuttaa tapansa, kannattaa ainakin sen yhden kerran yrittää. Viinan vangiksi joutuneilla vaan on tapana tehdä tyhjiä lupauksia eli sinun on itse - hänet parhaiten tuntevana - tehtävä ratkaisu.

 

[Oma kokemus]

Minun mieheni, tai pitäisi oppia sanomaan ex, menetti työnsä kymmenkunta vuotta sitten. Alkoholi astui yhä voimakkaammin kuvioihin, joskaan ei hän pulloon sylkenyt töissä ollessaankaan ja loppua kohden oli yhä enemmän "rokulipäiviä", näitä yllättäviä vatsatauteja tai kuumeita. Sen jälkeen hän ei ole töissä käynyt muuta kuin satunnaisia pätkiä, joista niistäkin hän useimmiten jäi kesken pois, kun krapulassa oli mukavampi jäädä nukkumaan kuin lähteä töihin.

Minä yritin myös kaikkeni: järjestin kivaa tekemistä, näytin hyvää esimerkkiä siitä, että hauskaa voi pitää ilman viinaakin, joskus otin ap:n tavoin seuraksikin, pidin huolta kodista, hoidin raha-asiat, kävin töissä, tein kaikkeni, että hänellä olisi hyvä olla. Pisin juomaton kausi kuluneeseen kymmeneen vuoteen taitaa olla kaksi viikkoa, muutoin viinaa, tai aluksi olutta, sittemmin kirkasta viinaa, kului useampana päivänä viikossa. Hän ei koskaan sanonut juomiselleen mitään syytä, kännissä on kuulemma vain kiva olla.

Viimeisen parin vuoden aikana myös hänen luonteensa alkoi pikkuhiljaa muuttua. Ennen sitä hän oli sellainen hilpeä "juoppo", joka juomisestaan huolimatta piti minua hyvänä ja käyttäytyi kauniisti. Pikkuhiljaa hän alkoi vaatia minulta yhä enemmän vain omaan (baari)käyttöönsä rahaa, (hänhän ei itse tienannut mitään), alkoi olla mustasukkainen työmatkoistani, alkoi haukkua minua, uhkailla erolla. En voinut tavata ketään, sillä hän ei hyväksynyt sitä, enkä uskaltanut pyytää kotiin ketään, sillä en voinut tietää, että missä kunnossa koti ja mies ovat ja minkälainen ryyppyseurue siellä odottaa. Lähdin pari kuukautta sitten, kun hän, väkivaltaa aiemmin vastustanut, pahoinpiteli minut toisen kerran. Hankin oman vuokra-asunnon, tilasin muuttolaatikot ja -miehet.

Hän tuntuu jatkavan juomista entistä rankemmin, ainakin puheluistaan päätellen. En ole tavannut häntä eron jälkeen kuin pari kertaa, jolloin hän oli selvin päin. Kaikesta tästä huolimatta minulla on huono omatunto, pelkään, että nyt lähdettyäni hän ryyppää itsensä hengiltä ja että se on minun syyni. Kymmenen vuotta työttömänä olleen 50-vuotiaan taitaa olla aika vaikea saada työtäkään, joten olen myös huolissani hänen toimeentulostaan. Yritän kuitenkin tolkuttaa itselleni, että en näköjään voinut, enkä voi, kilpailla hänen todellisen ja suurimman rakkautensa, eli alkoholin, kanssa.

En väitä, että ap:n tapauksessa kaava olisi samanlainen, mutta liian usein kuitenkin kuulee tarinoita siitä, että ensiksi siemaillaan silloin tällöin, sitten yhä enemmän, miedommat juomat muuttuvat väkeviksi, työssäkäynti rokulipäivien vieton myötä potkuiksi, rahat kuluvat ja luonne muuttuu. Ap:kin sanot, että mies ei tunnu samalta kuin pari vuotta sitten. Minä lähdin, sillä en halunnut pilata omaa elämäänikin. Pelkäsin, että uuvun, työni alkaa kärsiä, kun puolet öistä murehdin tilannetta ja raha-asioita ja puolet ajasta joudun kuunnella joko kovaäänistä musiikkia tai sammuneen katkonaista kuorsausta, pelkäsin, että alan rakkauden sijaan tuntea jopa vihaa ja pelkäsin, että pahoinpitelyt jatkuvat ja voimistuvat. Toista ei voi väkisin auttaa, eikä rakkaus ilmeisesti ole kaikkivoipa lääke. Ap:n on myös pidettävä huolta itsestään, sillä alkoholistiperheessä kärsivät kaikki.

En sano sitäkään, että lähde, mutta kehotan vakavasti miettimään, että mikä on järkevintä. Pitkän liiton jälkeen, tällaisessakin tapauksessa, ero on vaikea asia, se sattuu ja hyvät hetket pyörivät varmasti mielessä pitkään. Uskon kuitenkin, että oman mielenterveyteni kannalta ainakin minulle ero oli lopulta oikea ratkaisu.

 

[joku vaan]

Minun mieheni, tai pitäisi oppia sanomaan ex, menetti työnsä kymmenkunta vuotta sitten. Alkoholi astui yhä voimakkaammin kuvioihin, joskaan ei hän pulloon sylkenyt töissä ollessaankaan ja loppua kohden oli yhä enemmän "rokulipäiviä", näitä yllättäviä vatsatauteja tai kuumeita. Sen jälkeen hän ei ole töissä käynyt muuta kuin satunnaisia pätkiä, joista niistäkin hän useimmiten jäi kesken pois, kun krapulassa oli mukavampi jäädä nukkumaan kuin lähteä töihin.

Kovasti kannustatte eroamaan, kukaan ei ota huomioon sitä, että joka toinen suomalaismies on samanlainen alkoholisti.

 

[KaijaLiisa]

Kovasti kannustatte eroamaan, kukaan ei ota huomioon sitä, että joka toinen suomalaismies on samanlainen alkoholisti.

Vaikka en fanitakaan "tohtori Piliä", hänellä on yksi viisas neuvo: Better be happy alone than sad together" eli parempi olla onnellisena yksin kuin surullisena kaksin. Ei juoppoa tarvitse toiseen juoppoon vaihtaa.

 

[_sama_tilanne]

Minulla on aivan samanlainen tilanne, mies juo liikaa.. Pari viikkoa sitten lupasi (taas) lopettaa koska rakastaa niiiin paljon minua (sama laulu kuultu lukemattomia kertoja), ja viime viikonlopun olikin kaikkien yllätykseksi selvänä. Mutta eilen se taas alkoi, ja jatkuu sunnuntaihin, ehkä jopa maanantaihin. Mä en enää jaksa edes välittää/yrittää enää hänen kanssaan. Olen sanonutkin hänelle että en tunne häntä enää ollenkaan, mun mitta on täynnä ja sydän kylmettynyt. Toivoisin erosta vaan "siistiä" mutta hän on ilmoittanut ettei aio muuttaa pois tästä minun nimissä olevasta vuokra-asunnosta joten häätö lienee ainoa mahdollisuus,,,

 

[Oma kokemus]

Kovasti kannustatte eroamaan, kukaan ei ota huomioon sitä, että joka toinen suomalaismies on samanlainen alkoholisti.

Enhän minä niin sanonut, vaan seuraavasti:

"En sano sitäkään, että lähde, mutta kehotan vakavasti miettimään, että mikä on järkevintä. Pitkän liiton jälkeen, tällaisessakin tapauksessa, ero on vaikea asia, se sattuu ja hyvät hetket pyörivät varmasti mielessä pitkään. Uskon kuitenkin, että oman mielenterveyteni kannalta ainakin minulle ero oli lopulta oikea ratkaisu".

En siis kannustanut eroamaan, kannustin miettimään, että mikä on järkevintä. Kirjoitin uskovani, että _minulle_ oman mielenterveyteni kannalta ero oli oikea vaihtoehto.

Jos itsellesi ero ei ole vaihtoehto, älä eroa. Minulle ei tällä hetkellä, ja tuskin koskaan, vaihtoehtona edes ole joku muu "joka toinen suomalaismies", sillä ensiksikin kaikesta huolimatta rakastan entistä miestäni edelleen ja muistan erittäin hyvin kaikki ne hyvät hetket, ja toiseksikaan tällä iällä ei kiinnosta tippaakaan aloittaa alusta jonkun muun kanssa.

Toista ihmistä ei voi pakottaa muuttumaan, muutoshalun on tultava ihmisestä itsestään. Jos miehesi ei halua muuttua, eikä ero ole teille oikea ratkaisu, sinun on sitten vain hyväksyttävä hänet sellaisena kun hän on, hyväksyttävä myös se hänen juomisensa.

 

[anna]

Kovasti kannustatte eroamaan, kukaan ei ota huomioon sitä, että joka toinen suomalaismies on samanlainen alkoholisti.

Rohkenen kyllä epäillä, ettei ihan joka toinen suomalaismies sentään ole alkoholisti. Ja vaikka olisikin, niin en kyllä ymmärrä mikä syy se olisi väkisin katsella sitä alkoholismia omassa parisuhteessaan.

 

[niin.]

Se on sitä läheisriippuvuutta. Mies lupaa ja vannoo ja nainen uskoo loputtomiin. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, ja sama jatkuu vuodesta toiseen. Monesti nainen juo alkoholistin kanssa, (en sano ap:n tapauksessa), mitä ei pitäisi koskaan tehdä, sillä se kannustaa alkoholistia ja samalla saa hyväksynnän ja luvan juoda.
Tilanne voi olla myös toisinpäin, mutta kai harvemmin.

 

[Oma kokemus]

Rohkenen kyllä epäillä, ettei ihan joka toinen suomalaismies sentään ole alkoholisti. Ja vaikka olisikin, niin en kyllä ymmärrä mikä syy se olisi väkisin katsella sitä alkoholismia omassa parisuhteessaan.

Juuri näin. Tutkin erilaisia alkoholismiin liittyviä asioita aika paljon oman eroprosessini myötä, ja tilastojen mukaan alkoholin riskikäyttäjiä on 20 % miehistä ja 10 % naisista. Ihan varsinaisia alkoholisteja sitten paljon pienempi määrä.

Kertakulutuksen riskirajat ovat miehellä 7 annosta ja naisilla 5, viikkokulutuksena miehillä 24 annosta, naisilla 16. Miehelläni saattoi mennä viikossa viisi - kymmenen pulloa kirkasta viinaa ja joitakin tölkkejä olutta päälle. Toki hänellä oli avuliaita auttajia pullojen tyhjäämisessä. Yksi olutpullollinen tai viinilasillinen vastaa 1 alkoholiannosta ja 1 normaalikokoinen viinapullollinen muistaakseni 13 alkoholiannosta.

Omassa tilanteessani, joskaan en edelleenkään kehota aloittajaa toimimaan minun tavoin, tulin juuri siihen tulokseen, että vaikka tosiaan joka toinen suomalaismies olisi alkoholisti, niin se ei tarkoita sitä, että juuri minun pitää pilata omakin elämäni kaikkien runsaan juomisen tuovien lieveilmiöiden myötä. Minulla sen myöntämiseen meni kuitenkin kymmenen vuotta.

 

[joku vaan]

Minulla on aivan samanlainen tilanne, mies juo liikaa.. Pari viikkoa sitten lupasi (taas) lopettaa koska rakastaa niiiin paljon minua (sama laulu kuultu lukemattomia kertoja), ja viime viikonlopun olikin kaikkien yllätykseksi selvänä. Mutta eilen se taas alkoi, ja jatkuu sunnuntaihin, ehkä jopa maanantaihin. Mä en enää jaksa edes välittää/yrittää enää hänen kanssaan. Olen sanonutkin hänelle että en tunne häntä enää ollenkaan, mun mitta on täynnä ja sydän kylmettynyt. Toivoisin erosta vaan "siistiä" mutta hän on ilmoittanut ettei aio muuttaa pois tästä minun nimissä olevasta vuokra-asunnosta joten häätö lienee ainoa mahdollisuus,,,

Minun puolisoni juo joka ilta arkisin ja viikonloppuisin päivällä alottaa ja iltaan asti jaatka.

 

[joku vaan]

Kerran laskin miehen juomiset ja 80 annosta meni viikossa. Ja saman päivittäisen annoksen juo vieläkin, että kyllä tuo 80 annosta menee hänellä ihan joka viikko. Mitään haittoja ei hänen mukaansa ole tuosta juomisesta tullut, haitat parisuhteelle eivät ilmeisesti merkitse hänelle mitään. Mitä se häntä haittaa, pilaako hän joka illan minun elämästäni, eihän hän aamulla muista loppuillasta mitään. Eilen sunnuntainakin alkoi 17.5 annosta juotuaan räyhäämään minulle ihan vaan väärinkäsityksen pohjalta, eikä sitten ymmärtänyt enää selitystäni, kun yritin oikaista väärinkäsitystä. Sitten voi niitä päiviä kun mies yrittää olla selvimpäin. Silloin hän on erittäin räjähdysherkkä, päivä menee silloinkin pilalle. Tätä päivittäistä juomista on nyt jatkunut jo vuosia, koko aikana hän ei ole ollut yhtään viikkoa selvimpäin.

 

[kuka pilaa]

Kerran laskin miehen juomiset ja 80 annosta meni viikossa. Ja saman päivittäisen annoksen juo vieläkin, että kyllä tuo 80 annosta menee hänellä ihan joka viikko. Mitään haittoja ei hänen mukaansa ole tuosta juomisesta tullut, haitat parisuhteelle eivät ilmeisesti merkitse hänelle mitään. Mitä se häntä haittaa, pilaako hän joka illan minun elämästäni, eihän hän aamulla muista loppuillasta mitään. Eilen sunnuntainakin alkoi 17.5 annosta juotuaan räyhäämään minulle ihan vaan väärinkäsityksen pohjalta, eikä sitten ymmärtänyt enää selitystäni, kun yritin oikaista väärinkäsitystä. Sitten voi niitä päiviä kun mies yrittää olla selvimpäin. Silloin hän on erittäin räjähdysherkkä, päivä menee silloinkin pilalle. Tätä päivittäistä juomista on nyt jatkunut jo vuosia, koko aikana hän ei ole ollut yhtään viikkoa selvimpäin.

Itse sinä iltasi, viikkosi ja vuotesi pilaat, kun olet tuollaisen miehen kanssa. Kertomasi perusteella hän ei ole kahlinnut sinua kettingeillä kotiin, eikä edes liittoonne. Sinä itse olet halunnut pysyä siinä kaikki nämä vuodet.

 

[joku vaan]

Itse sinä iltasi, viikkosi ja vuotesi pilaat, kun olet tuollaisen miehen kanssa. Kertomasi perusteella hän ei ole kahlinnut sinua kettingeillä kotiin, eikä edes liittoonne. Sinä itse olet halunnut pysyä siinä kaikki nämä vuodet.

Ihmiset herkee aina naista syyttämään etunenässä. Mutta voisihan tämä mies myös olla juomatta, jolloinka illat eivät menisi pilalle ja liitto pelastuisi.

 

[joku vaan]

Koko viikonlopun mies taas juopotteli. Aamuisin on ärtyisä ja jotenkin v-mäinen, illalla saattaa alkaa taas v-mäiseksi. Sitten kun joi todella paljon niin häntä tärisyttää. Hän on edelleen toisinaan juodessaan yliherkkä, saattaa jopa liikuttua kyyneliin ihan vaan tv:n katsomisesta. Viime viikonloppuna tuli taas jotain erikoista uutta peliin. Ikäänkuin pakeni minua, jotenkin kotityöni häntä niin pelottivat. Tai sitten asia oli niin, että hän näki vihreitä pikku-ukkoja, jos tiedätte mitä tarkoitan.

En yhtään ihmettele, miksi täällä haetaan juomiset mielummin Virosta. Kaupassa esim. kassahenkilöt saattavat pyöritellä silmiään ym. kuin mies ostaa juomista tai joskus olen myös kuullut ohimennen pahoja puheita muilta asiakkailta. Sitten samassa alkossa miehen ei kannata käydä useasti. Alkon kassahenkilöt näet alkavat puhua kuin vanhalle tutulle.

 

[joku vaan]

Vaikka en fanitakaan "tohtori Piliä", hänellä on yksi viisas neuvo: Better be happy alone than sad together" eli parempi olla onnellisena yksin kuin surullisena kaksin. Ei juoppoa tarvitse toiseen juoppoon vaihtaa.

Doktor pillin sanomiset ei sovi Suomeen eikä suomalaisiin. Usassa on niin paljon muuta mitä voi tehdä, ei tarvitse välttämättä parisuhdetta lainkaan. Siellä voi vaikka ostaa halvan auton ja ajella halvoilla bensoilla ja löytyy halpoja hostelleja ja motelleja ja ihan omasta maasta löytyy rantalomakohteita, jos vaan jaksaa ajaa.

 

[Kokenut]

Viina muuttaa ihmisen luonteen. Se on vaikea tunne-elämän sairaus. Vaikka haluaa lopettaa, ei halua tarpeeksu kovasti kun viinaan pääsee aina pakoon. Se nostaa ja laskee kunnes ei enää nostakaan.
Mitä jätin juopponi. PIdän yhteyttä mutta enbn tapaa humalaisena häntä enää. Saa jatkaa jos haluaa. Jatkaakin, mutta ei minun kanssani.
Minä en häpeä toisen ihmisen tekoja. Se on pääasiassa omaa elämää jonka pitaa.

Koetahan nyt löyttää itsetuntosi rippeet. Tuota et jaksa sairastumatta, mutta ei sinulla ole oikeutta diagnoosiakaan tehdä. Moni tuhoaa itsensä ja tulee sairauksia ja dementiaa. Tunnen miehen jolla on jo 22 lääkettä alkoholisairauksien vuoksi, mutta ei silti aio lopettaa.

Viina on niin kova vastustaja, mutta et sinä sille pärjää.

 

[Kreet]

Doktor pillin sanomiset ei sovi Suomeen eikä suomalaisiin. Usassa on niin paljon muuta mitä voi tehdä, ei tarvitse välttämättä parisuhdetta lainkaan. Siellä voi vaikka ostaa halvan auton ja ajella halvoilla bensoilla ja löytyy halpoja hostelleja ja motelleja ja ihan omasta maasta löytyy rantalomakohteita, jos vaan jaksaa ajaa.

Tekosyitä. Jos ei ole rahaa, niin suomesta löytyy yllin kyllni ilmaista tai halpaa tekemistä. Kesällä voit vaikka lähteä retkelle, kävellen. Et tarvitse halpaa autoa ja bensaa, vaan hyvät kengät, teltan ja makuupussin. Kartta ja kompassikin ovat asiallisia vasrusteita, jos menee metsään. Tai rannalle, ihania rantalomakohteita on suhteessa enemmän kuin usassa. Bensan hinnalla voit vaikka vuokrata kanootin, ja meloa satojen kilometrejä opastettuja reittejä Oletko koskaan kuullut sanontaa, tuhansien järvien maa? Tavliviikkoina voit suunnitella näitä reissuja, vaikkapa netin avulla.

 

[Oma kokemus]

Doktor pillin sanomiset ei sovi Suomeen eikä suomalaisiin. Usassa on niin paljon muuta mitä voi tehdä, ei tarvitse välttämättä parisuhdetta lainkaan.

Viesteistäsi huokuu, että tärkeintä sinulle on voida sanoa olevasi parisuhteessa. Oli minullekin, ja on vieläkin, kova paikka kertoa olevansa eronnut (tai asumuserossa), ei ole helppoa kuunnella, kun muut puhuvat siitä, mitä teki tai aikoo tehdä puolison kanssa jne.

Kun rupesin kuitenkin oikein ajattelemaan, niin eipähän me oikein paljon tehty yhdessä enää loppuaikoina mitään. Monta ajateltua teatterireissua (aiempi harrastuksemme) jäi väliin, kun mies olikin humalassa. Harvoin sain muutaman tunnin varoajalla ketään muutakaan lähtemään, enkä aina jaksanut lähteä yksin. Monta kotimaanmatkaa peruuntui, kun mies päättikin edellisiltana ryypätä ja seuraavana päivänä oli niin kova krapula, että piti joko maata sängyssä tai ottaa tasoittavia. Ja silloin, kun olikin ryyppäämättä, krapula oli niin kova, että ei edes kävelylle viitsinyt lähteä, sen kuin makasi sängyssä, tuoijotti telkkaria ja kävi välillä oksentamassa. Yhteiseksi harrastukseksi olisi mainiosti sopinut se juominen... Minä en vain halunnut sitä harrastusta aloittaa.

Jos miehesi juo joka ilta, viikossa 80 annosta, niin voit miettiä, kuinka paljon kivoja asioita te teette perheenä. Veikkaisin, että aikaa, tai voimia, ei varmasti paljollekaan yhteiselle kivalle jää.

Kuten totesin jo aiemmin, ellet halua erota, eikä mies halua vähentää juomista, on tilanteeseen vain tyydyttävä. Toista kun ei voi edelleenkään muuttaa, vain itsensä voi.

 

[Kreet]

Viesteistäsi huokuu, että tärkeintä sinulle on voida sanoa olevasi parisuhteessa.
Kun rupesin kuitenkin oikein ajattelemaan, niin eipähän me oikein paljon tehty yhdessä enää loppuaikoina mitään. Monta ajateltua teatterireissua (aiempi harrastuksemme) jäi väliin, kun mies olikin humalassa.

Monella näin. Parisuhde on pelkkää haaveilua ja suunnittelua yhdessä tekemisestä. Mikään ei kuitenkaan toteudu.
Ap. Se suhde on pelkästään toiveajattelua suhteesta, jonka haluaisti. Tuo rankka ryyppääminen on osoitus siitä, että mikään ei tule koskaan olemaan niin kuin sinä haluaisit. Neuvoni sinulle onkin, että vapauta itsesi tuosta miehestä, tutustu itseesi ja löydä kunnollinen, tyydyttävä parisuhde. Nyt kätesi on sidotut tuohon pullonjatkeeseen.

Huono itsetuntosi johtuu vain ympärillä olevista kusipäistä. Kun vapaudut, kasvaa myös itsetuntosi.

 

[joku vaan]

Tekosyitä. Jos ei ole rahaa, niin suomesta löytyy yllin kyllni ilmaista tai halpaa tekemistä. Kesällä voit vaikka lähteä retkelle, kävellen. Et tarvitse halpaa autoa ja bensaa, vaan hyvät kengät, teltan ja makuupussin. Kartta ja kompassikin ovat asiallisia vasrusteita, jos menee metsään. Tai rannalle, ihania rantalomakohteita on suhteessa enemmän kuin usassa. Bensan hinnalla voit vaikka vuokrata kanootin, ja meloa satojen kilometrejä opastettuja reittejä Oletko koskaan kuullut sanontaa, tuhansien järvien maa? Tavliviikkoina voit suunnitella näitä reissuja, vaikkapa netin avulla.

Sehän tässä juuri rajottaakin elämää, kun on suurin osa vuodesta jotain muuta vuodenaikaa kuin kesää. Tämä Doktor pillin kotimaa Usa taas on niin monipuolinen, että siellä voi valita asuinpaikan vaikka sillä perusteella, että missä lämpötiloissa haluaa vuotensa viettää.

Niin tuhansien järvien, mutta onko täällä Suomenlahden kokoisia järviä, kuten Usassa. Siellä on muuten sitten jokia ja kanjoneita korvaamassa järvien vähäisyyttä.

 

[joku vaan]

Maanantain vastaisena yönä juovuksissa oleva mies sai unissaan jotain sätkyjä ja jotenkin enemmän epilepsialta vaikuttivat kuin liskojen yöltä.

Eilen mies töpötteli juovuksissa kävellessään.

Viime viikonlopunkin aikana, josta aiemmin kerroin, sanoin miehelle kahdesti siitä, että voisi mennä oma-aloitteisesti lääkäriin lääkitystä hakemaan. Se korjaisi ongelman, mies raitistuisi ja parisuhde pelastuisi.

Ne jotka suosittelivat eroa, eivät ole saaneet minua vielä vakuuttuneeksi siitä, että vaikeuksien pakeneminen olisi oikea vaihtoehto ja tässä perusteluita: miehen ja minun välillä on tunteita laajassa skaalassa.