Miehen hemmottelu, auttakaa...

[apuja]

Meillä on ollut ihan kamala talonrakennuksen jälkeinen kriisi.
Kaikki läheisyys ja hellyys (myös siis seksi) on hävinnyt hiljalleen lähes kokonaan.
Mies on tosi stressaantunut ja mä myös.
Riidellään paljon ja ollaan kiikuttu eron partaalla, keskusteluyhteys huono ja keskusteluyritykset kääntyy lähes aina riidaksi.

Nyt kertokaa mulle miten MINÄ voin aloittaa asioiden korjaamisen? Miten mä voin hemmotella miestä joka on niin lukossa ettei enää tavallaan osaa ottaa mua ja mun yrityksiä vastaan?

Kaikki vinkit ja ideat kehiin, haluan kokeilla kaikkea ennen terapiaan menoa, mikä on väistämättä edessä jos muu ei auta...

 

["vieras"]

ottakaa pidennetty viikonloppu pois arjesta ja kotoa.. Menkää kylpylään tai käykää kaupunkilomalla ulkomailla. Saatte vähän muuta juteltavaa kuin ne ainaiset riidan aiheet. Kehu miestäsi neljä kertaa päivässä.. En tarkoita sitä, että kehuisit joka kerta upeaa miehesi olemusta, vaan niitä arkipäivän asioita ja tekoja joita miehessäsi arvostat.

 

[Gartha]

Oivoi.. meillä sama juttu tavallaan. Mies minut jo jättikin. Nyt ollaan sovittu et yhdessä jatketaan ainakin toistaiseksi. Mieheni haluaisi kuulemma itsenäistyä.. Rakastaa mua sanomansa mukaan paljon ja välittääkin. Tiedän että oon ollut vähän hankala vaimo ja nyt oon yrittänyt olla parempi. Tuntuu vaan että mies ei ole oikein läsnäolostani koskaan innostunut.

Tää on niin vaikeaa, yritän kehua ja tsempata miestä. Yritän hoitaa kotona hommia ettei tartteisi miehelle niistä sanoa. En tiedä kuinka kauan jaksan tätä itse kun nyt tuntuu että minä olisin ollut ainoa syypää ongelmiimme.

 

[apuja]

tuo oman ajan ottaminen ja poislähteminen on myös varmasti yksi syy meidän kriisiin -ei nimittäin päästä täältä pois.
Meillä on neljä suurta koiraa, eikä ketään tuttua joille ne luottaisin -ne ei siis ole mitään luonnevikaisia, mutta kokonsa puolesta voisivat saada pahaa jälkeä aikaan enkä ota sitä riskiä, että se tapahtuis kenenkään muun kun meidän aikana... Ja mihinkään koirahoitolaan me ei niitä viedä. Ja tämä on meidän oma päätös. Aikanaan kun neljäs koira otettiin, sovittiin et se on sit se viimenen vähään aikaan, et päästään ennen eläkeikää YHDESSÄ pois kotoa..
Ei olla käyty laivallakaan yhdessä koskaan, kun ei olla saatu koirille hoitajaa, eikä olla ketä tahansa kelpuutettu/kysyttykään.
Tää on niin umpisolmu... :/

Kehua aion, ja kertoa rakastavani... Viikonlopulle oon suunnitellu kunnon pihviateriaa ja aion esittää pyynnön puhelimien äänettömälle laittamisesta -miehellä kun soi puhelin 10 kertaa illassa.. Hieroa mä en osaa ja en ees kauan jaksa, mutta eipä siitäkään haittaa olis varmaan vaikka hetken hieroisikin... Pelkään vaan et mies tule yhtään vastaan...
(enkä tee näitä asioita siksi et saisin vastapalveluksia, tarkoitan sitä et jos se mies ei siltikään tule sieltä kuorestaan yhtään..)

 

[no joo]

jos pelkää että hieronnalla on hintalappu, niin vaikea sitä on hyväksyä. Niinkuin moni nainen vonkaavasta pakkohierojastaan tietääkin. Äkkiseltään en osaa muuta sanoa kuin että opettele hieromaan. Pikakurssi: sitä hommaa ei tehdä sormivoimilla, vaan vartalon paino ja koko käsivarren liike lavoista asti hieroo, ja mitä enemmän painoa sen vähemmän liikettä. Silleen jaksaa kokematonkin pari tuntia tehdä sitä putkeen.

Kannattaa harrastaa riitojen jälkikäsittelyä. Että jos on kiihtynyt, niin selittää sitten rauhoittúneena että mistä kiihtyi. Yleensä asia on toiselle yllättävän hämärä.