Miehen haluttomuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Epätoivoinen eukko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Selkeästi mies ei ole yhtäaktiivinen, kuin te olette.
Veikkaan, että joudutte siihen määrään tyytymään mitä kerroitte.

Minulle pyytäminen on seksuaalisesti kiihottavaa.
Eikä vaimon tarvitse suostua, ja silti siitä pyytämisestä jää hyvä tunne.
Olemme sopineet, että saan pyytää ja hän kieltäytyä, eikä se jää mieltä kaivelemaan.
Olen jopa miettinyt, mitä sitten tekisin, jos hän suostuisi jokaiseen pyyntöön.
Ei minulla ole tarve ainaiseenseksiin, vaan se pyyntö on eräänlainen huomionosoitus.
No se on eriasia ymmärretäänkö sitä huomioinniksi.

Minkälaisina koitte nuo seksuaalisuudesta puhumisen, kuten nuo aktiivisuuskysymykset?
Kiihottiko ne seksuaalisesti mitenkään?


No mulle pyytämisestä jää vaan sellainen "taas tää meni näin"-tunne. Ei muuta.
Nimim.
"Ota itse selvää" puhuu tylysti mutta asiaa. Pisti miettimään,että eihän me todellakaan tunneta toisiamme kunnolla. Nyt kun alkuhuuma on mennyt, alkaa arki ja sitä sanotaankin,että silloin se todellinen luonne tulee esiin. Ja siinä kohtaa mitataan, kestääkö se suhde sen. Ihmetellään toisessa tapahtuneita muutoksia ja prostestoidaan niitä vastaan. En varmaan itsekään ole samanlainen kuin alussa..
Enkä täällä kysellessäni olettanutkaan,että kukaan täällä tietäisi vastauksen juuri meidän ongelmaan. Mutta halusin vain jotain mistä lähteä liikkeelle.
Tosin myös se "Hän on menettänyt kiinnostuksensa sinuun"-kommentti laittoi ajattelemaan,että josko tämä juttu olisi tässä..Arvatkaa vaan olenko miettinyt sitäkin,että jos jättäis koko leikin sikseen. Mutta kun kovasti hän kertoo rakastavansa minua ja tykkää halailla ja pussailla jne jne..Jos olis ajatustenlukija, olis paljon helpompaa .
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Tältä;11428449:
Kalata hieman haiskahtaa..


:D :D Päinvastoin. Kaikki on kehuneet,jotka ei oo pyörtyneet ;)
Mutta tosissaan,siitä ei oo kysymys. Joskus puhuttiinkin,että seksi meillä on täydellistä. Ja kaikesta huomaa,että kumpikin pitää siitä. Mutta se oli silloin,kun sitä vielä oli...:)Osaksi sen takia ihmettelenkin..kun se kerran on niin ihanaa :)
Saas kattoa miten tilanne etenee..Loppuuko kokonaan vaiko mitä.
 
mikset voi olla ilman kokonaista kuukautta (eli tyydyttää itseäsi jos ihan hirvee tarve on)?
Kai sinä yksin asuessasi olet ollut ilman miestä pidempiäkin aikoja?

Naiset ovat mestareita vaatimaan, kerjäämään, uhkailemaan ja vinkumaan mitättömistä jutuista.
Sinullakin suhdetta on takana vasta 4 kk ja jo nyt ollaan analysoimassa keskustelupalstoilla mikä miehessä on vikana.

Kuukausikaupalla ootte naineen kuin kanit.
Kai sitä nyt muutaman viikon voi olla kaksisteen ilman, että miehen pitäisi koko ajan olla tisseissä tai perseessä kiinni ja panemassa.

Miehen panohalut tyydytetyt. Hänen ei tee just nyt mieli.
Kyllä se pyytää sitten kun sen taas tekee mieli. Jos se ei sulle sovi, niin eipä muuta kuin uutta kumppania etsimään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Epätoivoinen eukko;11428378:
No mulle pyytämisestä jää vaan sellainen "taas tää meni näin"-tunne. Ei muuta.
Mikä tunne silloin tulee, kun mies pyytää?
Taas tää mies on sitä vailla.

Tämä nyt oli sellainen leikkimielinen kysymys.

Teillä on pusuttelua ja halauksia paljon, niin kai te molemmat niistä pidätte.

Ilmeisesti mies rakastaa enemmän rauhallistamenoa, kun villiä.

Halimisista on helppo jatkaa intiimikosketuksiin.
Aluksi pitää kättä siellä paikallaan tai ihan vähän liikutellen.
Niin rauhallista ja nautinnollista.
Ihan tunnen kuinka tuosta alkaa halut lisääntyä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Epätoivoinen eukko;11427301:
Mahtavia vastauksia. Mutta asiaan..meillä kyllä läheisyyttä riittää muuten. Telkkaria katellaan sylikkäin ja tehdään kaikkea muuta kivaa. Joku tässä kirjoitti hienovaraisesta houkuttelusta,mutta se on kokeiltu niin monta kertaa eikä auta. Jos ei haluta,nii ei haluta. Tuntuu,että siitäkin mies ahdistuu.
Ja tosiaan hänellä on elämässä nyt suuria muutoksia menossa. Positiivisia kylläkin,mutta muutama vastoinkäyminenkin joukossa. Koitan ymmärtää tietenkin niissä asioissa.
Jos olisikin ollut ongelmia pystymisen tai itsetunnon kanssa,voisin ymmärtää paljon paremmin. Ja myös suhtautua tähän eri lailla.
Nimim. Monet taustat lista oli aika kattava..Paitsi sitä vierasta naista en kyllä suostu uskomaan :) Siis että sellainen olisi. Ilmeisesti vonkaaminen pitää sitte lopettaa. Pistää vaan ohuesti harmittamaan se,että itse en saa ottaa puheeksi enkä ehdottaa. Heti tulee sellainen kärsimätön huokaus ja tuskainen ilme naamalle. Ihan kuin olisin pyytänyt saada repiä koko vehkeen irti. Se menee nyt niin,että minä odottelen koska jotain tapahtuu ja välillä meinaa hermo mennä..
Luontevasti meillä ei seksistä puhuta enää. Oikeastaan siitä ei sais puhua enää lainkaan.
Eikä se itseltään seksin saaminen,niin kuin joku ehdotti,ole kyllä lainkaan sama asia. Siitä puuttuu se läheisyys ja ihanuus,jota kumppanin kanssa kokee. Ei korvaa aitoa seksiä. Paitsi ehkä sillä hetkellä saa paineet purettua.
Eikä oikein voi puhua uutuudenviehätyksen katoamisesta ja iän tuomista muutoksista ulkonäössä,kuten joku kirjoitti. Ollaan oltu yhdessäkin vasta 4kk..Sillä alkuaikojen ihanuudella tarkoitin siis parin kuukauden takaista aikaa :)

Mistä teitä halukkaita naisia oikein löytyy???
Tuokin teksti sopisi meille, kunhan osapuolet vain vaihtaisi. Ollaan molemmat himpun alle 5-kymppisiä.
Eli, alkuun "annettiin ymmärtää" ja lapset tuli tehtyä, sitten .... no, siinäpä se. Kun ei haluta, niin ei haluta. Varmuuden vuoksi vielä käyttää niitä ku*en keltaisia sloggeja, jos sattuu vahingossa ovenraosta näkemään alusvaatteisillaan, ettei varmaan halut herää. Tosin kyllä varmuudeksi vielä herää aamuyöstä/menee vähän aiemmin nukkumaan, ettei vaan...

Pakko odotella vielä jonkin aikaa, että saa lapset teini-ikään, ymmärtävät ehkä vähän paremmin tilanteen siinä vaiheessa, ja sitten menoksi.
Kävi miten kävi, mutta sekksielämä ei voi hiljentyä...
 
Olen 21-vuotias nainen, mieheni 23. Meidän suhde on siitä vähän erikoinen että säädimme 3 ja puoli vuotta (satunnaista seksiä joskus kun tapasimme) jonka jälkeen hän muutti luokseni lomautuksen takia kun tämän veli oli minun kämppäkaverina. No sitten kun kyseinen veli muutti pois nykyinen mieheni jäi sinne asumaan, ei kummallakaan ollut muita tämän yhteisasumisen aikana, harrastimme seksiä silloin tällöin ja puolen vuoden jälkeen aloitimme suhteen.
Olemme olleet yhdessä nyt neljä kuukautta, ja seksielämämme ei todellakaan kukoista. Hän haluaa seksiä vain kerran viikossa tai harvemmin, vaikka olen itse aktiivinen ja voisin harrastaa seksiä useita kertoja päivässä. Asia turhauttaa minua ja olen hyvin tunteellinen niin minulla saattaa purkautua pieni itku aina välillä, mutta mieheni ei tietenkään tiedä että se johtuu tästä asiasta. Ajattelen seksiä jatkuvasti, siitä on tullut minulle ikään kuin pakkomielle ja tunnen itseni jatkuvasti riittämättömäksi ja etten ole ollenkaan haluttava. Olen kertonut että haluaisin useammin seksiä ja myös kysynyt miksi hän ei halua minua. Tähän hänen vastaus että "kyllä mä sua haluan, oonko koskaan sanonu etten haluis" mutta teot eivät vastaa puheita.
Silloinkin kun harrastamme seksiä se on nopeaa, ja hän antaa minun mielummin ottaa itseltään suihin kuin että hän antaa minulle seksiä. Koskettelua ja pussailua on kyllä, mutta sekin tuntuu minusta vähän pahalta koska kiihotun helposti ja tiedän etten tule saamaan siltikään seksiä. Mieheni on kyllä töissä pitkiä päiviä raskaassa työssä mutta ei tämän pitäisi olla syynä sillä tätä samaa oli jo ennen kuin hän pääsi lomautukselta takaisin töihin...
En tiedä mitä tekisin että saisin suhteemme toimivaksi, sillä kaikki muu on hyvin ja ihanaa mutta seksiä ei vain ole.. Ainakaan tarpeeksi ..
 
En tiedä mitä tekisin että saisin suhteemme toimivaksi, sillä kaikki muu on hyvin ja ihanaa mutta seksiä ei vain ole.. Ainakaan tarpeeksi ..

Tämä nyt on taas se sama ongelma mikä täällä esitetään lähestulkoon kerran viikossa. Eikä siihen ole mitään muuta ratkaisua kuin joko hyväksyä se, että toinen ei vain ole seksuaalisesti yhtä aktiivinen kuin mitä itse on ja tyytyä siihen mitä saa, tai sitten lopettaa suhde ja etsiä joku sellainen jonka kanssa halut käyvät paremmin yhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä nyt on taas se sama ongelma mikä täällä esitetään lähestulkoon kerran viikossa. Eikä siihen ole mitään muuta ratkaisua kuin joko hyväksyä se, että toinen ei vain ole seksuaalisesti yhtä aktiivinen kuin mitä itse on ja tyytyä siihen mitä saa, tai sitten lopettaa suhde ja etsiä joku sellainen jonka kanssa halut käyvät paremmin yhteen.


Onko tuo kenties hieman asiatonta jos toiset ihmiset todella voivat huonosti. Uskon itse kyllä että jokaiseen ongelmaan löytyy ratkaisu niin että suhdekkin kestää ja molemmat voivat voida hyvin
 
Viimeksi muokattu:
Mistä teitä halukkaita naisia oikein löytyy???
Tuokin teksti sopisi meille, kunhan osapuolet vain vaihtaisi. Ollaan molemmat himpun alle 5-kymppisiä.
Eli, alkuun "annettiin ymmärtää" ja lapset tuli tehtyä, sitten .... no, siinäpä se. Kun ei haluta, niin ei haluta. Varmuuden vuoksi vielä käyttää niitä ku*en keltaisia sloggeja, jos sattuu vahingossa ovenraosta näkemään alusvaatteisillaan, ettei varmaan halut herää. Tosin kyllä varmuudeksi vielä herää aamuyöstä/menee vähän aiemmin nukkumaan, ettei vaan...

Pakko odotella vielä jonkin aikaa, että saa lapset teini-ikään, ymmärtävät ehkä vähän paremmin tilanteen siinä vaiheessa, ja sitten menoksi.
Kävi miten kävi, mutta sekksielämä ei voi hiljentyä...


Joo, piti ihan tänne tulla katselemaan, onko kohtalotovereita. Helpotti huomata, että on. Luulin ennen, että ongelmia on vain naisen haluttomuudessa, mutta meilläkin toisinpäin..viisikymppisenä ei mun mielestä elämä lopu, senhän pitäisi vasta alkaa..on surullista, kun jokseenkin kylmä tuuli puhaltaa ja koko ajan ajattelee, että mikä vika itsessä on :(
 
Viimeksi muokattu:
Tässä ketjun aloittaja. Nythän on tilanne niin,että enää ei tarvitse miettiä missä vika ja mitä tehdä. Suhteemme lopahti muutama viikko sitten. Tilanne ei siitä enää parantunut..päinvastoin. Aloituskirjoituksen jälkee seksiä oli ehkä 3 kertaa..
Välimme huononivat todella nopeasti. Syynä ei ollut seksi tai sen puute. Tai no kaikki ehkä alkoi siitä,mutta olisin tyytynyt vähempäänkin jos ei olisi tullut kaikkea muuta...valheita ja salailua.
Toista naista tuskin oli,mutta aika meni miehellä oman harrastuksensa parissa yhä enemmän. Loppujen lopuksi kumpikaan ei enää tiennyt mitä tehdä. Päätimme lopettaa.
Ikävä on silti kova ja jollain tasolla rakastan sitä miestä vieläkin.
Seksi on tärkeää,mutta olisin loppujen lopuksi ollut valmis harvempaankin ,jos olisimme saaneet kaiken muun ennalleen.
Jotenkin tuntuu että se painostus tosiaan oli liikaa.
Toivottavasti muut samojen ongelmien kanssa painivat osaavat hoitaa fiksummin asiansa :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Epätoivoinen eukko;11485126:
Tässä ketjun aloittaja. Nythän on tilanne niin,että enää ei tarvitse miettiä missä vika ja mitä tehdä. Suhteemme lopahti muutama viikko sitten. Tilanne ei siitä enää parantunut..päinvastoin. Aloituskirjoituksen jälkee seksiä oli ehkä 3 kertaa..
Välimme huononivat todella nopeasti. Syynä ei ollut seksi tai sen puute. Tai no kaikki ehkä alkoi siitä,mutta olisin tyytynyt vähempäänkin jos ei olisi tullut kaikkea muuta...valheita ja salailua.
Toista naista tuskin oli,mutta aika meni miehellä oman harrastuksensa parissa yhä enemmän. Loppujen lopuksi kumpikaan ei enää tiennyt mitä tehdä. Päätimme lopettaa.
Ikävä on silti kova ja jollain tasolla rakastan sitä miestä vieläkin.
Seksi on tärkeää,mutta olisin loppujen lopuksi ollut valmis harvempaankin ,jos olisimme saaneet kaiken muun ennalleen.
Jotenkin tuntuu että se painostus tosiaan oli liikaa.
Toivottavasti muut samojen ongelmien kanssa painivat osaavat hoitaa fiksummin asiansa :(
Kunpa ellit tämän ymmärtäisi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Epätoivoinen eukko;11485126:
Tässä ketjun aloittaja. Nythän on tilanne niin,että enää ei tarvitse miettiä missä vika ja mitä tehdä. Suhteemme lopahti muutama viikko sitten. Tilanne ei siitä enää parantunut..päinvastoin. Aloituskirjoituksen jälkee seksiä oli ehkä 3 kertaa..
Välimme huononivat todella nopeasti. Syynä ei ollut seksi tai sen puute. Tai no kaikki ehkä alkoi siitä,mutta olisin tyytynyt vähempäänkin jos ei olisi tullut kaikkea muuta...valheita ja salailua.
Toista naista tuskin oli,mutta aika meni miehellä oman harrastuksensa parissa yhä enemmän. Loppujen lopuksi kumpikaan ei enää tiennyt mitä tehdä. Päätimme lopettaa.
Ikävä on silti kova ja jollain tasolla rakastan sitä miestä vieläkin.
Seksi on tärkeää,mutta olisin loppujen lopuksi ollut valmis harvempaankin ,jos olisimme saaneet kaiken muun ennalleen.
Jotenkin tuntuu että se painostus tosiaan oli liikaa.
Toivottavasti muut samojen ongelmien kanssa painivat osaavat hoitaa fiksummin asiansa :(

Hyvä, että loppui. Olisit varmasti ollut ennen pitkää vielä onnettomampi.
Minulla oli myös hyvin vähäseksinen mies, outoa, en ollut sellaiseen tottunut aiemmissa suhteissa. Lopulta myös tuli ongelmia: liian nopeaa siemensyöksyä, potenssiongelmia yms. Hyvää se ei ollut ikinä. Mies yritti kyllä alkuun tyydyttää minut muuten. Mutta minä en pidä siitä, hoidan itse itseni paremmin, jos pakko on. Miehen suhteelta haluan kunnon panoa.

Meidän liitto kaatui muihin asioihin, mutta tämä oli yksi lisätekijä.

Kuulin äskettäin tutkimuksesta, jossa havaittiin yhteys eturauhassyövällä ja vähäisellä seksillä.
 
Ja vielä pitää sanoa, että tämä mun ex oli miehekkään näköinen, isokokoinen, sellainen joista naiset haaveilevat muka miesten miehenä. Hah, totuus muuta, pienimunainen ja sitäkin laiskasti käyttävä. Ja puhui mielellään seksistisiä juttuja.
Jos haluaa pedon sängyssä, kannattaa valita vaatimattoman näköinen ja joka puhumisen sijaan harrastaa seksiä. Eivät näköjään sovi samalle henkilölle.
 
....Kun ihmiset ymmärtäisivät, ettei seksi ole suhteessa kaikki kaikessa!! Ja jos se toiselle on, niin ei se suhde siitä parane, että toinen rupeaa väkisin tyydyttämään toista vaikkei itse haluaisi yhtään. Ei parisuhteessa kummankaan kuulu uhrautua täysin vain toisen mielitekojen vuoksi. Jos eivät seksuaaliset tarpeet kohtaa, eikä osapuolista kumpikaan osaa suhtautua asiaan, niin silloin kannattaa harkita kumppanin vaihtoa.

Tilanne on ihan yhtä vaikea molemmille, sekä sille, jonka koko ajan tekee mieli, muttei saa, että sille, joka ei halua itse seksiä, mutta kaipaisi ehkä vain koskettelua ja läheisyyttä. Mitä enemmän toinen vonkaa ja painostaa, sitä vähemmän se toinen sitä haluaa!

Ottaisitte enemmän huomioon sen, että ihmisillä on myös erilaisia elämäntilanteita. Kaikki eivät osaa/ halua nollata ja rentoutua harrastamalla seksiä ylipitkän ja raskaan työpäivän jälkeen. Meitä ihmisiä on moneen lähtöön.

Ehkä joku lähtee mieluummin lenkkipolulle tai muihin harrasteisiinsa välillä.
Tarpeet ovat yksilöillä hyvin erilaiset eikä se tee kenestäkään sen huonompaa.
 
Mistä teitä halukkaita naisia oikein löytyy???
Tuokin teksti sopisi meille, kunhan osapuolet vain vaihtaisi. Ollaan molemmat himpun alle 5-kymppisiä.
Eli, alkuun "annettiin ymmärtää" ja lapset tuli tehtyä, sitten .... no, siinäpä se. Kun ei haluta, niin ei haluta. Varmuuden vuoksi vielä käyttää niitä ku*en keltaisia sloggeja, jos sattuu vahingossa ovenraosta näkemään alusvaatteisillaan, ettei varmaan halut herää. Tosin kyllä varmuudeksi vielä herää aamuyöstä/menee vähän aiemmin nukkumaan, ettei vaan...

Pakko odotella vielä jonkin aikaa, että saa lapset teini-ikään, ymmärtävät ehkä vähän paremmin tilanteen siinä vaiheessa, ja sitten menoksi.
Kävi miten kävi, mutta sekksielämä ei voi hiljentyä...


Täällä on halukas ja vapaaehtoinen nainen. En ole ikinä käyttänyt sloggeja, vihaan niitä. Musta pitsi rules. Ihmettelen itse missä halukkaat miehet piileksii? Vai onko tässä ruvettava puumaksi?
 
Viimeksi muokattu:
Sama vika!
Avioliitto oli pahinta selibaattia ikinä. Itselläkin iso, komea mies, joka oli alusta asti laiska sängyssä (alle kolmekymppisenä tutustuttiin.)

Lapsi on ihme, seksiä ei ollut paljoa siihen aikaan eikä sen jälkeen monta kertaa. Miehelle noin kerran vuodessa oli tarpeeksi. Koko avioliiton aikana en pihdannut yhtään kertaa, kun ei ollut tilaisuutta eikä tilaisuuksia seksiinkään ainakaan kotona.

Yllättävän kauanhan minä sitä jaksoin, ennen kuin meni maku koko miehestä. Saamaton vanhushan se oli jo nuorena, tajusin vasta vuosien jälkeen - ja pahemmaksi muuttui ajan myötä. Ei siinä rakkaus syvene, vaan katoaa täysin.
 

Yhteistyössä