Mie niin rakastan tämän palstan uusperhe-keskusteluja!!!

[PROVO]

Jos ei muuten satu vituttamaan, niin sen jälkeen viimeistään!!!!

Tekopyhyys ja tietämättämyys loistavat oikein helvettiin saakka :xmas: :xmas: :xmas:

Aina lähdetään siitä kuvitelmasta, että biologiset vanhemmat ovat edes jotenkin normaalisti lapsiinsa suhtautuvia, siis nämä etävanhemmat - ei mitään tahallista kiusantekoa, lapsilla kiusaamista yms..joka taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Jos sattuu uusperheelliseksi alkamaan, niin todella paskaan työntää kätensä useinkin....kuka piru sellaisen voi etukäteen aavistaa?? Tai sitten jotkut syntyy paljon viisaampina kuin mie....tai moni muu.

Kuinka moni oikeasti rakastaa puolisonsa lapsia kuten omiaan eli uusperheen eron jälkeenkin haluaisi heitä tavata??

Kuinka moni rehellisesti voi sanoa haluavansa hoitaa puolisonsa lapsetkin?? Useimmat hoitaa, mutta se että haluaako hoitaa on ihan eri juttu..

Meillä on asiat kohtalaisesti tuolta osin, kun ei ole mitään tapaamisrumbia tms. ja lapset pitävät kovasti toisistaan, ovat kavereita keskenään. Ukko on oikeudenmukainen, mie en ehkä ihan aina, mutta en ole muutenkaan elämässä kaikkein oikeudenmukaisin eläjä.

 

[OnniKeiju]

minä hoidin...halusin hoitaa... vaikka tosin ei kirjaimellisesti uusperhe oltukkaan.. Mutta miehen poika oli tervetullu meille ja on tervetullu vieläki. On ollu yötä meillä vaikka erostaki on jo puoltoista vuotta.

 

[nibbler]

mä olen muutaman kerran joutunut todistamaan sen että isän uuden tyttöystävän on ollut vaikea edes leikkiä sietävänsä mua ja mun siskoa. nyt tämä viimeisin, jonka kanssa isä meni sitten naimisiin on mun mielestä ollut rakkaudessaan ihan tasaväkinen.

en tiiä miten paljon se johtuu siitä että hän on itse menettänyt yhden lapsistaan... moni varmaan vierastaa puolisonsa edellisen suhteen lapsia, kun ei voi sietää ajatusta että herralla kautta neidillä on ollut elämää jo ennen tätä....

 

[kangasajuruoho]

Mä voin rehellisesti sanoa etten olisi noiden sotkujen vuoksi edes huolinut jo lapsellista miestä.

 

[Villi viisikko]

Minun on pakko tähän vikistä että meillä riittää miehellä enemmän ymmärrystä teinejä kohtaan kuin minulla, ja ne teinit on mun :ashamed:

Meillä menee uusperheenä ihan hyvin, vain ex-anoppi välillä työntää lusikkaansa soppaan ja isä on teinien kaveri, suuri ymmärtäjä, kapinaan kannustaja, eikä ikinä unohda näin joulun alla kertoa että maksaa äidille tosi paljon rahaa joka kuukausi että toivokaa niitä isoja lahjoja äidiltä (saan kunnan elatustuen)

 

[vieras]

En tiedä miten itse reagoisin, ja siksi onkin rehellisintä eikä ollenkaan tekopyhää välttää tuollaisia tilanteita.

Toisen lasta ei voi rakastaa väkisin kuin omaansa, mutta aikuinen ihminen voi pakottaa itsensä hyväksymään sen, että puoliso rakastaa lastaan ehdoitta ja on aina valmis tästä myös huolehtimaan.

 

[PROVO]

Mä voin rehellisesti sanoa etten olisi noiden sotkujen vuoksi edes huolinut jo lapsellista miestä.

Miusta oli vähän jännä, kun molemmilla oli lapsia ja sekin, että silloin on helpompi miehenkin hyväksyä vieras lapsilauma, kun on omiakin lapsia.

Minulle on vaikeinta ollut hyväksyä se, että miehen suku ei noteeraa millään tavalla lapsiani. Esim. pidettiin poikien yhteiset synttärit, niin ei ollut lahjaa minun pojalle (ihan niinkuin se mitään maksaisi, jos jotain pientä hankkisi)..

 

[vieras]

jokaisen oma asia..ei jaksa liikuttaa

 

[kangasajuruoho]

Mä voin rehellisesti sanoa etten olisi noiden sotkujen vuoksi edes huolinut jo lapsellista miestä.

Miusta oli vähän jännä, kun molemmilla oli lapsia ja sekin, että silloin on helpompi miehenkin hyväksyä vieras lapsilauma, kun on omiakin lapsia.

Minulle on vaikeinta ollut hyväksyä se, että miehen suku ei noteeraa millään tavalla lapsiani. Esim. pidettiin poikien yhteiset synttärit, niin ei ollut lahjaa minun pojalle (ihan niinkuin se mitään maksaisi, jos jotain pientä hankkisi)..

Myönnän, ehkä minäkin jos molemmilla...

Ja epäreiiluus ei ole kivaa, ei.

:/