Hei,
Tein itse tuontapaisen ratkaisun kymmenen vuotta sitten. Menin töihin kun lapsi oli 11 kuukauden ikäinen. Olin kyllä suunnitellut olevani 3 vuotta kotona, mutta tilanne muuttui..Minä kaduin ratkaisuani ja vieläkin tuntuu kurjalta ajatella sitä. En saa kuopuksen vauva-aikaa takaisin. Olin silloin 35-vuotias ja koin jotenkin, että olen sen ikäinen, että minun pitää tarttua juuri tähän tilaisuuteen. Nyt olen havainnut, että tilaisuuksia ammattitaitoiselle ja motivoituneelle ihmisellä tulee vaikka kuinka. Voisin lisäksi kuvitella, että kun Sinulle on tarjottu kunnon palkankorotusta ja haasteellista tehtävää, odottaa työnantaja Sinulta myös melkomoista työpanosta. Oletko valmis siihen tässä elämänvaiheessa kiireineen ja stresseineen? Toisaalta Sinulla on kyllä mukava tilanne siinä, että puolisosi olisi valmis jäämään kotiin hoitamaan lasta. Miten sen jälkeen lapsen hoito järjestyy? Raskain vaihe pienten lasten kanssa on juuri tuo hoitoon viemisen ja hakemisen organisointi kun molemmat ovat töissä. Onnea Sinulle päätöksentekoon, teet varmasti oikean päätöksen kun käytät sekä sydäntä ja järkeä sen teossa!
:kieh: =)