Meni hermot anoppiin totaalisesti

[Pyryharakka]

Mikähän kumma siinä on että kun anoppia ottaa joku asia päähän niin soittaa mulle ja äyskii puhelimeen ja äsken sitten iski luurinkin korvaan.Miksi ihmeessä ei soita pojalleen ja kiukuttele sille???Muutenkin kohtelee mua tyyliin etten osaa lasta hoitaa ja varsinkin esim. synttäreillä pitää aina jollain tavoin arvostella mua kun on muita kuulemassa ja käyttäytyä koppavasti.Esim. mähän en saa komentaa poikaa kun meillä on vieraita,kun kuulemma AINA komentelen.Mä just päätin etten enää vastaa anopin puheluihin,hoitakoon kaiken poikansa kautta.Ja mietin että perutaanko me isännän kanssa ens viikonlopun Hesan reissu kun poika olis menossa mummolle.En jotenkaan halua nähdä nyt koko naista.Ja yleensä kun tulee hakemaan poikaa meiltä niin ei pahemmin ees mulle juttele,vaan on todella ylimielisen oloinen.Hakuajat ja tuontiajat ei koskaan pidä paikkaansa vaan meidän pitää aina suunnitella omat menot hänen aikataulunsa mukaan.Ja kun ei ne silti pidä paikkaansa.Jos sanoo esim. että tuo pojan illalla kotiin niin ei mun mielestä vielä ilta ole kello 14 maissa.Ja jos ei olla kotona niin sitten soittaa taas mulle ja kiukkuaa puhelimessa että missäs olette kun hän tuo nyt poikaa kotiin ettekä ole kotona??!!
Sillä on vielä sellainenkin ärsyttävä tyyli että jos mä ostan pojalle vaikka toppahaalarin ja kengät niin varsin anopin pitää ostaa heti ensi tilassa myös pojalle haalari ja kengät ja mainostaa kaikille kuinka hän ne osti.Ja jos näkee pojan päällä mun ostamat vetimet niin sitten ihmetellään ja ollaan loukkaantuneita että eikö hänen ostamat kelpaa?
Kiitos,heti helpotti kun sai purkautua =).

 

[porsa]

voi että.
ei niiden kanssa aina jaksa.
puhumattakaan omasta äidistä, kyllä sekin osaa välillä järjestää kuohahduksia..

 

[auringonkukka-75]

Tosi ärsyttävä anoppi sulla :kieh:
Mä olen niin pirullinen ihminen, että pukisin ihan uhallakin sen itse ostamaani haalarin lapsen päälle aina, kun anoppi olisi tulossa kylään. Mitä se sille kuuluisi, mitä meidän lapsella on päällä.

Meillä oli minun äidin kanssa aluksi sellaista, että hän toi oikein esille sen, kuinka paljon paremmin asiat hänen tekeminään toimii. Ja pyytämättäkin niitä neuvoja sateli. Sitten onneksi rauhoittui ja nyt on molemmin puolinen ilo, kun tavataan. Poika varsinkin tykkää olla mummin kanssa kovasti ja äitini kyllä vakuuttaa tunteen olevan molemmin puolinen.

Toivottavasti teilläkin anoppi tajuaisi pikkuhiljaa, ettei ihan kaikkeen tarvitse työntää nenäänsä vaan antaisi teidän hoitaa asiat omalla tavallanne. Se olisi helpompaa sekä teille että hänelle.

 

[vieras]

Mua on aina ihmetyttänyt oma anoppini, joka käy tervehtimässä omaa ainoata lapsenlastaan suurinpiirtein vain jouluna ja lapsen syntymäpäivänä (ei edes joka synttärinä). Se ei muistanut viimeksi edes lapsen ikää. Mitään vaatetta tms. se ei ole koskaan lapselle ostanut. Ei sillä että pitäisi ostaa, mutta olen vaan huomannut mummojen usein ostavan kaikkea. Rahasta ei ole hänen kohdalla kiinni. Ja omalle pojalleen tuo tuliaisia ulkomailta ja ostaa vaatettakin... Ja nyt ei ole kyse mistään ikälopusta mummelista vaan alle 60-v ihmisestä. Mutta ton sun kertoman jälkeen meidän anoppi alkaa kuulostamaan siedettävältä.

 

[Dude-76]

Jätä miehes ni pääset anopista eroon. =)

 

[Ansu-78]

Ap, otan osaa! Omalta kohalta tiedän et ikävä kyllä se menee niin et sukulaisia ei voi valita mut ystävät voi... en oo 7kk vaihtanu anopin kans sanaakaan kun meni jussina haukkumaan mut kännipäissään et oon huono äiti ja huono ihminen ja tuli aikalailla muutenkin paskaa niskaan. Ja ne sen perättömät kommentit oli viel sellasia et hänen mielestään mun tapani kasvattaa on väärä... kas vaan kun se on se tapa mikä meillä toimii ja hänen poikansa kasvattaa ja kohtelee lastaan samalla tavalla kun mä. Meillä kun lapselle osotetaan et on tärkeä, halitaan ja ollaan läsnä mut pidetään myöskin rajat et on tiettyjä asioita mitä ei saa tehdä. Niin anoppi on sit sitä mieltä et mä olen liian jyrkkä asioissa ja seuraavassa hetkessä (lue:selvinpäin) menee kehumaan miehelle miten hyvä on kun mä olen sellanen äiti joka opettaa lapselle mikä on oikein ja mikä väärin.

 

[Pyryharakka]

Isäntä tossa soitteli ja sanoi että oli soittanut äidilleen niin eipä ollut taas anoppi sitten lainkaan tiuskinnut pojalleen.Sanoin että mä lakkaan kohta olemasta missään tekemisissä anopin kanssa enkä vastaa puheluihin jos ei äänensävy ja asenne muutu.En mäkään jaksa montaa vuotta mielistellä.
Jopa meidän häissä (kohta 9 vuotta sitten) osoitti mulle mieltään siitä kun sitä oli pyydetty jatkoille ja hänellä ei sitten ollut rahaa mennä.Kävi sitten tiuskimaan mulle.Ja yhtään rahaa ei pyydetty eikä saatu anopilta häiden järjestelyyn.Ei kyllä apuakaan.Että meidän vika se ei ainakaan ollut ettei toisella rahaa ollut.
Mä olenkion joskus isännälle sanonnut että kyllä se pääsee helpolla kun ei sillä ole tota anoppia,mun äiti kuoli vuonna -89.Ja mun isä ei taas puutu meidän elämään kuin pyydettäessä.Siksi varmaan niin läheinen onkin =).