Meneekö tämä joskus ohi? 3v:n jyrkkä mielipide vaatteiden suhteen alkaa menemään jo melko överiksi.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja chef
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
...apua....

Meillä ollaan tähän mennessä päästy *koputtaa nyt ankarasti keittiönpöytää lommoille ja paukuttaa päätänsä* (kuiskaa) suht helpolla...ja ikää tuolla sirpakalla on päälle neljän... Ainoaa kohkaamista meillä tahtoo olla nuitten pikkareitten kanssa :D...niitten valitsemisessa kun menee se ikä ja terveys ja tietty useimmiten tämä pölkkyäiti on mennyt pesemään sitten just ne lempparipikkarit...

Mutta tilanne laukeaa kyllä sitten nopeasti siihen, kun sanon että jos ei mukamas omista löydy päällepantavaa, niin saa sitten mennä isoveljensä boxereissa...

Kummasti löytyy :D

Että mä en voi nyt tarjota mitään kikkakolmosta kehiin, sillä jotenkin vain jäädyin tähän ajatukseen, että meillä on mahdollisesti tuo kaikki vasta edessä :O :O :O....

...herra varjele...

:D

Turhaan pelkäät, se on lähinnä persoonakysymys eikä mikään kaikille tuleva vaihe.
 
meillä on sekä tytöllä että pojalla samaa vikaa.. pojalla pahemmin. Joskus ei vaan jaksa kuunnella sitä itkua ja huutoa ja katsella toisen räytymistä lattiatasossa sen takia ettei saa laittaa "falkkuja ja hellasmiespaitaa". Onneks noista päiviä on vain pari viikossaan..

Lapset siis ottaa kaapista mitä päälleen haluavat, sen verran ohjeistan että pitääkö olla pitkähihaista vai mitä.. tosin kesävaatteet vois laittaa pois jo.
 
[QUOTE="vieraana";28970997]Tuntuu et nämä jotka on sitä mieltä että asia ratkeaa sillä että annetaan kaksi vaihtoehtoa ei ole tainnu kokea tytön kaikki-vaatteet-on-vääriä-ainakin-äidin-valitsemana vaihetta....

Meillä tämä alkoin 1,5 vuotiaana. kaiken piti olla vaaleanpunaista ja siinä piti olla bambi. nyt neiti on ekalla ja ihan yhtälailla tapellaan vaatteista. Nykyisin on vaan se että lasta ei meinaa saada pukemaan sään mukaista vaatetusta millään päälle. Ja voin kertoa ettei kertaakaan ole saanut periksi elinvuosiensa aikana siinä että pitää olla säänmukaiset vaatteet.

Viime talvena tein pari kertaa niin että nostin neidin pikkareissa ja t-paidassa oven ulkopuolelle, niin ei menny sekuntiakaan kun rupes vaatteet kelpaamaan.

Nyt on tää että kouluun ei kelpaa sellaset vaatteet joissa on ollu eskarissa, ne ei ole kouluvaatteita kuulemma ja ihan farkuista tässä puhutaan :headwall:

Soppaan kun lisätään autistinen pikkuveli joka ei pue päälleen mitään sinistä, mustaa, spidermaneja tai vastaavaa niin tuntuu siltä että miten lasten pukeminen voi olla näin vaikeeta :O Varsinkin ulkovaatteita tolle jätkälle saa metsästää ihan tosissaan että löytää sellaset mitkä herralle kelpaa. Pukemisen opettelusta ja itsenäisen toiminnan harjoittelusta kun ei tule mitään jos vaatteet ei miellytä.

Ja musta ainakin se että vaatteita on enemmän lisää mahdollisuutta että mieleistä päälle pantavaa löytyy...[/QUOTE]

Justhan tuossa kerrot kuinka hypit etsimässä vaatteita pitkin kaupunkia jotta ne kelpais päälle. Lapset siis ovat jo oppineet saamaan tahtonsa läpi.
 
Anna lapses itse valita mitä pukee, herranjestas, nostat vaatteet niin että itse saa ne, siis huom, sinä tietty valkkaat salassa esiin aina just säänmukaiset vaatteet, ja annat lapsen itse valita. Jos ei mikään käy niin sitten toteat että pitää lähteä alasti ulos. Ja että prinsessat ei liiku alasti.

....meillä on lapsen ulottuvilla paidat, sukat ja kalsarit sekä collegehousut ja lapsi itse valkkaa mitä pukee. Eikä mitään ongelmaa oo ollunna!
 
Viimeksi muokattu:
Se prinsessavaihe menee ohi, ja tulee päivä, jolloin ei kelpaa Tuhkimot, ei Ruususet.
Ei puhettakaan, että paidan rintaumuksessa saisi olla Lumikki. Prinsessat on noloja, jopa alusvaatteissa, joita ei oletusarvoisesti kukaan tule näkemään päivän aikana.

Ja prinsessalakanoissa ei voi nukkua, samoissa joiden alla vielä jokin aika sitten oli ilo mennä nukkumaan.


Ja, se, se tuntuukin sitten haikealta.

Olen ollut kolmen prinsessan äiti, enää en.

Ja palstaprinsesautenikin on vähän unholassa. Pitäisiköhän hankkia tiara?
 
Minä olen koittanut hyvällä ja pahalla lasta haluamiini vaatteisiin, mutta ei siitä seuraa kuin hirveästi raivoa ja pahaa mieltä. Onpa tyttö 6v jättänyt menemättä esim juhliin kun en ole antanut jossain mielestäni täysin sopimattomassa asussa lähteä. Eli asia on lapselle tärkeä, mutta ei kaikki valta hänellä ole. Mutta siis pääsääntöisesti annan lapsen valita itse niin ei tule jatkuvaan ylikävellyksi eikä tarvitse päivittäin järkyttävääteatteria läpikäydä tämän asian tiimoilta.

Ne joiden lapset pukee mitä vanhemmat käskee ei varmasti voi tätä ymmärtää. :)
 
meillä taas tapeltiin tänä aamuna, kun 4v halusi pistää tarhaan iohattoman violetin satiinimekon!
ja niitä hemmetin pinnejä pitää olla aina tukka täynnä, vaikka puolet häviää matkalle !
 
Meillä vain sukkahousut olleet totaalinen EI, öö yksi vuotiaasta asti.
Mua taas ärsyttää suunnattomasti kun tuota tyttöä ei vois vähempää kiinnostaa vaaatteet...

Mutta voi täysin samaistua kyllä teihin joilla tuota taistelua käydään... Kyllä toi sukkahousuttomuus
opetti niin paljon.
 
Meillä on 3 vuotias poika joka on vuoden ajan ollut kovin tarkka vaatteistaan: auta armias jos esitän että laittaisi vihreät sukat jos päällään on sininen pusero tai t-paita. Pakko on lapsen kipittää hakemaan sävyyn sopivat sukat tai sitten vaihtaa paita sukkiin sopivaksi.

Lähti aamusella isänsä kanssa käymään ruokakaupassa, isä otti esille puseron mutta koska lapsi oli jo ottanut valmiiksi mustat sukat vihreillä tehosteilla niin isän ehdottama pusero ei todellakaan kelvannut koska se oli harmaa-turkoosi.

Aikansa vaatekaapissaan myllättyään poika puki ylleen vihreän mustatehosteisen puseron ja sitten oli tyytyväinen. Aina siihen saakka kunnes piti pukea takki päälle...ei meinannut löytyä siihen sopivaa lippalakkia !

Onneksi vielä toistaiseksi jalkineet saavat olla minkäväriset sattuvat olemaan, ei meillä kyllä viitsittäisi millään ostaa "satoja" samantyyppisiä mutta erivärisiä kenkiä...olemme siis suhteellisen tyytyväisiä kun vaatteiden valkkaus ei ole edennyt kenkiin saakka !
 
Meillä on 3 vuotias poika joka on vuoden ajan ollut kovin tarkka vaatteistaan: auta armias jos esitän että laittaisi vihreät sukat jos päällään on sininen pusero tai t-paita. Pakko on lapsen kipittää hakemaan sävyyn sopivat sukat tai sitten vaihtaa paita sukkiin sopivaksi.

Lähti aamusella isänsä kanssa käymään ruokakaupassa, isä otti esille puseron mutta koska lapsi oli jo ottanut valmiiksi mustat sukat vihreillä tehosteilla niin isän ehdottama pusero ei todellakaan kelvannut koska se oli harmaa-turkoosi.

Aikansa vaatekaapissaan myllättyään poika puki ylleen vihreän mustatehosteisen puseron ja sitten oli tyytyväinen. Aina siihen saakka kunnes piti pukea takki päälle...ei meinannut löytyä siihen sopivaa lippalakkia !

Onneksi vielä toistaiseksi jalkineet saavat olla minkäväriset sattuvat olemaan, ei meillä kyllä viitsittäisi millään ostaa "satoja" samantyyppisiä mutta erivärisiä kenkiä...olemme siis suhteellisen tyytyväisiä kun vaatteiden valkkaus ei ole edennyt kenkiin saakka !

:D Mä täällä hiki otsalla ompelen lapsille takkeihin ja pukuihin sopivia pipoja, joten ymmärrän lapsesi näkökannan asiaan.









Ja kengätkin on valittu sävyihin sopiviksi :snotty: :xmas:
 
[QUOTE="oho";28971046]Justhan tuossa kerrot kuinka hypit etsimässä vaatteita pitkin kaupunkia jotta ne kelpais päälle. Lapset siis ovat jo oppineet saamaan tahtonsa läpi.[/QUOTE]

Tuolle autistille joo, varsinkin ulkohaalarit koitan löytää muuta kuin sinistä ja mustaa ettei tarttis joka päivä tapella suostuuko pukemaan niitä. Ja lisäksi en nyt ehdoin tahdoin osta sellasta josta tiedän että lapsi ei tykkää. Pojalle on vaan hiukan haastavaa löytää kivan näköstä vaatetta joka ei ole sininen, kun en ole valmis maksamaan 30e yhdestä trikoo paidasta. Tässä meidän tuppukylässä ei ole kunnon kirppiksiä ja Prisman värivalikoimat on hiukka suppeat pojille, joten pakko lähteä isompaan pitäjään.
 

Yhteistyössä