Meille tulee ero...

Pitkään on mennyt jo huonosti. Miestä ei vaan kiinnosta. Olivat viikon poissa, tytön kanssa, ja kun tuli takaisin, mä olin ilmaa vaan. Tätä on jatkunut monta kuukautta jo...

Voi kun osaisin sanoa että miks, mutta kun syitä on sata ja toisaalta ei yhtään. En osaa selittää. Ja nyt taas näin käy, minulle. Taas täytyy pakata, etsiä asunto, sopeutua. Ja voi hyvä luoja, miten tyttö tähän suhtautuu?! :'( :'(
 
minä ja 3v
surullista=(. minkä ikäinen lapsi? (minä kun kerroin olevani yh vastoin tahtoani minua alettiin täällä syyllistää asiasta)onneksi ko.ihmiset eivät ole lukeneet tätä sinun juttua). taas käy? oletko siis aiemminkin joutunut vastaavaan tilanteeseen,tosi kurjaa.=(
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä ja 3v:
surullista=(. minkä ikäinen lapsi? (minä kun kerroin olevani yh vastoin tahtoani minua alettiin täällä syyllistää asiasta)onneksi ko.ihmiset eivät ole lukeneet tätä sinun juttua). taas käy? oletko siis aiemminkin joutunut vastaavaan tilanteeseen,tosi kurjaa.=(
Kolmevuotias on tyttö. No, jotenkin tuntuu vaan että taas... ei mun suhteet kestä.
 
Kyllä toivon, että tyttö jää mulle.

Kyllä miehen saa puhumaan, hirveän painostuksen ja riitelyn jälkeen. Mutta ei osaa sanoa miksi käyttäytyy noin. Tänään aamulla suutuin todella, mutta sanoin vain että alan tästä lähtien kohtelemaan häntä samoin kun hän minua. En jaksa enää yrittää olla pirteä ja kysellä kuulumisia, hoitaa kotia ja hoitaa että kaikki tulee tehtyä. Minä olen vastuussa kaikesta, mitään tukea en saa, en mitään lohduttavaa sanaa. En edes muista, koska mies olisi kysynyt mitä mulle kuuluu... en muista koska olisi koskettanut viimeksi.

Kaikki on kylmää täällä.
 
joku vaan
Alkuperäinen kirjoittaja ChiChi:
Kyllä toivon, että tyttö jää mulle.

Kyllä miehen saa puhumaan, hirveän painostuksen ja riitelyn jälkeen. Mutta ei osaa sanoa miksi käyttäytyy noin. Tänään aamulla suutuin todella, mutta sanoin vain että alan tästä lähtien kohtelemaan häntä samoin kun hän minua. En jaksa enää yrittää olla pirteä ja kysellä kuulumisia, hoitaa kotia ja hoitaa että kaikki tulee tehtyä. Minä olen vastuussa kaikesta, mitään tukea en saa, en mitään lohduttavaa sanaa. En edes muista, koska mies olisi kysynyt mitä mulle kuuluu... en muista koska olisi koskettanut viimeksi.

Kaikki on kylmää täällä.
Jos vain jotenkin mahdollista, niin käykäähän jossakin ammattiauttajan puheilla ennen ratkaisuanne! Vaikka se ei estäisi eroanne, niin ainakin se auttaisi teitä molempia käsittelemään asiaa... lapsen etu on hyvin voivat vanhemmat, myös erillään asuessaan :)
Älkää tehkö mitään hätiköityä :)
 

Yhteistyössä