Meille tulee 5:s lapsi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SeSaMa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

SeSaMa

Jäsen
28.04.2005
523
0
16
Ihan ihana asia...
Mutta ei ihan tavallisella tavalla.
Nimittäin mieheni 11v poika muuttaa meille asumaan, kun ei oman äitinsä kanssa enää halua asua. Ristiriitaiset tunteet myllää...
Upea tunne kun lapsi tykkää olla meillä ja haluaa itse tulla, mutta sitten taas toisaalta.. Poika joka on ollut ainoana lapsena, tottunut niin erilaiseen elämään, kuin mitä se meillä on, kun 4 tyttöä talossa. Päässä pyörii miljoonia kysymyksiä, eikä pojan äiti ole yhtään keskustelu tuulella,. Häneltä ei saada vastausta mihinkään kysymykseen, muuhun kuin siihen että muuttaako poika? Vastaus oli joo jos vaan otatte sen..
 
Onnea =)

Minulla on 12v ja 14v pojat ja voin sanoa että elämä ei tule olemaan ruusuilla tanssimista, pitkää pinnaa ja hermoja toivon teille.

Ihanaa että pojalla on mahdollisuus tullla teidän perheenseen asumaan!
 
Pojat on paljon suoraviivaisempia kuin tytöt, mulla on 3 poikaa ja ne tosiaan mätkii toisiaan kun suuttuvat. (juu, kyllä olemme opettaneet,ettei toista saa lyödä) Tuulettavat tunteitaan selkeesti äänekkäämmin kuin tyttömme. Leikit on aika hmmmm, riehakkaita ja välillä hermostun siihen jatkuvaan älämölöön,mitä hyö pitävät. Mutta pojat on poikia :D
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 12:59 terolut kirjoitti:
:wave:
Oisko kellään muulla antaa kans neuvoja tulevaan???
Tosiaan kun minulla ei ole minkäänlaista kokemusta pojan ajatus maailmasta, kun se varmaan on erilaista kuin tyttöjen...

No, mulla ois semmoinen "mutu"-tieto, että jos pärjäät neljän tytön kanssa, pärjäät varmasti yhden pojan kanssa! =)
Pojat paljon suorempia ja selkeämpiä...Tytöillä ja naisilla omat kotkotuksensa. Yleistyshän tämä tietenkin...mutta emmehän tunne tätä 11v. poikaa kuitenkaan...Mun esikoinen on 11v. poika. Nyt alkaa olla ekoja merkkejä ilmassa jostain auktoriteettien kyseenalaistamisesta. Mutta aika pehmoisesti asiat lutviutuu hänen kanssaan. Toisin, kuin meidän neiti 2,5v... :kieh:
Avoimin mielin, rehellisesti ja suurella sydämellä, aikuisena...Niillä pärjäät. Helppo sanoa... :ashamed:
Onnea matkaan!
 
Miusta tuntuu et sie hoijat sen viidennen, siinä misä ne muuttii muruset. Ihan tosta noin vaan:) Kandeis vaan ehkä yrittää keskusteluyhteyttä tän poijan äidin kans, lähinnä hankkia taustatietoja poijasta:) Tai no ainakin yrittää.. :D
 

Yhteistyössä