Meillä lapsi on perheen pää!

No, meillä lapsi (lapset) ei ole perheenpää. Ja tuo on ihan vain vastaus otsikkoon.

 

Meillä ei lapsilla ole ollut uhmaa.

Juu, ollaan sitten lasten alistajia ja tukahdutettu jne.

Meillä ihan normaalisti puhutaan lapsille kuten aikuisillekin. Eli miksi ei jotain tehdä ja muistavat ja tottelevat kerrasta. yleensä.

Eivät koe tarvetta tehdä jotain jos emme ole vahtimassa.

mutta se otsikko. meillä minä olen perheenpää.

 

Saanen hieman ihmetellä mitä siinä tapauksessa vapaan kasvatuksen kannattajat tekevät kun laki tulee vastaan? Lapsi haluaa karkkia ja laittaa sen kaupassa taskuun. Lapsihan saa näin tehdä ja te kerrotte että se on lain vastaista, mutta lapsi HALUAA seurauksista huolimatta karkkinsa. Nooh, jää sitten kiinni kerta toisensa jälkeen (ei oikeen tunnu ymmärtävän asiaa) ja lopulta teillä on sosiaaliviranomaiset ovella. Mitä te niille selitätte? Tämä oli vaan esimerkki sillä lakejahan on monia ja ne pätee kaikkiin?!?

 

Saanen hieman ihmetellä mitä siinä tapauksessa vapaan kasvatuksen kannattajat tekevät kun laki tulee vastaan? Lapsi haluaa karkkia ja laittaa sen kaupassa taskuun. Lapsihan saa näin tehdä ja te kerrotte että se on lain vastaista, mutta lapsi HALUAA seurauksista huolimatta karkkinsa. Nooh, jää sitten kiinni kerta toisensa jälkeen (ei oikeen tunnu ymmärtävän asiaa) ja lopulta teillä on sosiaaliviranomaiset ovella. Mitä te niille selitätte? Tämä oli vaan esimerkki sillä lakejahan on monia ja ne pätee kaikkiin?!?

Odottelen täällä...

 

Saanen hieman ihmetellä mitä siinä tapauksessa vapaan kasvatuksen kannattajat tekevät kun laki tulee vastaan? Lapsi haluaa karkkia ja laittaa sen kaupassa taskuun. Lapsihan saa näin tehdä ja te kerrotte että se on lain vastaista, mutta lapsi HALUAA seurauksista huolimatta karkkinsa. Nooh, jää sitten kiinni kerta toisensa jälkeen (ei oikeen tunnu ymmärtävän asiaa) ja lopulta teillä on sosiaaliviranomaiset ovella. Mitä te niille selitätte? Tämä oli vaan esimerkki sillä lakejahan on monia ja ne pätee kaikkiin?!?

Vastatkaa nyt jotain!!!

 

Sen sijaan jos väsynyt itkuinen lapsi tulee syliin niin voi kertoa, että nyt sinua väsyttää. Kun väsyttää, niin kannattaa mennä nukkumaan. Silloin tulee parempi olo. Sitten autetaan lapsi sänkyyn.

Minua tämä kiinnostaa kovasti Miten toimisit itse siinä vaiheessa, kun se väsynyt ja itkuinen lapsi sanoo, että väsyttää. Mutta kun puhutaan nukkumaan menosta, alkaa itkeä, ettei halua nukkumaan, en halua pestä hampaita jne. Kyseessä 4 vuotias lapsi.

Ja toinen asia mihin mielelläni ottaisin vastaan neuvoja on sellainen, että kun tuo lapsi lähtee isänsä tai pappansa kanssa hommiin, esim. puita tekemään ja karkaa sieltä tuttujen luo kylään suht vilkkaan autotien yli niin miten pitäisi toimia?

Ja onko teillä NinaTT mitkä asiat kiellettyjä toimintoja lapselta? Saako hyppiä halutessaan sohvalla/sängyssä, heitellä tavaroita, kiikkua pöydille ja kaivella kaappeja yms.? Miten voisi esimerkiksi nuo edellä mainitut asiat ennalta ehkäistä? Meillä se taitaa olla jo myöhäistä, mutta jos neuvoja löytyy tuon 4 vuotiaan kanssa toimimiseen näissä asioissa niin hyvä olis

Niin ja miten saan tuon lapsen purkamaan kiukkunsa muuten kuin lyömällä, puremalla tai potkimalla? Tietää kyllä että sattuu yms. mutta ei muista sitä siinä vaiheessa kun kiukku iskee...

Näihin kun saisin jotain uusia ideoita, minun tyylini ei tunnu toimivan...

 

No, meillä lapsi (lapset) ei ole perheenpää. Ja tuo on ihan vain vastaus otsikkoon.

Mitä oikeastaan tarkoittaa perheenpäänä oleminen.

Kasvatuksessa samoin kuin kaikissa ihmissuhteissa yritän toteuttaa sitä että valtaa ei saa käyttää toisen lannistamiseen, toisen mielipiteiden tarpeettomaan muokaamiseen. Jokainen voi kertoa oman mielipiteensä ja jo melko pienellä lapsella on jotakin vastuuta itsestää samoin valtaa päättää tiettyjä häntä koskevia asioita, mutta ei välttämättä muille kuuluvia asioita. Myöskään mieheni ei voi päättää asioita joista haluan ja pystyn itse vastaamaan. Tiettyjä sääntöjä perheessä kuten myös yhteiskunnassa pitää toki olla, joskus ne on päätetty yhdessä joskus jonkun mielipide vaikuttaa enemmän kuin toisten.

Luulen että meidän perheessä varsinaista perheenpäätä ei ole ollenkaan.

 

Saanen hieman ihmetellä mitä siinä tapauksessa vapaan kasvatuksen kannattajat tekevät kun laki tulee vastaan? Lapsi haluaa karkkia ja laittaa sen kaupassa taskuun. Lapsihan saa näin tehdä ja te kerrotte että se on lain vastaista, mutta lapsi HALUAA seurauksista huolimatta karkkinsa. Nooh, jää sitten kiinni kerta toisensa jälkeen (ei oikeen tunnu ymmärtävän asiaa) ja lopulta teillä on sosiaaliviranomaiset ovella. Mitä te niille selitätte? Tämä oli vaan esimerkki sillä lakejahan on monia ja ne pätee kaikkiin?!?

kerro sä mitä samassa tapauksessa tekee normikasvattaja? Jos lapsi vaan kielloista huolimatta varastaa uudelleen ja uudelleen ja mikään ei toimi. Ei ratkaisu välttämättä ole siinä kurituksessa yms. Yhtä hyvin voi lapsen saada lopettamaan laista puhumalla ku vaikka arestilla uhkaamalla. Tai yhtä hyvin se voi jatkaa sitä. Vapaa kasvatus ei mitenkään liity lain uhmaamiseen, eikä lain uhmaajat tosiaankaan ole aina vapaasti kasvatettuja. Päin vastoin monikin tuntuu saaneen ihan reippaasti isän kädestä.

 

Meidänkin tyrannilapsi asuisi varmaan mielellään kanssanne. Mutta mielummin niin, että olisi ainoa lapsenne, omanne saisi lähteä

Toivottavasti teillä on toimiva ehkäisy :attn:

 

Saanen hieman ihmetellä mitä siinä tapauksessa vapaan kasvatuksen kannattajat tekevät kun laki tulee vastaan? Lapsi haluaa karkkia ja laittaa sen kaupassa taskuun. Lapsihan saa näin tehdä ja te kerrotte että se on lain vastaista, mutta lapsi HALUAA seurauksista huolimatta karkkinsa. Nooh, jää sitten kiinni kerta toisensa jälkeen (ei oikeen tunnu ymmärtävän asiaa) ja lopulta teillä on sosiaaliviranomaiset ovella. Mitä te niille selitätte? Tämä oli vaan esimerkki sillä lakejahan on monia ja ne pätee kaikkiin?!?

kerro sä mitä samassa tapauksessa tekee normikasvattaja? Jos lapsi vaan kielloista huolimatta varastaa uudelleen ja uudelleen ja mikään ei toimi. Ei ratkaisu välttämättä ole siinä kurituksessa yms. Yhtä hyvin voi lapsen saada lopettamaan laista puhumalla ku vaikka arestilla uhkaamalla. Tai yhtä hyvin se voi jatkaa sitä. Vapaa kasvatus ei mitenkään liity lain uhmaamiseen, eikä lain uhmaajat tosiaankaan ole aina vapaasti kasvatettuja. Päin vastoin monikin tuntuu saaneen ihan reippaasti isän kädestä.

No minä ihan ensisijaisesti otan ne karkit sen lapsen taskusta enkä anna hänen varastaa. En siis tällöin anna hänen käyttää hyvin kehittynyttä arviokykyään tässä tilanteessa.

 

Miksi normaaliälyinen lapsi haluaisi varastaa karkkia?
Karkkia saa kotona karkkipäivänä ja toisekseen, normaaliälyinen lapsi ymmärtää että varastamisesta voi jäädä kiinni mikä on noloa ja mistä on seuraukset.

ja lisäksi tietää että on ikävää jos joku varastaa itseltä jotain, joten ei halua senkään takia muiltakaan varastaa.
joskus voi jokainen hölmöillä vaikka yllytettynä tai kaverin kanssa, mutta miksi kukaan haluaisi kerta toisensa jälkeen varastaa jos on jäänyt kiinni? en usko että yksikään 1-2-veekään voi niin tyhmä olla.

 

Mitä jos lapsi haluaa pussailla ja halailla kadulla vastaantulevaa vierasta dobermannia tms. Neuvottelusta ja koiran omistajan kiellosta huolimatta vain haluaa, koska hauvat on lutuisia?

 

jos meiän 5v sais päättää ni se eläis mehulla ja karkilla,ei nukkuis varmaa koskaa ja olis ulkona viel 2 yöllä ja kulkis paskasis vaatteis aina ja kaikkialla....joten ei kiitos ja meillä eletään mun ja miehen ehdoilla...lapselta kysytään jos asia o sellanen!!

 

Mitä jos lapsi haluaa pussailla ja halailla kadulla vastaantulevaa vierasta dobermannia tms. Neuvottelusta ja koiran omistajan kiellosta huolimatta vain haluaa, koska hauvat on lutuisia?

En tiedä. Meillä lapset ymmärtäneet puhetta noin 8-10 kk vanhasta saakka. Eli kun pienenä halusivat silittää vieraita koiria, opetin että sihen kysytään lupa.
Usein silittäminen onnistui ja juttelimme omistajan kanssa sitten koirasta.

Joskus harvoin joku sanoi, että ei saa, kun koira ei pidä lapsista tai jotain. Ei tuottanut ongelmia. lapset ymmärsivät mitä tarkoittaa ei. eivät tietenkän luulleet olevansa maailman valtiaita jotka saavat silittää toisten koiria jos omistaja ei niin halua.

Aina ovat ymmärtäneet sanan ei, heti siitä lähtein kkun sitä on tarvittu (siistä lähiten kun osasivat liikkua ja toimia). emme käytä ruumiillista kuritusta tai muuten tietääkseni alista tai mitään.

 

Mitä jos lapsi haluaa pussailla ja halailla kadulla vastaantulevaa vierasta dobermannia tms. Neuvottelusta ja koiran omistajan kiellosta huolimatta vain haluaa, koska hauvat on lutuisia?

En tiedä. Meillä lapset ymmärtäneet puhetta noin 8-10 kk vanhasta saakka. Eli kun pienenä halusivat silittää vieraita koiria, opetin että sihen kysytään lupa.
Usein silittäminen onnistui ja juttelimme omistajan kanssa sitten koirasta.

Joskus harvoin joku sanoi, että ei saa, kun koira ei pidä lapsista tai jotain. Ei tuottanut ongelmia. lapset ymmärsivät mitä tarkoittaa ei. eivät tietenkän luulleet olevansa maailman valtiaita jotka saavat silittää toisten koiria jos omistaja ei niin halua.

Aina ovat ymmärtäneet sanan ei, heti siitä lähtein kkun sitä on tarvittu (siistä lähiten kun osasivat liikkua ja toimia). emme käytä ruumiillista kuritusta tai muuten tietääkseni alista tai mitään.

Vapaalla kasvatuksella siis ehkäistään uhmaikä ja oman tahdon kehittymisen kausi? Mielenkiintoista.

 

No, meillä lapsi (lapset) ei ole perheenpää. Ja tuo on ihan vain vastaus otsikkoon.

Mitä oikeastaan tarkoittaa perheenpäänä oleminen.

Kasvatuksessa samoin kuin kaikissa ihmissuhteissa yritän toteuttaa sitä että valtaa ei saa käyttää toisen lannistamiseen, toisen mielipiteiden tarpeettomaan muokaamiseen. Jokainen voi kertoa oman mielipiteensä ja jo melko pienellä lapsella on jotakin vastuuta itsestää samoin valtaa päättää tiettyjä häntä koskevia asioita, mutta ei välttämättä muille kuuluvia asioita. Myöskään mieheni ei voi päättää asioita joista haluan ja pystyn itse vastaamaan. Tiettyjä sääntöjä perheessä kuten myös yhteiskunnassa pitää toki olla, joskus ne on päätetty yhdessä joskus jonkun mielipide vaikuttaa enemmän kuin toisten.

Luulen että meidän perheessä varsinaista perheenpäätä ei ole ollenkaan.

Niin, mitä tarkoittaakaan perheenpää, meillä jokaisella on tuolle sanalle hiukan eri määritelmä, tai sitten ei ole. En ole ikinä ajatellut sen mitä se oikeasti tarkoittaa. Mutta ehkä tuolla sanalla on hiukan negatiivinen kaiku, tulee mieleen sellainen vanhanajan perheenisä. Sellainen jonka pillin mukaan muut tanssivat.

Eli tosiaankin, vastasin vain otsikkoon, sen kummemin asiaa pohtimatta.

 

Mun pitää nyt mennä töihin, lapsikin heräs juuri sopivasti päiväuniltaan :saint: Jutellaan ehkä lisempää myöhemmin. Käykää toki sillä aikaa kurkkaamassa mun blogia, kohta "Kasvatus & Yleistä pohdinta vanhemmuudesta" sopii tähän keskusteluun hyvin

http://ninatt.vuodatus.net/blog/category/Kasvatus+%26+Yleist%C3%A4+pohdintaa+vanhemmuudesta

No tota kun katto niin selkishän juttu. Yh noin kaksvuotiaalle...
Wow. Siperia opettaa...toivottavasti ajoissa.

Loistava esimerkki miten äitys nousee nuppiin.

 

Meillä myös lapset perheen päänä, tosin niillä on hyvä hallitus

 

Kyse on siitä, että lapsi päättää. Aikuinen luo perusraamit, mutta lapsella on viimeinen sana kun kyse on päätöksestä joka koskee lähinnä häntä itseään.

Tiedoksi vaan: pieni lapsi ei ole tarpeeksi kypsä tekemään itse päätöksiä. (Joitakin pikkuasioiden päättämisiä lukuunottamatta.) Ja sitten ihmetellään, mistä itsekkäitä ja kaikkivoipuuskuvitelmiinsa juuttuneita pikku penteleitä oikein tuleekaan...

Tässä on nyt vain se ongelma, että ninaTT:n tapa lähtee siitä oletuksesta, että lapsi olisi olisi yhtä kehittynyt kuin aikuinen, hänellä olisi jo samanlainen käsitys ja biologiset ja hermostolliset puitteet kuin aikuisella. Mutta kun näin ei valitettavasti ole. Ihan neurobiologisestikin, lapsen hermoverkot eivät ole niin kehittyneet, jotta lapsi voisi toimia kuten ninaTT olettaa. Nina taitaa nyt toimia vain omista lähtökohdistaan ja on jättänyt huomioimatta pari biologista faktaa.

 

No, meillä lapsi (lapset) ei ole perheenpää. Ja tuo on ihan vain vastaus otsikkoon.

Mitä oikeastaan tarkoittaa perheenpäänä oleminen.

Kasvatuksessa samoin kuin kaikissa ihmissuhteissa yritän toteuttaa sitä että valtaa ei saa käyttää toisen lannistamiseen, toisen mielipiteiden tarpeettomaan muokaamiseen. Jokainen voi kertoa oman mielipiteensä ja jo melko pienellä lapsella on jotakin vastuuta itsestää samoin valtaa päättää tiettyjä häntä koskevia asioita, mutta ei välttämättä muille kuuluvia asioita. Myöskään mieheni ei voi päättää asioita joista haluan ja pystyn itse vastaamaan. Tiettyjä sääntöjä perheessä kuten myös yhteiskunnassa pitää toki olla, joskus ne on päätetty yhdessä joskus jonkun mielipide vaikuttaa enemmän kuin toisten.

Luulen että meidän perheessä varsinaista perheenpäätä ei ole ollenkaan.

Niin, mitä tarkoittaakaan perheenpää, meillä jokaisella on tuolle sanalle hiukan eri määritelmä, tai sitten ei ole. En ole ikinä ajatellut sen mitä se oikeasti tarkoittaa. Mutta ehkä tuolla sanalla on hiukan negatiivinen kaiku, tulee mieleen sellainen vanhanajan perheenisä. Sellainen jonka pillin mukaan muut tanssivat.

Eli tosiaankin, vastasin vain otsikkoon, sen kummemin asiaa pohtimatta.

Oikeastaan vahingossa itsekin pohdin tuota noin pitkään tarkoitus oli lähinnä peesata että meilläkään se perheenpää ei ainakaan noi yleisesti ole lapsi tai lapset

 

Meillä vanhemmat ovat perheen päitä. Sillä suojellaan lapsia vaaroilta, päätetään päiväohjelmasta, ruuasta jne. Sellaisista aikuisten asioista, joilla lapsen ei tarvitse päätään vaivata tai joista hän ei vain voi vielä ymmärtää yhtään mitään. Ja voi kun elämä on kamalaa - joskus pitää myös tehdä asioita joita lapsi ei haluaisi tehdä tai joskus hän ei saa tehdä jotain mitä haluaisi tehdä.

Lapsella on muutenkin satoja uusia asioita opittavana ja koettavana ihan joka päivä, vaikkei hän pyörittäisikään perheen päiväohjelmaa tmv., joka voi tehdä koko perheen elämän ihan helvetin vaikeaksi. Toisaalta lapsi saa päättää esim. mikä kirja luetaan iltasaduksi, minkä värisen lego-talon hän rakentaa, mihin lätäkköihin seuraavaksi hyppäisi jne. Siinä on ihan hirveästi päätettävää jo yhden päivän aikana, jos osaa ajatella asioita lapsen näkökulmasta (miten paljon uutta tulee joka päivä prosessoitavaksi pikku päähän) ja ottaa huomioon hänen kehitystasonsa.

Sen, että vanhemmat "johtavat" perhettä, voi tehdä niin, että on myös hellä, rakastava, keskusteleva ja lämmin vanhempi - ei mikään väkivaltainen huutava natsityranni. Lapsille puhutaan kauniisti. Heitä ei lannisteta tai heidän mielipiteitään latisteta. Ja kas kummaa, silti vanhemmat voivat olla perheen päitä ja se on myös lasten paras. Heillä on turvallinen ja rento olla. Vanhemmat tietävät missä mennään ja lapsi saa keskittyä olemaan lapsi ja kasvamaan rauhassa.

 

No jos ihminen on eläin, kuten tuolla aiemmin oli puhetta, niin oletteko sattuneet huomaamaan että eläimillä on hierarkia. Niillä on pomo. Ja se pomo taatusti laittaa laumansa ruotuun jos käy piokkiteloin. Js eläimet ovat väkivaltaisia. Ja näillä laumoilla on myös yhteinen tavoite! Hengissäpysymiseen TARVITAAN koko lauman panos. Ei siellä joku kauaa hillu toimettomana. Nykyään tällaisia yhteisiä tavoitteita ei ole ja lapset pörräävät vailla merkitystä ostareilla hakien omaa paikkaansa jota ei periaatteessa ole. Ei kukaan TARVITSE heitä mihinkään. Lapsia ei saisi velvoittaa ottamaan vastuuta toisista tai mistään. Niiden pitäisi vain pitää huolta omista asioistaan mutta ketä se palvelee? Mä luulen että lasten ja nuorten ongelmat tulevat isoksi osaksi siitä että heitä ei vaan tarvita.

 

No jos ihminen on eläin, kuten tuolla aiemmin oli puhetta, niin oletteko sattuneet huomaamaan että eläimillä on hierarkia. Niillä on pomo. Ja se pomo taatusti laittaa laumansa ruotuun jos käy piokkiteloin. Js eläimet ovat väkivaltaisia. Ja näillä laumoilla on myös yhteinen tavoite! Hengissäpysymiseen TARVITAAN koko lauman panos. Ei siellä joku kauaa hillu toimettomana. Nykyään tällaisia yhteisiä tavoitteita ei ole ja lapset pörräävät vailla merkitystä ostareilla hakien omaa paikkaansa jota ei periaatteessa ole. Ei kukaan TARVITSE heitä mihinkään. Lapsia ei saisi velvoittaa ottamaan vastuuta toisista tai mistään. Niiden pitäisi vain pitää huolta omista asioistaan mutta ketä se palvelee? Mä luulen että lasten ja nuorten ongelmat tulevat isoksi osaksi siitä että heitä ei vaan tarvita.

En tiedä minkä ikäisistä lapsista sinä puhut, mutta minusta alle kouluikäinen lapsi ei voi olla vastuussa muista eikä vielä omasta itsestäkään kuin pieneltä osalta. Jotkut eläimet itsenäistyvät melkein heti syntymän jälkeen. Vastuu ja sitä mukaa myös valta päättää asioista lisääntyy tai pitäisi lisääntyä iän ja oppimisen/kasvun mukaan, vastasyntyneellä ei voi olla vastuuta eikä hän myöskään pysty päättämään asioita.

 

No jos ihminen on eläin, kuten tuolla aiemmin oli puhetta, niin oletteko sattuneet huomaamaan että eläimillä on hierarkia. Niillä on pomo. Ja se pomo taatusti laittaa laumansa ruotuun jos käy piokkiteloin. Js eläimet ovat väkivaltaisia. Ja näillä laumoilla on myös yhteinen tavoite! Hengissäpysymiseen TARVITAAN koko lauman panos. Ei siellä joku kauaa hillu toimettomana. Nykyään tällaisia yhteisiä tavoitteita ei ole ja lapset pörräävät vailla merkitystä ostareilla hakien omaa paikkaansa jota ei periaatteessa ole. Ei kukaan TARVITSE heitä mihinkään. Lapsia ei saisi velvoittaa ottamaan vastuuta toisista tai mistään. Niiden pitäisi vain pitää huolta omista asioistaan mutta ketä se palvelee? Mä luulen että lasten ja nuorten ongelmat tulevat isoksi osaksi siitä että heitä ei vaan tarvita.

En tiedä minkä ikäisistä lapsista sinä puhut, mutta minusta alle kouluikäinen lapsi ei voi olla vastuussa muista eikä vielä omasta itsestäkään kuin pieneltä osalta. Jotkut eläimet itsenäistyvät melkein heti syntymän jälkeen. Vastuu ja sitä mukaa myös valta päättää asioista lisääntyy tai pitäisi lisääntyä iän ja oppimisen/kasvun mukaan, vastasyntyneellä ei voi olla vastuuta eikä hän myöskään pysty päättämään asioita.

Olen kanssasi täysin samaa mieltä! Unohdin mainita että vastuuta IKÄTASON mukaan. 2 vuotias ei voi olla vastuussa siitä syökö monipuolista ruokaa vai karkkia. Mutta 2 vuotias voi olla "vastuussa" pesukoneen täyttämisestä kun äiti aikoo pestä pyykkiä Pienin askelin. Mutta kyllä lapselle on tärkeää olla tarvittu!!!

 

vapaan kasvatuksen saaneet lapset eivät opi kunnioittamaan toisia vaan kasvavat itsekkäiksi ja itsekeskeisiksi, ottavat omansa vaikka se olisi toiselta pois. Ongelmia alkaa tulla vastaan viimeistään koulu iässä. Rajat on hyvä olla lapsella, ei lapsi voi päättää kaikesta. Ei aina voi saada haluamaansa. Jos lapsi saa päättää aina itse, hän ei opi kunnioittamaan myöskään vanhempiaan, sekin tulee varmasti esille viimeistään murrosiässä. Ei teiniä pidättele mikään.. Mutta sittenpä sen näkee.