meidän eilisilta ja mies nukkui autotallissa...

[nöppönen]

*repii ranteita*

Ei tommosen takia kannata Säälittävää lähinnä tommonen itsensä pönkittäminen toisen avulla. Ihmisten voimavarat on erilaisia, toinen jaksaa enemmän toinen vähemmän. Et voi toiselle mennä sanomaan, että se on vaan tekosyy yms, se kun ei yksinkertaisesti mene niin.

 

[???]

Entäs jos yrittäisitte keskustella asiasta kuin aikuiset ihmiset. Ainoastaan miehesi itse tietää mikä häntä painaa.

 

["vieras"]

Itse oon jäänyt kotiin hoitamaan lasta ja en todellakaan tee kaikkia kotitöitä tai pöperöitä valmiiksi kun mies tulee kotiin. Yhdessä sit iltaisin hoidellaan päivältä jääneitä kotitöitä ja tehdään ruokaa.
Mun miehellä on tosin istumatyö, joten ehkä tilanne voisi olla toinen jos hän tekisi raskasta fyysistä työtä ja olisi todella väsynyt kotiin tullessa.

 

["ukko"]

[QUOTE="akka";25915731]Kyllä muakin miehenä vituttais kun tuun töistä kotiin,ensimmäisenä odottaa lumityöt ja kun pääsee sisälle kämppään,siellä ei ämmä ole viitsinyt siivota kun on ollut koko päivän muksujen kanssa kotona ja on pitäny niitä vahtia ja ruokaa laittaa ja kaupassa käydä.
Ei kenelläkään mene jumalaut koko päivää kokkaamiseen ja kaupassakäyntiin.Se siivoaa joka on kotona kaiket päivät.[/QUOTE]

Täsmälleen näin.

 

[Juttaaa]

[QUOTE="ukko";25917218]Täsmälleen näin.[/QUOTE]

Kuka odottaa mitäkin...ehdotinkin miehelle roolien vaihtamista,saa kokeilla päivän tätä mun hommaa,kun tulen sit illalla kotiin odotan et pyykit on pesty,lapset tyytyväisiä,paikat puhtaina ,tavarat ei loju,ruoka valmis ja ne lumityöt tehty. Sit hän voi urputtaa!!! Tottakai noin yleensä onkin,kyse olikin siitä etteikö koskaan saa tuntea uupumusta,ei edes silloin kun on vastasyntynyt,jota on yöllä imettänyt parin tunnin välein tunnin kerrallaan tms?! jaa saa kait tunteakkin väsymystä myös sen näyttää,niinkuin miehenikin näytti...jotain muutahan siinä on takana,millaiset mittasuhteet riita sai.

 

[Äiti kohta kuudelle]

Tottakai äidit saa olla välillä väsyneitä.
Onhan miehetkin niiiin väsyneitä kun on pikku flunssa päällä. Maataan sohvalla ja palellaan ja ei jakseta mitään silloin tehdä..

 

[.....]

No mun miehellä on myös ollut vakavaa työuupumusta. niin, että oli paljon fyysisiä oireita, ei voinut nukkua, ei syödä, oksenteli jne. mutta IKINÄ hän ei puhunut mulle tuohon sävyyn. ja jos olis puhunut niin ulos olisi lentänyt.

eikä koskaan vaikka nyt hän opiskelee ja tekee töitä, ikinä hän ei odota että täällä kotona olisi vaan jotain loikoilua. mutta se johtuu siitä, että hän on ollut hoitovapaalla ja tietää että on aika vaikeaa saada sen päivän aikana ihan kaikki hoidettua, varsinkin kun yksikään päivä ei ole ihan samanlainen ja lapset sotkee ja touhuaa sitä mukaa kun vanhempi korjaa... mitään nalkutusta ei tule häneltä vaikka astelisi työpäivän jälkeen keskelle pommia ja ruokana olisi vain vanhaa leipää... se tietää että me on sitten vietetty laatuaikaa tms.

mä en ymmärrä miks ihmiset ottaa tommosia puolisoita jotka v*ttuilee, alistaa ja hyppii silmille, vaatii toisilta mihin itte ei pystyisi jne.

 

[Yksss]

Oletteko tänään puhuneet?

 

["abc"]

Ihan koko ketjua en ehdi lukea, mutta tuohon siivoamiseen. Itse kahden laspen kanssa kotona ollessa vauva aikana ja enemmänkin ehkä silloin kun oli vain esikoinen, oli päiviä jolloin en kerinnyt siivota. Välillä kämppä oli kamalassa kunnossa, jos itse tai lapsi oli kipeänä tai jos piti käydä enemmän asioilla tai ihan äiti-lapsiharrastuksissa. Normi päivänä pidinkin kämpän kunnossa. Imetys ja vauvanhoito vie aikaa, kunnes siihen tottuu. Itse sitten kun lapsia oli 2 ehdin paremmin tehdä ruokaa ja siivota, siihenkin oppii.

Tuskin syynä pelkästään siivoaminen, mutta riippuu siitä onko tuo jokapäiväistä vai joskus.

 

["lisko"]

[QUOTE="vieras";25915843]Puuttumatta nyt milläänlailla teidän tämän hetkiseen tilanteeseennen niin pakko sanoa että ei se ihmeitä vaadi kyllä kotona olijalta että pitää kodin kunnossa kun on kerta kotona. Oli ne lapset minkä ikäisiä ja millaisia hyvijään luoteeltaan.
Sulla on koko päivä aikaa tehdä niitä ja hoitaa niitä lapsia. Ja kotitöitä voi tehdä myös vauva sylissä. Ja toisekseen ei sen vauvan tartte edes koko aikaa sylissä olla. Kyllä se kai nukkuukin.
Ïtse en vaan voi näitä tälläisiä tilanteita mitenkään käsittää että se kotona olija heittäytyy niin marttyyriksi ettei ehtisi! Kaupassa käyntiin ja siihen ruuan laittamiseen ei todellakana koko päivää mene.[/QUOTE]

No, sulla varmaan aika pieni koti, jossa pari tavaraa ja lastulevyhyllyä ristissä? Kun on pöytä pyyhitty ja legot kerätty, niin jo on taas siistiä? Kyllä ainakin tämä iso talo, jonka jokaisessa huoneessa lapset leikkii ja pöly lentää, kaipaa edes alkeelliseen siivoukseen ihan keskittymistä, joka ei vauvan hoidon ja ruoan laittojen (ja siihen liittyvien töiden) ohessa ollut aikoinaan mikään pieni juttu. Varsinkin kun sotkut oli levinneet jo uudelleen kun oli puoli tuntia keksittynyt vaikka imettämiseen. Että kyllä pikkulapsiperheen kodit välillä varmaan on aika sotkuisia, vaikka äiti ei koko päivää vaan makaisikaan... Ja sitten taas kun ehditää, niin siivotaan.Jos ei ap:n mies oo aiemmin ollut mikään neuroottiinen siivousintoilija, niin takana on nyt kyllä varmaan jotain muuta...

 

[Koivunkäpy]

kyllä jos mun ukko tuomoseks ois heittäytyny niin tasan a) en olis eilen siivonnu ja b) menny viel anelee että tulee sisään.

meillä ei ukko tajunnu mitä se oikeesti on kahdenkanssa ennen kuin jouduin yllättäen sairaalaan, eipä ollut siivottu ei kun kotiin tulin..

 

[Juttaaa]

ap täällä,soitin miehelle ja on vielä töissä. On tulossa kotiin. Ei olla vielä puhuttu. Mietin kirjotanko paperille omia ajatuksiani...koska päässäni pyörii vaikka mitä. Olen koko päivän miettinyt,ja tässä on tosiaan vakavien keskustelujen paikka. Suhde on ollut tietyllä tapaa "toimimaton" ,oletetaan jotain ns toisen roolista yms...

 

["jehna"]

Ajatusten kirjoittaminen paperille on hyvä ajatus, antaa miehellekin vähän aikaa makustella sun sanomisia ja miettiä omia mielipiteitään. Sammakkoja ei tule niin helposti jne.

 

[Hah, ne naiset]

Kyllä nyt taas kannetaan säkillä valoa pimeään. naiset.... Yhtä tyhmiä kuin kokoomuksen kannattajat.

 

[2good2be4gotten]

[QUOTE="vieras";25916163]Ja oikeassa työssä niitä lasisääteisiä ei välttämättä ehdi edes pitämään. Kotona ollessasi VARMASTI pystyt vetää kupillisen kahvia rauhassa ja jos et pysty niin pitää olla aika tauno!![/QUOTE]

Ihan omaa "taunoutta" se on jos ei palkallisessa työssä käytä hyödykseen niitä palkallisia taukoja, kotona sentään teet töitä ns.itselle.

Ja miten ihmeessä tämä sinun 50- luvun kultavaimo paasaus liittyy ap: n tapaukseen?
Nukkuuko sinun mies autotallissa? Jos nukkuu, niin en yhtään ihmehtele.

Toivottavasti ap saatte puhuttua!

 

[tsemp]

Tsemppiä ja haleja teille molemmille, toivottavasti saatte keskusteltua.

 

["vieras"]

Et kertonut minkä ikäinen mies on ja minkä ikäinen vauva on?

Olen täysin varma, että miehellä on kriisi menossa ja hän on ihmeissään tästä uudesta elämän muutoksesta. Hän tuntee varmasti työnsä raskaaksi ja kuvittelee sinun lepäilevän kotona lapsien kanssa. Siksi purkaa sinuun kiukkunsa, koska luulee sinun pääsevän helpolla ja varmasti voi takana olla jotain masennustakin, tähän uuteen elämän pyöritykseen. Voiko mitenkään olla myös, että hän olisi kateellinen lapsille sinun huomiosta? Monella miehellä saattaa olla mustasukkaisuutta lapsia kohtaa ja tuntee jäävänsä aina "odottamaan"omaa huomiotaan.

Usko pois, tämä varmasti menee ohi.. kuitenkin keskustelua pitää käydä asiasta ja myöntää, että missä vika. Myös omat ja toisen tunteet ottaen huomioon. Ei pitäisi käyttää sanoja "ikinä" "aina teen kaikki" "sä et koskaan".. ne on monesti miehille myrkkyä. Koittaa keskustella rakentavasti "minusta tuntuu.." ja kuunnella loppuun toisen murheet

 

["Mintus"]

[QUOTE="vieras";25916076]Kiitoksi vain huolen pidosta, mutta nyt kun olen saanut jo viimeiset puoli vuotta nukkua kunnon yöunia. Olen taas elämäni kunnossa. Ja kun väsyttää, nukun päiväunet ja jaksan taas. Ja silti ehdin hoitaa oman osuuteni ja käymään osa-aikasena töissä.[/QUOTE]

Muista että ne ihanat lapset tarvitsevat myös aikaasi ja tilansa leikkiä. Tiedän perhetyöntekijöitä, joiden tehtävä on opettaa vanhempia myös hoitamaan ja huolehtimaan lapsistaan sen edustuskodin lisäksi.

Kohtuus kaikessa, pääasia olisi että kotona tehdään asioita yhdessä ja puhalletaan yhteen hiileen, niin ettei kenenkään tarvitse uhrautua yksin hoitamaan kaikkea.
Siinä ne lapsetkin kasvavat mukana yhdessä tekemiseen ja toistensa tukemiseen, eikä sellaisiksi itsekkäiksi aikuisiksi joilla on varaa arvostella muita.

 

[akkara]

[QUOTE="vieras";25915843]Puuttumatta nyt milläänlailla teidän tämän hetkiseen tilanteeseennen niin pakko sanoa että ei se ihmeitä vaadi kyllä kotona olijalta että pitää kodin kunnossa kun on kerta kotona. Oli ne lapset minkä ikäisiä ja millaisia hyvijään luoteeltaan.
Sulla on koko päivä aikaa tehdä niitä ja hoitaa niitä lapsia. Ja kotitöitä voi tehdä myös vauva sylissä. Ja toisekseen ei sen vauvan tartte edes koko aikaa sylissä olla. Kyllä se kai nukkuukin.
Ïtse en vaan voi näitä tälläisiä tilanteita mitenkään käsittää että se kotona olija heittäytyy niin marttyyriksi ettei ehtisi! Kaupassa käyntiin ja siihen ruuan laittamiseen ei todellakana koko päivää mene.[/QUOTE]

Tekis mieli haistattaa pitkät... Kaikkien vauvat ei nuku kahden tunnin päikkäreitä eikä kölli tyytyväisenä lattialla/sitterissä kun äiti siivoilee.
Mutta onneksi mulla ei ole tuollaista kusipäätä miehenä kuin ap:llä. Ja jos olis, niin olisi herra saanut ihan itse siivota.

 

["sirkku"]

kaverilla kävi aikalailla vastaava tilanne ja loppujen lopuksi ero ei johtunut sotkuista vaan mies lähti kun halusi erota,ei vaan raukka uskaltanut sanoa rehellisesti vaimolleen asiasta,piti keksimällä keksiä syitä saada riita ja mollata toista kaikille,ettei pidä kotia siistinä yms... asia paljastui myös vaimolle myöhemmin kun mies sitten kännipäissään yhteiselle tutulle kertoili asian ja tämä sitten valaisi myös tätä jätettyä naista,että näinkin voi käydä

 

[Arwen Undomiel]

On täälläkin ihme kotitossukoita!
En mä ainakaan ollut mikään miehen kotiorja lapsen kanssa kotona ollessani. Olin kotona hoitamassa lasta ja lapselle/lapsille aikani annoinkin, koti oli aina pommin jäljiltä ja miehelle edes harvoin oli ruokaa tarjolla.

Kotityöt tehtiin 50/50 iltasin ja viikonloppusin.

Hyi mua, epätäydellinen vaimo.

 

["..."]

On täälläkin ihme kotitossukoita!
En mä ainakaan ollut mikään miehen kotiorja lapsen kanssa kotona ollessani. Olin kotona hoitamassa lasta ja lapselle/lapsille aikani annoinkin, koti oli aina pommin jäljiltä ja miehelle edes harvoin oli ruokaa tarjolla.

Kotityöt tehtiin 50/50 iltasin ja viikonloppusin.

Hyi mua, epätäydellinen vaimo.

Täälä toinen samanlainen

Minulle mies ei jakele töitä, teen mitä teen jaksan/huvittaa/ehdin ja loput tehdään yhdessä.

 

["jaahas"]

[QUOTE="vieras";25916268]Hulluko olet? Eihän tuollaista kukaan vielä tiedä kun eivät lapset vielä sen ikäisiä olekaan edes. Aika näyttää.

Miten voi toista äiti-ihmistä kyrsiä ja suututtaa noin kovasti jos toinen on vaan reippaampi eikä turhista valita tai laiskottele? Tai tee elämästä isompaa ongelmaa kuin se oikeasti on?

Voi sinua. Reipastu sinäkin. Saa ihmeitä aikaan ja näät maailman eri silmin. Eikä tarvitse olla niin kauhian katkera muille.[/QUOTE]

Ensin aattelin provoksi tätä reippauden apostolia. Sitten aloin miettiä tuota hulluuden mahdollisuutta. Sitten lievensin teoriaa ja mietin, että kysymys olisi sitten vain kateudesta? Että miten siihen reippauteen ja positiivisuuteen sopii tämä into valittaa turhaan toisen elämästä, ja se jumalaton katkeruus joka laittaa sönkkäämään asiaa viiteen kertaan senkin jälkeen kun muut huutavat kuorossa, että jo selkis.

Mutta tietysti on kovin silmiinpistävää tuo, että muut ihmiset ovat kauhian katkeria ja turhanvalittajia, vaikka itse tekee samaa (ja ihmeen pitkämielinen ap todellakaan ei). Ja sitten totesin, että ihmeäidin koko pirteä positiivisuushan on rakennettu kiistämään oma katkeruus ja valittavaisuus. Projektio on justiin tuota. Heijastetaan ne omasta mielestä rumimmat viat muiden omaisuudeksi, jotta oma olo on puhtoinen ja hyvä.

Mutta kun tuota ap:n miestä miettii, niin kyllähän tuo vaikutelma tulee, että toinen lapsi on käynnistänyt jonkun prosessin. Yksi kävi nukesta, kaksi on lauma. Äkkiä herää vastuuntunto, mies tekee liikaa töitä ehkä huonoissa oloissa, on pelännyt lamaa monta vuotta putkeen ja alkaa pelätä ettei suoriudu. Työkaveri joutuu uupumuksen takia lomalle, ja miehelle pelko realisoituu ihan uudella tapaa. Mahdollisesti lisätään soppaan mustasukkaisuus vauvaa kohtaan (äiti on toisella tapaa täystyöllistetty nyt ja harjoittelee vasta miten uutta systeemiä pyöritetään).

Ja mieshän alkaa projisoida omaa pelättyä kehnouttaan vaimon ominaisuudeksi. Jotain kunnon pysähdystä ja tuumaustaukoa tarvitaan nyt todella. Mies varmaan itsekin säikähtää ja häpeää omaa käytöstään ja se vain pahentaa vaimoa kohtaan tunnettua halveksuntaa ja raivoa. Sitten vaimo vielä menee maistattamaan miehelle omaa lääkettä ja vihjaa hylkäämisen mahdollisuudesta. Mies on ajanut itsensä umpikujaan, ja persoonasta riippuen sitten saattaa itsemurhakin käydä mielessä. Tai tosiaan pettäminen, ero, vaimon provosoiminen eroamaan itse ensin - mitä vaan riittävän raflaavaa, että saa ajatukset pois siitä omasta riittämättömyydestä. Jos siis on sen tyyppinen ihminen, ettei sellaista olotilaa kestä.

Toivottavasti ap:n mies kestää.

 

[kökköliini]

On täälläkin ihme kotitossukoita!
En mä ainakaan ollut mikään miehen kotiorja lapsen kanssa kotona ollessani. Olin kotona hoitamassa lasta ja lapselle/lapsille aikani annoinkin, koti oli aina pommin jäljiltä ja miehelle edes harvoin oli ruokaa tarjolla.

Kotityöt tehtiin 50/50 iltasin ja viikonloppusin.

Hyi mua, epätäydellinen vaimo.

mulle taas ei tullu mieleenkään laittaa miestä iltaisin töiden jälkeen tekemään kotitöitä kun tiesin että sen työpäivät oli ihan tarpeeksi fyysisesti raskaita. riitti että kävi esikoisen kanssa pari kertaa viikossa harrastamassa niin sain nuorimmaisen kanssa siivota rauhassa niinä iltoina. muulloin tein muksujen kanssa muut työt. ja miestä odotti aina valmisruoka tösitä tullessa. ja sama on töisin päin nyt että jos mies sattuu olemaan viikolla vapaalla niin minua odottaa täistä tullessa valmisruoka, ja kotityöt on tehty.

mutta jos oli päiviä ettei kiinostanut niin sitten tein vain ruuan ja koti oli kuin räjähdyksen jäljiltä je kelpasi meille niinkin. yleenäs kyllä on niin kuin räjähdyksen jäljiltä kun on niin pieni asunto että kun saan siivottua niin muksut saa sotkettua heti uudestaan. mutta ei onneksi oo niin tarkkaa!

 

["joku"]

Miten ap teillä menee?

Nyt vasta luin ketjun, mullekin tuli mieleen että miehellä voi olla joku tosi kova työstressi. Mutta toivottavasti saatte asiat selvitetyksi.