Meidän lapset ei koskaan kuule riitelyä-olen ylpeä:)

Meillä 3 lasta, 15v, 9v ja 5v eikä lapset ole koskaan kuullet että isällä ja äidillä olisi ollut erimielisyyttä tai riitaa eikä yhtäkään kirosanaa,huutoa tms.. . aina ollaan miehen kanssa onnistuttu peittämään erimielisyydet lapsilta.15vkin sanoi ettei koskaan ole nähnyt meitä riidoissa .erimielisyydet ollaan setvitty mökillä kaksin eikä lapset ole koskaan kuulleet niitä. olen tästä hyvin ylpeä sillä liian moni kasvaa räyhäperheissä.. onko muita?

 

Eikös tuon pitäisi olla ihan normaalitilanne?

 

jep jep...

 

Siis eikö lapset tiedä, että saatatte olla eri mieltä?

Meillä kyllä räyhätään ja pyydetään sit anteeksi.

 

Minusta taas riidat yms kuuluu ihan normi elämään samoin se että ne selvitetään.Riitoja voi olla muullakin lailla kuin kurkkusuoraan toiselle huutamalla.

Minusta elämään kuuluu myös riidat ja erimielisyydet lasten kanssa.

 

Siis eikö lapset tiedä, että saatatte olla eri mieltä?

Meillä kyllä räyhätään ja pyydetään sit anteeksi.

aina ollaan oltu lasten nähden samaa mieltä.johdonmukaisia. jos isä kieltää vaikka kylälle menon niin minä olen samaa mieltä.kaksin sitten keskustellaan ja mietitään jatkoon sääntöä.eikä mistään asiasta olla edes väitelty kipakasti lasten kuullen.olen halunnut olla hyvä vaimo enkä valita turhasta silti onnellinen

 

Eikös tuon pitäisi olla ihan normaalitilanne?

öö..ei mun mielestä tuo ole ihan "normitilanne"...kyllä mun mielestä on ihan normaalia, että lapsi joskus kuulee vanhempien riitelyä ja erimielisyyksiä ja sitten myös sen, että osataan sopia

 

muuten ihan kiva, mutta kyllä lasten on ihan tervettä kuulla erimielisyyksiä ja riitelyä. eri asia on, miten ne hoidetaan.

 

never say never B)

 

Ja taas kasvatetaan lisää puhumattomia suomalaisia joilla ei ole mitään keinoja käsitellä omia parisuhderistiriitojaan kun on pitänyt elää tuollaisessa kulissiperheessä.

 

Aika erikoisen mallin annatte lapsillenne. Toivottavasti myös heillä on tulevaisuudessa mökit, jossa "saa" riidellä.

 

Lapset kyllä vaistoaa helposti, jos vanhempien välillä on kireyttä, vaikka eivät varsinaisesti riidelläkkään. Meillä riidellä kun on aihetta (harvoin on, mutta kuitenkin) ja sovitaan aina lasten nähden. Siis en tarkoita mitään maailman luokan sotaa vanhempien välillä, mutta jos on jostain arjen asiasta erimielisyys, niin kyllä se puidaan siinä tilanteessa, eikä jätetä minnekkään mökille jemmaan.

Eikö lapsesi saa vaikutteita, että tunteita ei saa näyttää? Varsinkaan negatiivisia.

 

pitemmän päälle huono juttu. Mitä sitte kun he löytävät puolisot ja sillon ei osatakkaan riidellä "oikein" ja sopia riitaa? Saattaa suhteet lopahtaa siihen, ettei osata riidellä.

 

Siis eikö lapset tiedä, että saatatte olla eri mieltä?

Meillä kyllä räyhätään ja pyydetään sit anteeksi.

aina ollaan oltu lasten nähden samaa mieltä.johdonmukaisia. jos isä kieltää vaikka kylälle menon niin minä olen samaa mieltä.kaksin sitten keskustellaan ja mietitään jatkoon sääntöä.eikä mistään asiasta olla edes väitelty kipakasti lasten kuullen.olen halunnut olla hyvä vaimo enkä valita turhasta silti onnellinen

Ahaa, hyvä vaimo ei siis valita turhasta, kuka päättää mikä on turhaa =)

 

Kyllä meillä saavat lapset kuulla pientä riitelyä ja myöskin kuulevat meidän sopivan. Mistä ihmeestä ne muuten oppivat miten sellaiset tilanteet hoidetaan?

 

Anteeksi, mutta minusta ei ole ihan normaalia. Myös erimielisyydet ja sanailut kuuluu elämään ja parisuhteeseen. Lapset näkee, että vanhemmatkin on joskus eri mieltä ja sitten sopivat. Se kuuluu elämään. Mun ex ei ollut koskaan nähnyt vanhempiensa riitelevän, eikä pussaavan, musta tuo oli lähinnä surullista. Meillä on kyllä pussattu ja joskus ääntäkin korotettu. Se on elämää!

 

Meilla kylla riidellaan ( tosin harvoin, silla mies ei ole riitelevaa tyyppia...) , mutta sovitaan myos riidat. Kaikki lasten nahden.

 

Siis eikö lapset tiedä, että saatatte olla eri mieltä?

Meillä kyllä räyhätään ja pyydetään sit anteeksi.

aina ollaan oltu lasten nähden samaa mieltä.johdonmukaisia. jos isä kieltää vaikka kylälle menon niin minä olen samaa mieltä.kaksin sitten keskustellaan ja mietitään jatkoon sääntöä.eikä mistään asiasta olla edes väitelty kipakasti lasten kuullen.olen halunnut olla hyvä vaimo enkä valita turhasta silti onnellinen

Oletko siis lasten kuullen aina samaa mieltä kuin miehesi,vaikka oikeesti olisitkin erimieltä?

 

No ei meilläkään lapset (13 ja 5) ole kuulleet riitelyä saatikka tappelua. Voi olla että riitely on normaalia (tappelu mielestäni ei), mutta meillä pyritään siihen, että asiat ratkaistaan ilman riitelemistä.

 

Minunkaan mielestä tuo ei ole ihan normaalia. Kyllä lapsen kuuluu oppia, että voi olla erimieltä asioista. Ei se sitä tarkoita, että pitäisi pää punaisena huutaa ja heitellä tavaroita. Mutta kun lapsi näkee, että vanhemmat ovat joskus erimieltä ja sitten sopivat asian/riidan, niin se opettaa lapselle valmiuksia pärjätä itse omassa elämässään. Mutta tärkeää on siis myös se, että jos lapsi näkee riitelyä, niin lapsen tulee nähdä myös se, että asiat sovitaan ja toiselta pyydetään anteeksi, jos on sanottu pahasti. Mun mielipide.

 

Lapset ei kyllä opi minkäänlaisia riitelytaitoja, jos vanhemmat on aina samaa mieltä.

 

pitemmän päälle huono juttu. Mitä sitte kun he löytävät puolisot ja sillon ei osatakkaan riidellä "oikein" ja sopia riitaa? Saattaa suhteet lopahtaa siihen, ettei osata riidellä.

meillä kasvatetaan siihen että kun löytää sopivan kumppanin ei tarvitse riidellä eikä räyhätä.rakkaudella voi hoitaa arkea ja joustaa puolin ja toisin niin ei ole tule riitoja.

 

Siis eikö lapset tiedä, että saatatte olla eri mieltä?

Meillä kyllä räyhätään ja pyydetään sit anteeksi.

aina ollaan oltu lasten nähden samaa mieltä.johdonmukaisia. jos isä kieltää vaikka kylälle menon niin minä olen samaa mieltä.kaksin sitten keskustellaan ja mietitään jatkoon sääntöä.eikä mistään asiasta olla edes väitelty kipakasti lasten kuullen.olen halunnut olla hyvä vaimo enkä valita turhasta silti onnellinen

Oletko siis lasten kuullen aina samaa mieltä kuin miehesi,vaikka oikeesti olisitkin erimieltä?

kyllä tai sitten olen hiljaa ja myötäilen vaikka olen eri mieltä.koskaan en sano miehelleni vastaan lasten tai vieraiden kuullen.näin liitto pysynyt hyvänä jo 20 vuotta.

 

Lapsiparat, mitäköhän ne tekevät kun ekan kerran tulee esim. ystävän tai poika-/tyttöystävän kanssa riita? Omien lapsien keskenään riitely on ärsyttävää, mutta tarpeellista, juuri sitenhän lapset oppivat ratkaisemaan ristiriitoja ja pitämään puoliaan. Tietysti vanhemmat ei saa keskenään ruveta riitelemään siitä miten lapsia kasvatetaan, mutta ei sekään ihan normaalia, ole, että lapset eivät koskaan tiedä vanhemmillaan olleen mitään erimielisyyksiä: Omat vanhempani eivät riidelleet ja on ollut tosi vaikeaa oppia pitämään omia puoliaan parisuhteessa.

 

Minusta taas riidat yms kuuluu ihan normi elämään samoin se että ne selvitetään.Riitoja voi olla muullakin lailla kuin kurkkusuoraan toiselle huutamalla.

Minusta elämään kuuluu myös riidat ja erimielisyydet lasten kanssa.

Peesi. Muuten voi tosielämä jossain vaiheessa yllättää, kun ei elämä oikeasti olekaan yhtä harmonista kuim kotona.