Meidän lapset ei koskaan kuule riitelyä-olen ylpeä:)

No on sulla ylpeydenaihe. Meillä tapellaan ja sovitaan lasten nähden ja oppivat näin normaalin elämään.

 

pitemmän päälle huono juttu. Mitä sitte kun he löytävät puolisot ja sillon ei osatakkaan riidellä "oikein" ja sopia riitaa? Saattaa suhteet lopahtaa siihen, ettei osata riidellä.

meillä kasvatetaan siihen että kun löytää sopivan kumppanin ei tarvitse riidellä eikä räyhätä.rakkaudella voi hoitaa arkea ja joustaa puolin ja toisin niin ei ole tule riitoja.

Saako teillä uhmaikäiset ja murkkuikäiset riidellä, vai pitääkö olla "kiltisti".

 

pumpulilapsilla on karmea aikuisuus kun totuus iskee päin kasvoja. Millähän keinoin he ratkovat tulevat aviokriisinsä kun heillä ei ole siihen mitään mallia varmaan eroavat kun luulevat että riidat eivät kuulu parisuhteeseen.

 

Minusta taas riidat yms kuuluu ihan normi elämään samoin se että ne selvitetään.Riitoja voi olla muullakin lailla kuin kurkkusuoraan toiselle huutamalla.

Minusta elämään kuuluu myös riidat ja erimielisyydet lasten kanssa.

Peesi. Muuten voi tosielämä jossain vaiheessa yllättää, kun ei elämä oikeasti olekaan yhtä harmonista kuim kotona.

on vain asennekysymys onko harmonista.me haluttiin antaa harmooninen koti jossa on aina hyvä olla.myös lasteni on mahdollista se saada

 

Mä oon sitä mieltä, et pitää lasten nähdä erimielisyyksiäkin.
Se on hyvä, et kasvatus asioissa molemmat samoilla linjoilla, mut mun mielestä olis ihan terveellistä lasten nähdä, et joskus voidaan olla erimieltä ja silti asiat pystytään sopimaan/hoitamaan.

 

Siis eikö lapset tiedä, että saatatte olla eri mieltä?

Meillä kyllä räyhätään ja pyydetään sit anteeksi.

Kai sitä voi erimieltä olla ilman riitelyä ja räyhäämistäkin?

 

pitemmän päälle huono juttu. Mitä sitte kun he löytävät puolisot ja sillon ei osatakkaan riidellä "oikein" ja sopia riitaa? Saattaa suhteet lopahtaa siihen, ettei osata riidellä.

meillä kasvatetaan siihen että kun löytää sopivan kumppanin ei tarvitse riidellä eikä räyhätä.rakkaudella voi hoitaa arkea ja joustaa puolin ja toisin niin ei ole tule riitoja.

Saako teillä uhmaikäiset ja murkkuikäiset riidellä, vai pitääkö olla "kiltisti".

vanhimmallani ole kova murrosikä,halusi pitää rumaa tekstipaitaa (seksiaiheista) mutta mieheni heitti sen roskiin...on paiskonut ovia..siitä selvittiin kuitenkin!enkä koskaan riidellyt,olin vain kauhuissani lapseni puolesta.nyt murrosikä on laantunut ja lapsesta on kasvanut työteliäs ihana nuori!

 

Siis eikö lapset tiedä, että saatatte olla eri mieltä?

Meillä kyllä räyhätään ja pyydetään sit anteeksi.

Kai sitä voi erimieltä olla ilman riitelyä ja räyhäämistäkin?

Voi olla, mutta ei se mun mielestä ole normaalia, jos lapsen kuullen ei ole eri mieltä millään tavalla.

 

Meillä ei karjuta, ei heitetä tavaroita, ei solvata toista, jne.

Me ns. riidellään sivistyneesti eli keskustellaan, yritetään pitää volyymi normaalilla tasolla, ei alennuta nimittelemään vaan pysytään asiassa. Lapset toki kuulevat, kun ollaan jostain asioista eri mieltä, mutta en näe mitään syytä näyttää heille sellaista mallia, missä vanhemmat rääkyvät toisilleen kurkku suorana, pitävät mykkäkoulua, toinen osapuoli lähtee ovet paukkuen ulos...

 

Minusta taas riidat yms kuuluu ihan normi elämään samoin se että ne selvitetään.Riitoja voi olla muullakin lailla kuin kurkkusuoraan toiselle huutamalla.

Minusta elämään kuuluu myös riidat ja erimielisyydet lasten kanssa.

Peesi. Muuten voi tosielämä jossain vaiheessa yllättää, kun ei elämä oikeasti olekaan yhtä harmonista kuim kotona.

on vain asennekysymys onko harmonista.me haluttiin antaa harmooninen koti jossa on aina hyvä olla.myös lasteni on mahdollista se saada

Musta tuo ei ole harmoninen koti. Vaan ahdistava.

 

Siis eikö lapset tiedä, että saatatte olla eri mieltä?

Meillä kyllä räyhätään ja pyydetään sit anteeksi.

aina ollaan oltu lasten nähden samaa mieltä.johdonmukaisia. jos isä kieltää vaikka kylälle menon niin minä olen samaa mieltä.kaksin sitten keskustellaan ja mietitään jatkoon sääntöä.eikä mistään asiasta olla edes väitelty kipakasti lasten kuullen.olen halunnut olla hyvä vaimo enkä valita turhasta silti onnellinen

ai. Onko hyvä vanhempi, jos esittää kaikkitietävää? että nyt minä sanon näin ja se on sitten niiin kuin minä sanon.

Olen sitten erittäin huono. Meillä me vanhemmat mietimme ihan ääneen, tuliko päätettyä oikein ja miten nyt tehdään vai tehdäänkö mitään.

 

Minusta taas riidat yms kuuluu ihan normi elämään samoin se että ne selvitetään.Riitoja voi olla muullakin lailla kuin kurkkusuoraan toiselle huutamalla.

Minusta elämään kuuluu myös riidat ja erimielisyydet lasten kanssa.

Peesi. Muuten voi tosielämä jossain vaiheessa yllättää, kun ei elämä oikeasti olekaan yhtä harmonista kuim kotona.

on vain asennekysymys onko harmonista.me haluttiin antaa harmooninen koti jossa on aina hyvä olla.myös lasteni on mahdollista se saada

Harmooninen koti ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö siellä voisi olla erimielisyyksiä. Riippuu vain siitä et kuinka ne hoidetaan.

Meinaatko että olet AINA ja KAIKESSA samaa mieltä miehesi kanssa, kun lapset ovat paikalla? Ja ettekö todellakaan puhu muusta kuin lasten kasvatuksesta? Ei meilläkään tule lasten kasvatuksesta erimielisyyksiä, koska ne säännöt on sovittu ja johdonmukaisuus on periaate, mutta kyllä me puhumme ja olemme kiinnostuneita muistakin asioista!

 

Minusta taas riidat yms kuuluu ihan normi elämään samoin se että ne selvitetään.Riitoja voi olla muullakin lailla kuin kurkkusuoraan toiselle huutamalla.

Minusta elämään kuuluu myös riidat ja erimielisyydet lasten kanssa.

Peesi. Muuten voi tosielämä jossain vaiheessa yllättää, kun ei elämä oikeasti olekaan yhtä harmonista kuim kotona.

on vain asennekysymys onko harmonista.me haluttiin antaa harmooninen koti jossa on aina hyvä olla.myös lasteni on mahdollista se saada

Musta tuo ei ole harmoninen koti. Vaan ahdistava.

miksi ahdistava?lapsillamme on hyvä olla,ei koskaan tarvitse pelätä kotona vaan aina on mukavaa.

 

Minusta taas riidat yms kuuluu ihan normi elämään samoin se että ne selvitetään.Riitoja voi olla muullakin lailla kuin kurkkusuoraan toiselle huutamalla.

Minusta elämään kuuluu myös riidat ja erimielisyydet lasten kanssa.

Peesi. Muuten voi tosielämä jossain vaiheessa yllättää, kun ei elämä oikeasti olekaan yhtä harmonista kuim kotona.

on vain asennekysymys onko harmonista.me haluttiin antaa harmooninen koti jossa on aina hyvä olla.myös lasteni on mahdollista se saada

Musta tuo ei ole harmoninen koti. Vaan ahdistava.

peesi tähän

 

Minusta taas riidat yms kuuluu ihan normi elämään samoin se että ne selvitetään.Riitoja voi olla muullakin lailla kuin kurkkusuoraan toiselle huutamalla.

Minusta elämään kuuluu myös riidat ja erimielisyydet lasten kanssa.

Peesi. Muuten voi tosielämä jossain vaiheessa yllättää, kun ei elämä oikeasti olekaan yhtä harmonista kuim kotona.

on vain asennekysymys onko harmonista.me haluttiin antaa harmooninen koti jossa on aina hyvä olla.myös lasteni on mahdollista se saada

Harmooninen koti ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö siellä voisi olla erimielisyyksiä. Riippuu vain siitä et kuinka ne hoidetaan.

Meinaatko että olet AINA ja KAIKESSA samaa mieltä miehesi kanssa, kun lapset ovat paikalla? Ja ettekö todellakaan puhu muusta kuin lasten kasvatuksesta? Ei meilläkään tule lasten kasvatuksesta erimielisyyksiä, koska ne säännöt on sovittu ja johdonmukaisuus on periaate, mutta kyllä me puhumme ja olemme kiinnostuneita muistakin asioista!

no jos esimerkiksi mieheni kertoo tyhmän vitsin niin en koskaan sano että olipas tyhmä vaan kohteliaasti naurahdan jos on vaikka vieraita.näin en nolaa miestäni.samoin minä pidän voimakkaat mielipiteet omana tietona ja etsin kaikesta positiivista.tämä on siirtynyt lapsille-eivät varmana kiusaa ketään tai arvostele

 

Meillä ei karjuta, ei heitetä tavaroita, ei solvata toista, jne.

Me ns. riidellään sivistyneesti eli keskustellaan, yritetään pitää volyymi normaalilla tasolla, ei alennuta nimittelemään vaan pysytään asiassa. Lapset toki kuulevat, kun ollaan jostain asioista eri mieltä, mutta en näe mitään syytä näyttää heille sellaista mallia, missä vanhemmat rääkyvät toisilleen kurkku suorana, pitävät mykkäkoulua, toinen osapuoli lähtee ovet paukkuen ulos...

Anteeksi että kysyn, mutta mitä kieltä käytätte keskenänne?

 

Minusta taas riidat yms kuuluu ihan normi elämään samoin se että ne selvitetään.Riitoja voi olla muullakin lailla kuin kurkkusuoraan toiselle huutamalla.

Minusta elämään kuuluu myös riidat ja erimielisyydet lasten kanssa.

Peesi. Muuten voi tosielämä jossain vaiheessa yllättää, kun ei elämä oikeasti olekaan yhtä harmonista kuim kotona.

on vain asennekysymys onko harmonista.me haluttiin antaa harmooninen koti jossa on aina hyvä olla.myös lasteni on mahdollista se saada

Musta tuo ei ole harmoninen koti. Vaan ahdistava.

miksi ahdistava?lapsillamme on hyvä olla,ei koskaan tarvitse pelätä kotona vaan aina on mukavaa.

Mitä pelkäämistä siinä on jos vanhemmat ovat eri mieltä ja riitelevät ja lopuksi sopivat? *ja nyt en puhu mistään nyrkkihippasista*

 

pitemmän päälle huono juttu. Mitä sitte kun he löytävät puolisot ja sillon ei osatakkaan riidellä "oikein" ja sopia riitaa? Saattaa suhteet lopahtaa siihen, ettei osata riidellä.

meillä kasvatetaan siihen että kun löytää sopivan kumppanin ei tarvitse riidellä eikä räyhätä.rakkaudella voi hoitaa arkea ja joustaa puolin ja toisin niin ei ole tule riitoja.

Saako teillä uhmaikäiset ja murkkuikäiset riidellä, vai pitääkö olla "kiltisti".

vanhimmallani ole kova murrosikä,halusi pitää rumaa tekstipaitaa (seksiaiheista) mutta mieheni heitti sen roskiin...on paiskonut ovia..siitä selvittiin kuitenkin!enkä koskaan riidellyt,olin vain kauhuissani lapseni puolesta.nyt murrosikä on laantunut ja lapsesta on kasvanut työteliäs ihana nuori!

jep jep. kuulostaa siltä, että vaimo ja lapset elää ihanassa nuhteessa ja herran pelossa. tosi kivan kuuloista.

 

Siis eikö lapset tiedä, että saatatte olla eri mieltä?

Meillä kyllä räyhätään ja pyydetään sit anteeksi.

Kai sitä voi erimieltä olla ilman riitelyä ja räyhäämistäkin?

Voi olla, mutta ei se mun mielestä ole normaalia, jos lapsen kuullen ei ole eri mieltä millään tavalla.

Minun mielestäni riitely ja eri mieltä oleminen ovat kuitenkin aivan eri asioita

 

Mun lapsuudenkodissa vanhemmat ei riidelly koskaan.Sitten kuulin kun kavereiden vanhemmat otti yhteen niin olin aivan paniikissa että mitäs tämä nyt on.Kesti tosi kauan ennen kun tajusin että normaalissa parisuhteessa voidaan riidellä ja olla eri mieltä.Minusta kodissa jossa vanhemmat ei riitele on enemmänkin ahdistunut tunnelma kuin harmooninen.

 

Just, en ymmarra mita keumista asiassa on. Ihan kuin mun lapsuudesta. Yhtaan riitaa en nahnyt/kuullut ennen kuin olin 15 v ja avioeroa tekivat. Aika erikoisen mallin perhe-elamasta kylla sain. Kulissit kunnossa ja hyvin menee. Jo silloin vannoin, etta mun lapset tulee nakemaan kaikki normaaliin elamaan kuuluvat tunteet. Mun mielesta on paljon tarkeampaa, etta lapsi oppii kotoa anteeksiantamisen ja pyytamisen ja erimielisyyksista sopimisen.

 

Aika erikoisen mallin annatte lapsillenne. Toivottavasti myös heillä on tulevaisuudessa mökit, jossa "saa" riidellä.

jos asuu vaan kolmiossa eikä mökkejä ole,niin voi voi. ei voi puhua asioista, joista eri mieltä, ennen kuin lapset áikuisia.

 

Anteeksi että kysyn, mutta mitä kieltä käytätte keskenänne?

Suomea.

 

Minusta taas riidat yms kuuluu ihan normi elämään samoin se että ne selvitetään.Riitoja voi olla muullakin lailla kuin kurkkusuoraan toiselle huutamalla.

Minusta elämään kuuluu myös riidat ja erimielisyydet lasten kanssa.

Peesi. Muuten voi tosielämä jossain vaiheessa yllättää, kun ei elämä oikeasti olekaan yhtä harmonista kuim kotona.

on vain asennekysymys onko harmonista.me haluttiin antaa harmooninen koti jossa on aina hyvä olla.myös lasteni on mahdollista se saada

Harmooninen koti ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö siellä voisi olla erimielisyyksiä. Riippuu vain siitä et kuinka ne hoidetaan.

Meinaatko että olet AINA ja KAIKESSA samaa mieltä miehesi kanssa, kun lapset ovat paikalla? Ja ettekö todellakaan puhu muusta kuin lasten kasvatuksesta? Ei meilläkään tule lasten kasvatuksesta erimielisyyksiä, koska ne säännöt on sovittu ja johdonmukaisuus on periaate, mutta kyllä me puhumme ja olemme kiinnostuneita muistakin asioista!

no jos esimerkiksi mieheni kertoo tyhmän vitsin niin en koskaan sano että olipas tyhmä vaan kohteliaasti naurahdan jos on vaikka vieraita.näin en nolaa miestäni.samoin minä pidän voimakkaat mielipiteet omana tietona ja etsin kaikesta positiivista.tämä on siirtynyt lapsille-eivät varmana kiusaa ketään tai arvostele

Voi taittarallaa! MIKSI omia mielipiteitä ei saa tuoda julki?? En minäkään vieraiden kuullen alkaisi jostain vitsistä purnaamaan, mutta perheen kesken todellakin sanon mielipiteeni. Taidat olla aika tavalla alistettu?

 

Siis eikö lapset tiedä, että saatatte olla eri mieltä?

Meillä kyllä räyhätään ja pyydetään sit anteeksi.

Kai sitä voi erimieltä olla ilman riitelyä ja räyhäämistäkin?

Voi olla, mutta ei se mun mielestä ole normaalia, jos lapsen kuullen ei ole eri mieltä millään tavalla.

Minun mielestäni riitely ja eri mieltä oleminen ovat kuitenkin aivan eri asioita

Niin ja mun mielestä ap puhui, että he eivät näytä lapsille koskaan olevansa eri mieltä. Millään tavalla.