Mediakasvatus, peliajat, riippuvuus, plääh

[huopikkaat]

No niin. Mediakasvatus ja teknologia puskee päälle ihan urakalla. Ollaan käyty 7v kanssa läpi kaikki mitä saa ja ei saa netissä tehdä. Ikärajat peleihin, sovelluksiin jne. Kaikki kunnossa siltä osin, eikä yllätyksiä ole tullut vastaan. Uskoo mitä sovitaan jne. Tämä maailma nyt vain kehittyy ja sille ei mitään mahda vaikka kuinka haluisi. Pitää yrittää vaan miettiä mitä hyvää kehityksessä on jne. Ongelmia silti kertyy. Esim peliajat? Valvonta kun lapsi muualla? Yksin kotona? Tai kun "kaikki muutkin saa ja vieläpä enemmän kuin minä"?

Miten teidän eka tokaluokkalaiset käyttää mediaa, pelejä, puhelimia? Onko rajoituksia? Tuntuu, että kaikilla muilla pelataan päivät päästään pleikkaria, pehelimilla mitälie ilman ikärajojen sopivuutta jne. Olen huomannut kamppailevani oman lapseni kanssa peliriippuvuuden ja normauliuden rajamailla. Täällä palstalla on sanottu jollekin joskus, että laitteet veke ja muksut pihalle vaan tai että ei kenenkään muunkaan tuonikäiset pelaa kun lauantaina tunnin. Mitä ihmettä?! Täällä kulmilla on ihan yleistä, että lapset menee teknologian mukana ja monet pelaa jatkuvasti vapaa-ajalla.

Oma ekaluokkalaiseni on ihan koukussa muutamaan peliin. Saa käyttää arkisin 1h peleihin ja vkonloppuisin 2-3h, mutta ongelma on se, ettei keksi mitään leikkiä sen oheen. Harrastaa paljon, on koulut, on ulkoilut kamujen kanssa ja kaiken muun ajan haluaa olla pelien ääressä (eikä saa) ja sitten haahuilee 5min ja pyytää saako äkkiä tarkistaa yhden tilauksen pelistä tai laittaa dvdn pyörimään. Hän ei kertakaikkiaan tee mitään leikkiin viittaavaakaan koskaan yksin. Ei mene ulos yksin, ei innostu mistään mitä ajattelisin lapsen kuuluvan touhuta. No onko hän siis jo leikki-iän ylittänyt? Mikä mättää? Ne pelitkö? En todellakaan voi yhtäkkiä pätkäistä kaikkea teknologiaa pois hänen elämästä, se nyt vain olisi liian julmaa, koska muutenkin kamppailee usein sen asian kanssa että meillä rajoitetaan peliaikaa yms ja muilla ei. Sitäpaitsi nyky maailmassa on mun mielestä ihan ookoo osata käyttää nykylaitteistoa. Mikä siis on muilla tilanne lasten ja mediakasvatuksen kanssa?? Leikkivätkö koulupojat yksin huoneessaan jotain roolileikkiä vai mitä? Ja lisään vielä ettei leikittömyys ole meillä median tuoma uusi ilmiö vaan lapsi on aina ollut "viihdytettävä" ja yksin tehnyt vain piirrustuksia, puuhakirjoja, tutkimuksia..ja oppikin 4vuotiaana lukemaan kun leikkiä mieluummin tavasi aakkosia.

Miten muilla menee? Eli lapset ja teknologia? Eikä mitään silotteluja pliis tai ristiinnaulitsemista kasvattajana.

 

[vierailija]

No et ehkä nyt halua kuulla tätä, mutta meillä ei tokaluokkalaisella ole älypuhelinta. Ei sovelluksia eikä pelejä. Tietokoneella pelaa traktori-maatilapeliä ehkä kaksi kertaa viikko. Siinä kaikki. Emme ole koskaan hankkineet mitään Playstation koneita tai mitään koska muillakin on. Saa ollakin, emme tee asioita muutenkaan miten kaikki muut. Lapset on sen jo oppineet. Ovat iloisia ja elinvoimaisia lapsia vaikka meillä ei tuon ikäinen pelejä ja puhelimia rämppää.

 

[vierailija]

Ja herää kysymys mitä se 7v siellä netissä edes tekee, yksin?

 

[vierailija]

Ja herää kysymys mitä se 7v siellä netissä edes tekee, yksin?

Kotona saattaa kuunnella youtubesta musiikkia tai katsoa Minecraft videoita. Ei koskaan yksin vaan sohvalla vieressä tms ja koulussa ne tekee mediakasvatustunneilla mitä milloinkin...opettelee luotettavia hakulähteitä, pelaa ekapeliä, papunettiä jne...

Ap

 

[vierailija]

Enpä usko että ainakaan usko että jos on yksinkotona tai muuten vaan ilman valvontaa ni tohon pelaamisen määrään on vaikee vaikutaa muuten tohon pelaamisen määrään ni jos kaikki tommonen ulkonakäynti muu sujuu ja on paljon kavereitten kanssa ja koulu sujuu ni en itse nää mitään syytä ton pelaamisen rajotamiseen mutta jos alkaa olemaan levoton tai kiukkuinen ni sitte on parasta lopetaa jos tulee ihan kunnon raivari kun pitää lopetaa ni kyllä muutaman päivän peli kielto ainakin omalla kohalla on toiminut oikein hyvin mutta nykynen toiminta tapasi kuulostaa todellahyvältä ja toimivalta

 

[vierailija]

No et ehkä nyt halua kuulla tätä, mutta meillä ei tokaluokkalaisella ole älypuhelinta. Ei sovelluksia eikä pelejä. Tietokoneella pelaa traktori-maatilapeliä ehkä kaksi kertaa viikko. Siinä kaikki. Emme ole koskaan hankkineet mitään Playstation koneita tai mitään koska muillakin on. Saa ollakin, emme tee asioita muutenkaan miten kaikki muut. Lapset on sen jo oppineet. Ovat iloisia ja elinvoimaisia lapsia vaikka meillä ei tuon ikäinen pelejä ja puhelimia rämppää.

Iso peukku sulle! Täällä kiusataan paria koululaista joilla ei ole älypuhelinta. Julma maailma ja olen omalleni onneksi saanut taottua päähän ettei siinä ole mitään ihmeellistä ettei älypuhelinta kaikilla ole, vaikka hänkin sitä ihmettelee. Hällä on itsellä yks neljäsluokkalainen tyttökaveri jolla on vanha kunnon simpukkamallin samsung ja heillä onkin tän tytön kans parhaat leikit aina.

Ap

 

[vierailija]

Eikö lukeminenkaan siis kiinnosta ap:n lasta yksin ollessa, vaikka jo 4-vuotiaana on oppinut lukemaan?

Itse muistan olleeni ihan samanlainen lapsi tuossa iässä, paitsi muuten kuin että kun pelejä ei vielä oltu keksitty niin luin koko ajan, ja jos sitä ei saanut tehdä niin sitten oli tosi tylsää.

 

[vierailija]

Hei! Maailma on muuttunut omasta lapsuudestamme ja on kohtuutonta yrittää kasvattaa lapsia kuin elettäisiin vielä 80-luvulla. Yhteiskunnan digitalisaatiokehityksen myötä monet perinteiset leikit ovat muuttuneet digitaalisiksi. Se että lapset leikkivät tuntikausia legoilla ei eroa mitenkään siitä että nyt leikitään tuntikausia rakentamalla maailmaa Minecraftissa. Meidän aikana lapset lukivat enemmän, koska ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia kuluttaa ja tuottaa mediaa tietokoneella. Aikaa tärkeämpää on kiinnittää huomiota sisältöihin ja keskustella lapsen kuluttamista mediasta. Jos kaikki asiat sujuvat, voi lapsi leikkiä ja pelata silloin kun on tylsää.

 

[vierailija]

Hei! Maailma on muuttunut omasta lapsuudestamme ja on kohtuutonta yrittää kasvattaa lapsia kuin elettäisiin vielä 80-luvulla. Yhteiskunnan digitalisaatiokehityksen myötä monet perinteiset leikit ovat muuttuneet digitaalisiksi. Se että lapset leikkivät tuntikausia legoilla ei eroa mitenkään siitä että nyt leikitään tuntikausia rakentamalla maailmaa Minecraftissa. Meidän aikana lapset lukivat enemmän, koska ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia kuluttaa ja tuottaa mediaa tietokoneella. Aikaa tärkeämpää on kiinnittää huomiota sisältöihin ja keskustella lapsen kuluttamista mediasta. Jos kaikki asiat sujuvat, voi lapsi leikkiä ja pelata silloin kun on tylsää.

Samalla linjalla! Maailma on muuttunut huimasti 30 vuodessa ja lastenkin pitää saada elää kehityksen mukana. Sopivassa tasapainossa kaikkea, mutta en lähtisi enää patistamaan käpylehmien rakentamista jos lapsi on hyvin ulkoillut ja viettänyt kiireisen viikon/päivän...sitten on aika vaikka näprätä mediaa. Minäkin katsoin lapsena telkkaria kun oli tylsää, muuta mediaa ei ollut tarjolla ja jos olisi ollut niin olisin käyttänyt niitä kuten telkkariakin.