Matkalle ilman lapsia, en voi ymmärtää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Perhematkaaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Perhematkaaja

Vieras
Mä en ymmärrä, miten jotkut haluaa lähteä lomamatkalle ilman lapsia (isommat lapset, esim. 15v tai enemmän voi olla eri asia). Omissa työkavereissa on yllättävän monta semmoista, jotka esim. hiihtolomalla lähtevät reissuun ja lapset nakataan isovanhemmille. En ajattele mitenkään, ettäkö tämmöinen teko olisi pahasta, mutta itse ainakin haluan antaa lapsille uusia kokemuksia ja olla niissä mukana.

Joskus teimme Ruotsiin häihin 2 päivän matkan ilman lapsia ja sekin tuntui todella kurjalta. Usein mietin, että kuinka kivaa lapsilla olisi ollut häissä jne. Mutta että viikko jossain etelässä, mahdollisesti jopa ylitte.

Te, jotka teette näin, niin miksi? Eikö rahat riitä koko porukalle? Vai haluutteko aikaa parisuhteelle? Vai mikä siinä on?
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
No mä voin kuule kertoa: Mä hoidan lapset 90 prosenttisesti koko saakelin vuoden, joten se on vähintäs oikeus ja kohtuus että kerran vuodessa pääsen etelään kavereiden kanssa bailaamaan. Meillä on mimmiporukalla jo vuosia ollut sellainen tapa, että kerran vuodessa lähdetään tyttöjen reissulle. Isovanhemmat ja miehet saa hoitaa lapset. Ollaan kyllä se ansaittu, että taas jaksetaan se 51 viikkoa.
 
  • Tykkää
Reactions: Kirspe
Meillä isovanhemmat asuvat kaukana, joten lapset eivät näe heitä kovin usein muuten, paitsi loma-aikana. Kesälomalla lapset viettävät yleensä yhteensä 3 viikkoa mummoloissa, samoin joululoman. Me vanhemmat ollaan lasten lomien aikana yleensä töissä, joskus kotona, mutta ihan hyvin voisimme olla myös reissussa. Tosin itse en välitä matkustelusta, joten minä en reissaile.
 
Lisään vielä tuohon edelliseen, että meillä ainakin lapset saavat erittäin hienoja elämyksiä mummoloissa. Mummot ja papat vievät lapsia kylpylöihin, puuhamaihin, luistelemaan, matkailuautoilemaan, kalastamaan yms.
 
On reissattu - lasten kanssa ja ilman. Ainakin kerran vuodessa kaksistaan matkalle. Ja ollaan jopa reissattu niin etta kaikki lapset eivat ole olleet mukana - riippuen vahan siita etta minka ikasia kukin on ollut ja millainen kohde on ollut.

Ja kivaa on ollut joka kerta eika huonoa omaatuntoa. Aika aikaansa kutakin - kotona ollessa 4 lapsen kanssa tayspaivaisesti kylla oli totisesti sellainen tunne etta 'saan' menna lomamatkalle miehen kanssa kaksistaan ilman mitaan syyllisyytta. Rahoista ei matkalaisten maara ollut kiinni. Jos lapset mukana, niin sitten kohteina 'lapsiystavallisia' paikkoja - jos vain me aikuiset niin sitten 'aikuisystavallisia' kohteita.
 
Mä en ymmärrä mitä se ap:n persettä kaivelee miten kukin tekee.

Ei, en ole käynyt kuin laivalla ilman lastani joten ei kolahtanut muhun. Mua ei vain jaksa kiinnostaa toisten matkustamiset noin paljon kuin ap:ta eikä toisten valinnat tälläisissa asioissa kuulu mulle.
 
En kyllä tuominnut, aidosti ihmettelen. Toki ymmättettävämpää jos on varaa/aikaa vaikka 4 reissuun vuodessa, että yksi olisi "lapseton reissu". Tehtiinhän mekin semmoinen reissu häihin Ruotsiin. Joskin ajateltiin, että 2 yön kuviona tulee muutenkin vähän liian haasteelliseksi.

Mä uskon, että monilla lapsilla voi olla todella hienoja kokemuksia mummolassa tms. sillä aikaa. Itse vaan se koko lomamatkan kohokohta on just se lapsien ilo. Sama vähän kuin Joulussa.

Kenties mulla vaikuttaa sekin, että mun vanhemmat reissas kun olin lapsi. Ilman meitä...
 
No joo, ainahan se toisten erilainen tyyli mietityttää. Ihmiset nyt vain ovat erilaisia.

Minulla on yksi kaveri, joka käy joka vuosi miehensä kanssa kaksin jossain reissussa. Olen asiaa hänen kauttaan aina silloin tällöin miettinyt, ja toisaalta sitä mieltä, että itsekin olisi ihan hauskaa, mutta sitten en vain raaski.

Ehkä sitten, kun ikää enemmän. Toisaalta meillä on kyllä sen verran mukavaa porukalla, että ei nyt erityisesti ole tullut mieleen, että pitäisi päästä ilman lapsia johonkin matkalle.
 
Me matkustetaan eri tavoilla, joskus lapset mukana joskus ei. Kesäisin aina 2-3vk, lapset on aina mukana. Kerran vuodessa minä ja yksi lapsi mennään kahdestaan johonkin (kolme lasta vuorotellen), kerran miehen kanssa 3 yön reissu ja minä menen vielä kavereiden kanssa 3 yön reissulle. Niin ja vielä välillä mä menen yksin lasten kanssa viikon reissulle ilman miestä.

Tuosta voi päätellä kuka meidän perheestä tykkää eniten matkustaa. Meillä on lapset ihan tottuneet tähän tapaan, näin tehtiin munkin lapsuuden perheessä ja minusta siinä ei ole mitään kummallista.

Kaikki lomat ja matkat on kivoja, mutta mun mielestä on eri asia olla kolmen lapsen kanssa vaikka kaupunkilomalla kun sitten vaikka miehen kanssa kahdestaan. Joku toinen voi toki olla toista mieltä.
 
Mä en ymmärrä, miten jotkut haluaa lähteä lomamatkalle ilman lapsia (isommat lapset, esim. 15v tai enemmän voi olla eri asia). Omissa työkavereissa on yllättävän monta semmoista, jotka esim. hiihtolomalla lähtevät reissuun ja lapset nakataan isovanhemmille. En ajattele mitenkään, ettäkö tämmöinen teko olisi pahasta, mutta itse ainakin haluan antaa lapsille uusia kokemuksia ja olla niissä mukana.

Joskus teimme Ruotsiin häihin 2 päivän matkan ilman lapsia ja sekin tuntui todella kurjalta. Usein mietin, että kuinka kivaa lapsilla olisi ollut häissä jne. Mutta että viikko jossain etelässä, mahdollisesti jopa ylitte.

Te, jotka teette näin, niin miksi? Eikö rahat riitä koko porukalle? Vai haluutteko aikaa parisuhteelle? Vai mikä siinä on?

Veikkaan, että ne, jotka matkustavat ilman lapsia, matkustavat myös lasten kanssa, eikä joku kahden päivän reissu jonnekin ole mikään once in a lifetime - kokemus. Eli pikemminkin luulen, että silloin kun sitä rahaa on, voi matkustella huoletta välillä kahdestaankin, kun tietää, että elämyksiä riittää silti lapsillekin.

Ja eipä sitä tiedä, vaikka se menisi niin päin, että lapset haluavat isovanhemmille, ja sitten vanhemmat keksivät itselleen jotain tekemistä siksi aikaa.

Suosittelen kyllä opettelemaan nauttimaan asioista myös ilman lapsia. Esim. jos vain aikuiset on kutsuttu häihin, on ihan turha spekuloida, miten kivaa lapsilla olisi siellä ollut. Eivät he mistään korvaamattomasta jää paitsi, jos jotkut häät jäävät väliin. Elämässä tulee paljon kivoja asioita. Ja aikuisena kannattaa nauttia elämästä myös silloin, kun jotain asioita tekee yksin tai puolison kanssa.

Itse tykkään matkustaa sekä aikuisten että lasten kanssa, yhdessä ja erikseen. Aivan kuten tykkään tehdä myös monia muitakin asioita sekä lasten kanssa että ilman lapsia.
 
No mä voin kuule kertoa: Mä hoidan lapset 90 prosenttisesti koko saakelin vuoden, joten se on vähintäs oikeus ja kohtuus että kerran vuodessa pääsen etelään kavereiden kanssa bailaamaan. Meillä on mimmiporukalla jo vuosia ollut sellainen tapa, että kerran vuodessa lähdetään tyttöjen reissulle. Isovanhemmat ja miehet saa hoitaa lapset. Ollaan kyllä se ansaittu, että taas jaksetaan se 51 viikkoa.
Tässä on ehkä kyse siitä, että molemmat vanhemmat lähtevät yhteiselle matkalla
 
En kyllä tuominnut, aidosti ihmettelen. Toki ymmättettävämpää jos on varaa/aikaa vaikka 4 reissuun vuodessa, että yksi olisi "lapseton reissu". Tehtiinhän mekin semmoinen reissu häihin Ruotsiin. Joskin ajateltiin, että 2 yön kuviona tulee muutenkin vähän liian haasteelliseksi.

Mä uskon, että monilla lapsilla voi olla todella hienoja kokemuksia mummolassa tms. sillä aikaa. Itse vaan se koko lomamatkan kohokohta on just se lapsien ilo. Sama vähän kuin Joulussa.

Kenties mulla vaikuttaa sekin, että mun vanhemmat reissas kun olin lapsi. Ilman meitä...
Mä ajattelen aivan samoin. Mulla on ihan sama mitä muut tekee, mutta itse jotenkin koen huonoa omatuntoa, jos lähtis kahdestaan ilman lapsia vaikka viikoks etelään. Ajattelen jotenkin, että se on heiltä pois...sellainen mä oon.
 
Mä ajattelen aivan samoin. Mulla on ihan sama mitä muut tekee, mutta itse jotenkin koen huonoa omatuntoa, jos lähtis kahdestaan ilman lapsia vaikka viikoks etelään. Ajattelen jotenkin, että se on heiltä pois...sellainen mä oon.

Mä en ees ajattele, että se olis suoranaisesti väärin tai "heiltä pois", vaan ensisijaisesti vaan kaipaan heitä reissuun mukaan.

Parhaita on olleet kyllä semmoset reissut kun ollaan oltu isovanhempiemme kanssa. Eli lapset mukana, mutta välillä saa myös tarvittaessa sitä "omaa aikaa". Lähinnä mennyt niin, että päästy illalliselle rauhassa tms. Se kyllä on ihan kivaa.
 

Yhteistyössä