Martina Aitolehti saanut just vauvan ja arvatkaas mitä hänen ensimmäinen postaus Seiskan blogissa käsittelee?

Nyt on hyvä muistaa, että tän bloginkin pitäminen on Martinan työtä. Eikä hänellä todella ole mitään velvotteita puhua blogissaan mitään syvällisyyksiä tai yhtään sen henkilökohtaisempia asioita kuin hän itse haluaa, olkoonkin julkisuuden henkilö. Kauneudenhoito on alue josta hänellä varmasti on sanottavaa, vaikkei haluaisikaan vastasynnyttäneen mielenliikkeitään koko Suomelle kailottaa.

Niinpä.
Niitä ketkä lukee Martinan blogia tuskin kiinnostaa, monta kertaa on tänään imetetty ja monta paskavaippaa vaihdettu.

 

Sama mulla.
Mulla liikunta liittyy myös henkiseen hyvinvointiin (vielä enemmän kuin fyysiseen), enkä ole hankalan raskauden takia pystynyt juurikaan liikkumaan, niin oon jo monta kuukautta miettinyt mitä sitten teen kun vauva on syntynyt.
Eikä se mitenkään vähennä rakkautta lapseen.

No näinpä. Parin viimeisen raskauskuukauden aikana taisin nähdä uniakin että olin jossain bodystepissä ja haaveilin siitä tunteesta että voi vetää lenkkarit jalkaan ja lähteä kunnon juoksulenkille. Jos on aina tottunut liikkumaan niin liikunta on niin paljon muutakin kuin timmin perseen tavoittelua. Oikeastaan ulkonäkövaikutukset ovat vain mukavaa plussaa sen kaiken muun hyvän jälkeen mitä liikunnasta saa. Kamala ajatus että makaisi päivät sohvan pohjalla ja laahustaisi kämppää ympäri jääkaapille ja takaisin "tissittelyn" välissä.

 

Eiköhän tuo Martinan blogikirjoitus ollut ihan maksettu mainos. Ja voihan olla, että kuukauden päästä aletaan tehdä jotain realityä jossa Martina on mukana tms... Ei kyllä käy kateeksi Martinaa, saada lapsi miehen kanssa joka ei enää rakasta. Asua tämän kanssa samassa kalliissa asunnossa. Varmaan tehty määräaikainen vuokrasoppari ja siinä sitä nyt ollaan. Rahat on jostain revittävä elämiseen. Jos on huolia niin tuntuuhan vähän paremmalta jos voi fyysisesti hyvin.

 

No mäpä tapitin kaikenmaailman sarjat, en marimekon paitulissa, mut jossain virttyneessä teepaidassa kuiteski sohvalla röhnöttäen ekan vuoden vauvan synnyttyä. Joogassa tosin rupesin käymään vauvan kans kun se oli jotain 6kk, mut se vaan kerran viikossa ja aina sillonkaan sinne jaksanut. Tosin enpä ole julkku onneks.

Musta ihan turha arvostella ketään jollei henk. koht. tunne.

 

Martina on mun mielestä aika ruma muija..

Sulla o vaan helvetin huono maku.